Ranskan pyyntöä ottaa käyttöön EU:n turvatakuut käsittelee Suomessa ensin ulko- ja turvallispoliittinen valiokunta ja sen jälkeen mahdollisesti eduskunta, kertoo ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk) STT:lle.
Antti Kaikkosen mukaan Suomen mahdollinen apu Ranskalle painottuisi viranomaisyhteistyöhön.
Antti Kaikkosen mukaan Suomen mahdollinen apu Ranskalle painottuisi viranomaisyhteistyöhön. (JARNO JUUTI)
- Ensin täytyy odottaa, että tulee virallinen pyyntö käyttöönotosta. Sitten katsotaan, mitä Ranska EU:n jäsenvaltioilta ja Suomelta toivoo. Tilanteen arvioiminen sen jälkeen on ennen muuta maan hallituksen tehtävä. Olettaisin että utva, ulko- ja turvallisuuspolitiikan valiokunta, saattaisi olla tätä ensimmäisenä arvioimassa. Jos sen jälkeen on tarvetta eduskuntakäsittelylle, se tulee aikanaan, Kaikkonen aprikoi.
Kaikkosen mukaan Suomen mahdollinen apu painottuisi viranomaisyhteistyöhön.
- Lähinnä tulee mieleen ehkä poliisiapu, tiedusteluapu, mahdollisesti humanitaarinen apu, jos sellaiseen on tarvetta. Suomen lainsäädäntö asettaa kuitenkin tiettyjä rajoituksia siihen, mitä apu voi olla. Esimerkiksi armeijan joukkoja emme voi Ranskaan lähettää.
Kaikkonen myöntää, että viranomaisyhteistyötä tehdään tiettyyn rajaan asti tällaisissa tapauksissa muutenkin.
- Siinä mielessä onkin kiinnostavaa nähdä, mikä Ranskan toive tässä tapatuksessa on.
Kaikkosen mukaan puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) on Brysselin kokouksessa kuunteluoppilaana.
- Puolustusministeri kuuntelee, mitä siellä tulee esille, ja sen jälkeen asiaa arvioidaan Suomessa. Ennen tarpeellista käsittelyä kotimaassa Suomi ei voi mihinkään sitoutua.
Niinistö kertoikin Twitterissä ennen kokousta, että Suomi tukee Ranskaa, ja nyt mennään kuulemaan, mitä Ranska pyytää.
- Ranskan pyyntö on sinänsä ihan ymmärrettävä ratkaisu. Tällaiset iskut haastavat samalla koko eurooppalaisen arvoyhteisön. Eli vaikkakin ratkaisu on poikkeuksellinen, se on myös ymmärrettävä. Nyt sitten ensimmäistä kertaa testataan, miten perussopimukseen kirjatut turvatakuut käytännössä tulevat toimimaan, Kaikkonen sanoi.
STT
Antti Kaikkosen mukaan Suomen mahdollinen apu Ranskalle painottuisi viranomaisyhteistyöhön.
Antti Kaikkosen mukaan Suomen mahdollinen apu Ranskalle painottuisi viranomaisyhteistyöhön. (JARNO JUUTI)
- Ensin täytyy odottaa, että tulee virallinen pyyntö käyttöönotosta. Sitten katsotaan, mitä Ranska EU:n jäsenvaltioilta ja Suomelta toivoo. Tilanteen arvioiminen sen jälkeen on ennen muuta maan hallituksen tehtävä. Olettaisin että utva, ulko- ja turvallisuuspolitiikan valiokunta, saattaisi olla tätä ensimmäisenä arvioimassa. Jos sen jälkeen on tarvetta eduskuntakäsittelylle, se tulee aikanaan, Kaikkonen aprikoi.
Kaikkosen mukaan Suomen mahdollinen apu painottuisi viranomaisyhteistyöhön.
- Lähinnä tulee mieleen ehkä poliisiapu, tiedusteluapu, mahdollisesti humanitaarinen apu, jos sellaiseen on tarvetta. Suomen lainsäädäntö asettaa kuitenkin tiettyjä rajoituksia siihen, mitä apu voi olla. Esimerkiksi armeijan joukkoja emme voi Ranskaan lähettää.
Kaikkonen myöntää, että viranomaisyhteistyötä tehdään tiettyyn rajaan asti tällaisissa tapauksissa muutenkin.
- Siinä mielessä onkin kiinnostavaa nähdä, mikä Ranskan toive tässä tapatuksessa on.
Kaikkosen mukaan puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) on Brysselin kokouksessa kuunteluoppilaana.
- Puolustusministeri kuuntelee, mitä siellä tulee esille, ja sen jälkeen asiaa arvioidaan Suomessa. Ennen tarpeellista käsittelyä kotimaassa Suomi ei voi mihinkään sitoutua.
Niinistö kertoikin Twitterissä ennen kokousta, että Suomi tukee Ranskaa, ja nyt mennään kuulemaan, mitä Ranska pyytää.
- Ranskan pyyntö on sinänsä ihan ymmärrettävä ratkaisu. Tällaiset iskut haastavat samalla koko eurooppalaisen arvoyhteisön. Eli vaikkakin ratkaisu on poikkeuksellinen, se on myös ymmärrettävä. Nyt sitten ensimmäistä kertaa testataan, miten perussopimukseen kirjatut turvatakuut käytännössä tulevat toimimaan, Kaikkonen sanoi.
STT
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuonkin asian tiltut ovat tapansa mukaan vääristelleet perin pohjin.