EU-maat ovat yksimielisesti hyväksyneet Ranskan pyynnön EU:n turvatakuiden käyttöönotosta.
Ranskan presidentti Francois Hollande kertoi eilen puheessaan, että aikoo vedota Lissabonin sopimuksessa päätettyyn puolustuslausekkeeseen. Lauseke velvoittaa EU-jäsenmaat antamaan sotilaallista apua, jos toinen jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
EU:n ulkoministeri Federica Mogherinin ilmoitti tänään, että EU-maat ovat yksimielisesti hyväksyneet Ranskan pyynnön EU:n turvatakuiden käyttöönotosta.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan keskustelut Ranskan pyytämistä turvatakuista jatkuvat maiden välillä kahdenvälisesti ja EU:lla on koordinaatiorooli. Niinistö sanoi STT:lle, että Ranskan pyyntö on merkittävä virstanpylväs EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Niinistö ei osannut vielä arvioida, tekeekö Suomi jo tällä viikolla päätöksiä asiassa. Hän ei myöskään vielä halunnut ennakoida, minkälaisesta tuesta Suomen osalta voisi olla kysymys.
Mogherinin mukaan EU:n turvatakuiden käyttöönotto on poliittinen toimi, joka eroaa Naton turvatakuista. Asiasta on vielä tehtävä muodollinen päätös.
Turvatakuiden käyttöön ottoa ei ole koskaan ennen pyydetty EU:n historiassa.
Suomelle vahva merkitys
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen vuonna 2008 tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että turvatakuulausekkeella on Suomelle vahva poliittinen ja periaatteellinen merkitys. Tiilikaisen mukaan on myös mahdollista, että lauseketta voitaisiin soveltaa muissakin kuin varsinaisen sotilaallisen tilan uhatessa.
– Näyttää siltä, että Ranska on asettunut sille kannalle, että vaikka turvatakuulauseke puhuu avunannosta sotilaallisen hyökkäyksen tilanteessa, niin lausekkeen laajempikin tulkinta on mahdollinen, eli sitä voisi käyttää toisenlaisissakin uhkatilanteissa, mitä terrorismikin on, Tiilikainen sanoi Ilta-Sanomille myöhään maanantai-iltana.
Ranskan presidentti Francois Hollande kertoi eilen puheessaan, että aikoo vedota Lissabonin sopimuksessa päätettyyn puolustuslausekkeeseen. Lauseke velvoittaa EU-jäsenmaat antamaan sotilaallista apua, jos toinen jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
EU:n ulkoministeri Federica Mogherinin ilmoitti tänään, että EU-maat ovat yksimielisesti hyväksyneet Ranskan pyynnön EU:n turvatakuiden käyttöönotosta.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan keskustelut Ranskan pyytämistä turvatakuista jatkuvat maiden välillä kahdenvälisesti ja EU:lla on koordinaatiorooli. Niinistö sanoi STT:lle, että Ranskan pyyntö on merkittävä virstanpylväs EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Niinistö ei osannut vielä arvioida, tekeekö Suomi jo tällä viikolla päätöksiä asiassa. Hän ei myöskään vielä halunnut ennakoida, minkälaisesta tuesta Suomen osalta voisi olla kysymys.
Mogherinin mukaan EU:n turvatakuiden käyttöönotto on poliittinen toimi, joka eroaa Naton turvatakuista. Asiasta on vielä tehtävä muodollinen päätös.
Turvatakuiden käyttöön ottoa ei ole koskaan ennen pyydetty EU:n historiassa.
Suomelle vahva merkitys
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen vuonna 2008 tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että turvatakuulausekkeella on Suomelle vahva poliittinen ja periaatteellinen merkitys. Tiilikaisen mukaan on myös mahdollista, että lauseketta voitaisiin soveltaa muissakin kuin varsinaisen sotilaallisen tilan uhatessa.
– Näyttää siltä, että Ranska on asettunut sille kannalle, että vaikka turvatakuulauseke puhuu avunannosta sotilaallisen hyökkäyksen tilanteessa, niin lausekkeen laajempikin tulkinta on mahdollinen, eli sitä voisi käyttää toisenlaisissakin uhkatilanteissa, mitä terrorismikin on, Tiilikainen sanoi Ilta-Sanomille myöhään maanantai-iltana.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.