Analyysi Ylivelkaisen Kreikan seuraava tukimuoto on alustavien lupausten mukaan osittainen velka-armahdus. Sen kustantavat todennäköisesti Suomi ja muut euromaat. Suomenkin Kreikka-vastuut kasvaisivat, vaikka hallitusohjelman mukaan ei pitäisi. Siksi tiedossa on myös silmänkääntötemppuja.
15.11.2015 05:01
Jan Hurri
Kommentteja 105 kpl
Lisää suosikkeihin
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
in
Share
.
1
Kreikan valtio sai muilta euromailta kolmannen suuren tukirahoitusohjelman viime heinäkuussa. Samalla Kreikka sai alustavan lupauksen seuraavastakin tukimuodosta. Se on lupaus Kreikan velkataakan huojentamisesta osittaisella velka-armahduksella.
Lupaus on toistaiseksi jäänyt Kreikan poliittisen kuohunnan ja kolmannen tukiohjelman aloitusta viivyttäneiden vaikeuksien varjoon. Kreikan hallituksella on esimerkiksi ollut vaikeuksia panna toteen niitä talousuudistuksia, joita euromaat ovat uusien tukiluottojen ehtoina vaatineet.
Lue myös nämä: Huippuvirkamiehelle 2500 e/kk valtion oman yhtiön hallitusjäsenyydestä
Näinkö tiukilla on kolmannes kansasta? "Minulla ei ole ylimääräistä rahaa"
Kolme kriisiä yhtä aikaa – tämä on vasta alkua
Silti velkahuojennuksia koskeva alustava lupaus on olemassa, ja viime viikkoina siitä ovat muistuttaneet julkisissa puheenvuoroissaan muutkin kuin Kreikan velkasaneerauksia vaatinut pääministeri Alexis Tsipras.
Huojennusten tarpeesta ovat muistuttaneet esimerkiksi euroalueen keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi, Euroopan unionin (EU) talouskomissaari Pierre Moscovici, euromaiden vakausmekanismin EVM:n toimitusjohtaja Klaus Regling ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n toimitusjohtaja Christine Lagarde.
Avoimia kysymyksiä ovat oikeastaan vain, miten ja milloin velka-armahdukset alkavat.
Poliittisesti tulenarka hanke
Kreikkalaisen Kathimerini-lehden mukaan Kreikan valtiovarainministeriö on jo asettanut työryhmän valmistelemaan valtion velkataakan huojennuksia. Todennäköisesti valmistelevia toimia on vireillä myös troikan virkakoneistossa.
Euromaiden poliittiset päättäjät, kuten Suomen hallitus, saanevat Kreikan osittaista velka-armahdusta koskevia esityksiä eteensä tämän vuoden loppuun mennessä tai viimeistään ensi vuoden alussa. Kyse lienee joka tapauksessa korkeintaan kuukausista.
Asian nopea edistyminen edellyttänee, että Kreikka läpäisee kolmannen tukiohjelman ensimmäisen välitarkastuksen, jonka se reputti viime viikolla. Kreikka on troikan tulkinnan mukaan viivytellyt eräiden julkisen talouden kiristysten ja uudistusten toteuttamista.
Velkahuojennuksia koskevien neuvottelujen alkaminen voi lykkäytyä myös muihin euromaihin kuin Kreikkaan liittyvistä poliittisista syistä. Europäättäjät voivat esimerkiksi pelästyä pahentavansa poliittista kuohuntaa Espanjassa ja Portugalissa.
Portugalissa radikaalejakin ajatuksia edustava oppositio on juuri kaatanut maata pari viikkoa johtaneen EU-myönteisen hallituksen, ja Espanjassakin osin varsin radikaalit haastajat vienevät ensi kuun parlamenttivaaleissa kannatusta niin ikään EU-henkiseltä hallitukselta.
Yhdenkin kriisimaan velkahuojennukset voivat osoittautua ongelmaksi, jos ne lisäävät muissa kriisimaissa vyönkiristyksiä vastustavien ja velkahelpotuksia vaativien puolueiden kannatusta.
Espanjan parlamenttivaalit on määrä pitää joulukuun 20. päivä, joten europäättäjät voivat katsoa tarpeelliseksi lykätä Kreikan velkahuojennusten käsittelyä ensi vuoden alkupuolelle.
Kolme ässää Kreikka-liemessä
Suomen hallitukselle Kreikan velkataakan huojentaminen voi olla ongelma joka tapauksessa, alkaapa aiheen virallinen käsittely tänä tai ensi vuonna.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ja ulkoministeri Timo Soini (pers.) voivat joutua liemeen siitäkin riippumatta, miten Espanjan tai Portugalin sisäpolitiikassa kuohuu.
He ovat puolueineen kirjanneet yhteiseen hallitusohjelmaansa esimerkiksi seuraavanlaiset lauseet ja linjaukset:
"Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva rahaliitto, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan. Samoin jokainen jäsenvaltio vastaa itse veloistaan."
Ja tiukkana täsmennyksenä lisäksi, että:
"Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa."
Tällaisten linjausten perusteella jopa sisäpoliittisiin kiemuroihin vihkiytymätön tarkkailija tohtinee povata hallitukselle sisäpoliittisia paineita, jos hallitus ryhtyy "Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa".
Painetta lieneekin odotettavissa, jos Kreikka saa jo alustavasti luvattuja velkahuojennuksia – ja jos Suomi pysyy kiltisti muiden euromaiden porukassa ja kantaa kuuliaisesti oman osuutensa huojennusten kustannuksista.
Hallitusohjelma lujilla
Jos euromaat toteuttavat lupauksensa ja troikan keskeisten johtajien suosituksen keventää Kreikan velkataakkaa, on Suomen hallituksella vaikean valinnan paikka.
