Presidentti Sauli Niinistö on varmasti huolissaan Pariisin terrori-iskuista, mutta toisella suupielellään hän ehkä virnuilee mielessään: Siitäs saitte! kaikki te EU:n turvatakuita epäilleet tahot.
Ranska näytti teille pitkää nenää, kun se päätti pyytää ensimmäistä kertaa EU:n historiassa turvatakuita, ja ne myös hyväksyttiin.
Lähes koko presidenttikautensa Sauli Niinistö on korostanut EU:n turvatakuiden, eli avunantolausekkeen merkitystä, silläkin uhalla, että hänelle on naureskeltu. Niinistö on myös korostanut, että turvatakuiden ohella Suomen kannattaa jatkuvasti pitää EU:n yhteisen puolustuksen rakentamista esillä.
Esimerkiksi uudenvuoden puheessaan 2015 Niinistö totesi että EU-jäsenyys on Suomelle tärkeä turvallisuusratkaisu: "On mahdotonta ajatella, että unioni vain katseella seuraisi, jos sen jäsenmaata ja aluetta loukataan. Silloin rauhan ja vapauden arvoille luodusta unioista jäisi jäljelle vain rakennuskompleksi vailla kivijalkaa."
Muun muassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija, Charly Salonius-Pasternak on ampunut alas ajatuksen EU:n yhteisestä puolustuksesta "Miksi ihmeessä Nato-maiden kansalaiset edes leikkisivät ajatuksella EU:n puolustuksesta." Salonius-Pasternak korostaa, että EU:lla voi kuitenkin olla yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta kaikki muu haikailu on hänen mukaansa vain suomalaista sisäpolitiikkaa." (IL 14.5.2014)
Myös kokoomuksen Pertti Salolainen on todennut, että "EU:lla ei ole resursseja muodostaa Naton kanssa kaksinkertaista puolustusratkaisua."
Keskustelu EU:n puolustuksesta ja turvatakuiden merkityksestä on vellonut erityisesti Ukrainan kriisin aikana.
Olin huhtikuussa 2015 presidentti Niinistön matkassa Puolan valtiovierailulla. Ja jälleen kerran presidentti Niinistö ihmetteli ääneen suomalaisten asennetta EU:n avunantolausekkeeseen.
-EU:n avunantolauseke on hyväksytty ja sitten Suomesta, jossa tällä avunantolausekkeella olisi käyttöä, sanotaan, että älkää nyt ihmeessä, ei sellaista olekaan. Minusta se on hyvin erikoista käyttäytymistä, Niinistö sanoi tuolloin.
Jännä kuulla, mitä presidentti Niinistö sanoo turvatakuista tänään iltapäivällä, ja kareileeko hänen suupielessään - Pariisin surusta huolimatta - pieni kostohymyn väre.
KREETA KARVALA
[email protected]
Ranska näytti teille pitkää nenää, kun se päätti pyytää ensimmäistä kertaa EU:n historiassa turvatakuita, ja ne myös hyväksyttiin.
Lähes koko presidenttikautensa Sauli Niinistö on korostanut EU:n turvatakuiden, eli avunantolausekkeen merkitystä, silläkin uhalla, että hänelle on naureskeltu. Niinistö on myös korostanut, että turvatakuiden ohella Suomen kannattaa jatkuvasti pitää EU:n yhteisen puolustuksen rakentamista esillä.
Esimerkiksi uudenvuoden puheessaan 2015 Niinistö totesi että EU-jäsenyys on Suomelle tärkeä turvallisuusratkaisu: "On mahdotonta ajatella, että unioni vain katseella seuraisi, jos sen jäsenmaata ja aluetta loukataan. Silloin rauhan ja vapauden arvoille luodusta unioista jäisi jäljelle vain rakennuskompleksi vailla kivijalkaa."
Muun muassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija, Charly Salonius-Pasternak on ampunut alas ajatuksen EU:n yhteisestä puolustuksesta "Miksi ihmeessä Nato-maiden kansalaiset edes leikkisivät ajatuksella EU:n puolustuksesta." Salonius-Pasternak korostaa, että EU:lla voi kuitenkin olla yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta kaikki muu haikailu on hänen mukaansa vain suomalaista sisäpolitiikkaa." (IL 14.5.2014)
Myös kokoomuksen Pertti Salolainen on todennut, että "EU:lla ei ole resursseja muodostaa Naton kanssa kaksinkertaista puolustusratkaisua."
Keskustelu EU:n puolustuksesta ja turvatakuiden merkityksestä on vellonut erityisesti Ukrainan kriisin aikana.
Olin huhtikuussa 2015 presidentti Niinistön matkassa Puolan valtiovierailulla. Ja jälleen kerran presidentti Niinistö ihmetteli ääneen suomalaisten asennetta EU:n avunantolausekkeeseen.
-EU:n avunantolauseke on hyväksytty ja sitten Suomesta, jossa tällä avunantolausekkeella olisi käyttöä, sanotaan, että älkää nyt ihmeessä, ei sellaista olekaan. Minusta se on hyvin erikoista käyttäytymistä, Niinistö sanoi tuolloin.
Jännä kuulla, mitä presidentti Niinistö sanoo turvatakuista tänään iltapäivällä, ja kareileeko hänen suupielessään - Pariisin surusta huolimatta - pieni kostohymyn väre.
KREETA KARVALA
[email protected]
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tiltujen valhekirkunan oleellinen viesti on ollut presidentti Niinistön halu viedä Suomi Natoon.
Mitään todisteita ei tietenkään ole ollut.
Taas jäivät tiltut valeista kiinni.
Tiltut yrittävät taas sitkeästi vääristellä totuutta.
Turvalauseke ei mitenkään korvaa Natoa sotilasliittona. Se mahdollistaa vain kahdenkeskisen avun, joskin poistaa tiltujen haaveet Venäjän hyökkäyksestä Suomeen.
Niinistö oli tiedotustilaisuudessaan taas hyvin selkeäsanainen.
kaukainen tavoite, kuten Niinistö totesi.
Silti turvalauseke toimii, kuten on todettu. Varsinaiset sotilastoimet ovat kuitenkin Naton johdossa, minkä turvalausekekin todistaa.