Jos Suomi jatkaa euroryhmän ruodussa, joutuu hallitus rikkomaan t
15.11.2015 05:01
Jan Hurri
Kommentteja 105 kpl
Lisää suosikkeihin
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
in
Share
.
1
Kreikan valtio sai muilta euromailta kolmannen suuren tukirahoitusohjelman viime heinäkuussa. Samalla Kreikka sai alustavan lupauksen seuraavastakin tukimuodosta. Se on lupaus Kreikan velkataakan huojentamisesta osittaisella velka-armahduksella.
Lupaus on toistaiseksi jäänyt Kreikan poliittisen kuohunnan ja kolmannen tukiohjelman aloitusta viivyttäneiden vaikeuksien varjoon. Kreikan hallituksella on esimerkiksi ollut vaikeuksia panna toteen niitä talousuudistuksia, joita euromaat ovat uusien tukiluottojen ehtoina vaatineet.
Lue myös nämä: Huippuvirkamiehelle 2500 e/kk valtion oman yhtiön hallitusjäsenyydestä
Näinkö tiukilla on kolmannes kansasta? "Minulla ei ole ylimääräistä rahaa"
Kolme kriisiä yhtä aikaa – tämä on vasta alkua
Silti velkahuojennuksia koskeva alustava lupaus on olemassa, ja viime viikkoina siitä ovat muistuttaneet julkisissa puheenvuoroissaan muutkin kuin Kreikan velkasaneerauksia vaatinut pääministeri Alexis Tsipras.
Huojennusten tarpeesta ovat muistuttaneet esimerkiksi euroalueen keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi, Euroopan unionin (EU) talouskomissaari Pierre Moscovici, euromaiden vakausmekanismin EVM:n toimitusjohtaja Klaus Regling ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n toimitusjohtaja Christine Lagarde.
Avoimia kysymyksiä ovat oikeastaan vain, miten ja milloin velka-armahdukset alkavat.
Poliittisesti tulenarka hanke
Kreikkalaisen Kathimerini-lehden mukaan Kreikan valtiovarainministeriö on jo asettanut työryhmän valmistelemaan valtion velkataakan huojennuksia. Todennäköisesti valmistelevia toimia on vireillä myös troikan virkakoneistossa.
Euromaiden poliittiset päättäjät, kuten Suomen hallitus, saanevat Kreikan osittaista velka-armahdusta koskevia esityksiä eteensä tämän vuoden loppuun mennessä tai viimeistään ensi vuoden alussa. Kyse lienee joka tapauksessa korkeintaan kuukausista.
Asian nopea edistyminen edellyttänee, että Kreikka läpäisee kolmannen tukiohjelman ensimmäisen välitarkastuksen, jonka se reputti viime viikolla. Kreikka on troikan tulkinnan mukaan viivytellyt eräiden julkisen talouden kiristysten ja uudistusten toteuttamista.
Velkahuojennuksia koskevien neuvottelujen alkaminen voi lykkäytyä myös muihin euromaihin kuin Kreikkaan liittyvistä poliittisista syistä. Europäättäjät voivat esimerkiksi pelästyä pahentavansa poliittista kuohuntaa Espanjassa ja Portugalissa.
Portugalissa radikaalejakin ajatuksia edustava oppositio on juuri kaatanut maata pari viikkoa johtaneen EU-myönteisen hallituksen, ja Espanjassakin osin varsin radikaalit haastajat vienevät ensi kuun parlamenttivaaleissa kannatusta niin ikään EU-henkiseltä hallitukselta.
Yhdenkin kriisimaan velkahuojennukset voivat osoittautua ongelmaksi, jos ne lisäävät muissa kriisimaissa vyönkiristyksiä vastustavien ja velkahelpotuksia vaativien puolueiden kannatusta.
Espanjan parlamenttivaalit on määrä pitää joulukuun 20. päivä, joten europäättäjät voivat katsoa tarpeelliseksi lykätä Kreikan velkahuojennusten käsittelyä ensi vuoden alkupuolelle.
Kolme ässää Kreikka-liemessä
Suomen hallitukselle Kreikan velkataakan huojentaminen voi olla ongelma joka tapauksessa, alkaapa aiheen virallinen käsittely tänä tai ensi vuonna.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ja ulkoministeri Timo Soini (pers.) voivat joutua liemeen siitäkin riippumatta, miten Espanjan tai Portugalin sisäpolitiikassa kuohuu.
He ovat puolueineen kirjanneet yhteiseen hallitusohjelmaansa esimerkiksi seuraavanlaiset lauseet ja linjaukset:
"Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva rahaliitto, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan. Samoin jokainen jäsenvaltio vastaa itse veloistaan."
Ja tiukkana täsmennyksenä lisäksi, että:
"Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa."
Tällaisten linjausten perusteella jopa sisäpoliittisiin kiemuroihin vihkiytymätön tarkkailija tohtinee povata hallitukselle sisäpoliittisia paineita, jos hallitus ryhtyy "Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa".
Painetta lieneekin odotettavissa, jos Kreikka saa jo alustavasti luvattuja velkahuojennuksia – ja jos Suomi pysyy kiltisti muiden euromaiden porukassa ja kantaa kuuliaisesti oman osuutensa huojennusten kustannuksista.
Hallitusohjelma lujilla
Jos euromaat toteuttavat lupauksensa ja troikan keskeisten johtajien suosituksen keventää Kreikan velkataakkaa, on Suomen hallituksella vaikean valinnan paikka.
Jos Suomi jatkaa euroryhmän ruodussa, joutuu hallitus rikkomaan t
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.