Eikö ihminen pyri vaikuttamaan omaan jumalaansa hyvin monella tavalla? Minun kokemukseni on se, että ne kirkolliset lahkot ja yhteisöt, joissa aikoinani kävin, niin heidän johtajiensa asenne oli jäseniinsä se, että jäsenen ei tullut millään tavalla vaikuttaa omakohtaisella mielipiteellään - vaikkapa adventtikirkon opin-mukaiseen jumalaan, vaan hänen piti ehdoitta luottaa "Jumalaan", joka täytti heidän mielensä mukaiset ehdot ja, "hän" oli se oikea "Jumala" joka toimi, niinkuin adventtikirkon esimiehet plivat kirkon opin laatineet jumalallisessa viisaudessaan, ja siksi jäsenten tuli hyvittää "jumalaansa" maallisella mammonalla;" kolehdeilla ja kymmenyksillä", koska kyseessä oni adventtikirkon "Jumala joka toimii 28 adventismi-opin mukaisesti jonka he ovat vakuuttaneet Jumalalleen täyttävänsä?
Mutta millä tavalla, tuossa adventtiyhteisössä monet omakohtaisesti järkiintyneet ja omaan ymmärrykseen heränneet ja pettymyksen kokeet ex-jäset ovat kokeneet adventismi-opin ja mistä lähteistä alkaen? Onko näillä ex-jäsenillä muuta sanottavaa kuin, että kun 'kerra pääsin adventistisen oppi-kysmysten laativien auktoriteettista valheellisista päätelmistä vapauteen.....jonka johdossa voin käyttää omakohtaista ajattelua ja järjen valoa, jossa, ei suinkaan tarvitse uskoa vanhaan "primitiiviseen uskonto kulttuuriin joka sairastuttaa ihmisen ajattelua ja pakottaa suhtautumaan järjen vastaisest i käsittämättömään olentoon?
Totta kai lienee sekin totta, että niin sanotuille "pastorerille" ja muille teologeille on kiinnostavaa laatia uusia ja uusia oppipäätelmiä jotka sitoisivat pysyvästi jäsen-uhrin kirkon oman "uskon" kehitelmän mahdollisimman viekkaana ja houkuttelevana, vaikka he eivät käsitä maan ulkopuolelta juuri yhtään mitään, sen suhteen he eivät ymmärrä äärettömyydessä ja sen tietämättömyydessä on siihen syy. Raamatun tekstien ymmärtäminenkin on ollut hyvin mielivaltaisen tulkinnan alainen, koska se tuntuu olevan vain päätelmien varassa hoidettua puuhaa!?
Mutta millä tavalla, tuossa adventtiyhteisössä monet omakohtaisesti järkiintyneet ja omaan ymmärrykseen heränneet ja pettymyksen kokeet ex-jäset ovat kokeneet adventismi-opin ja mistä lähteistä alkaen? Onko näillä ex-jäsenillä muuta sanottavaa kuin, että kun 'kerra pääsin adventistisen oppi-kysmysten laativien auktoriteettista valheellisista päätelmistä vapauteen.....jonka johdossa voin käyttää omakohtaista ajattelua ja järjen valoa, jossa, ei suinkaan tarvitse uskoa vanhaan "primitiiviseen uskonto kulttuuriin joka sairastuttaa ihmisen ajattelua ja pakottaa suhtautumaan järjen vastaisest i käsittämättömään olentoon?
Totta kai lienee sekin totta, että niin sanotuille "pastorerille" ja muille teologeille on kiinnostavaa laatia uusia ja uusia oppipäätelmiä jotka sitoisivat pysyvästi jäsen-uhrin kirkon oman "uskon" kehitelmän mahdollisimman viekkaana ja houkuttelevana, vaikka he eivät käsitä maan ulkopuolelta juuri yhtään mitään, sen suhteen he eivät ymmärrä äärettömyydessä ja sen tietämättömyydessä on siihen syy. Raamatun tekstien ymmärtäminenkin on ollut hyvin mielivaltaisen tulkinnan alainen, koska se tuntuu olevan vain päätelmien varassa hoidettua puuhaa!?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Adventtikirkko ja sen hallinto mukaan lukien pastorikunta ja muut palkkaa nauttivat loiset Suomessa miettivät kuumeisesti, millä keinoin saisi niitä höynäytettäviä maksajia lisää lahkon piiriin, kun väki vähenee kuin huonosta konsertista. Yksi keino pitää edes se adventtikirkon piiriin perhesiteidensä vuoksi eksynyt porukka on ollut yksinkertaisesti taipua liberaalimpaan suuntaan. Ellen Whiten Sanomia Nuorisolle kirja on haudattu ja ekumeenisemmalla linjalla pyritään viihdyttämään varsinkin sitä nuorempaa porukkaa, joita lahkon piirissä vielä joitakin vanhempiensa toivomuksesta pyörii. Tulevaisuus Suomen adventtikirkolla ei kuitenkaan ole ruusuinen ja se on ihan vain lahkon itsensä aikaansaamaa.
Jaa, että jossain saa palkkaakin.
Työntekijä maailman työekumeniassa viitymässä.
http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2015/11/17/tervetuloa-todellisuuteen/
Hei!
Ihminenkö vaikuttaisi Jumalaansa?
Tässä kai se piilee mihin olet kompastunut; - Jumala on kaiken uskon alulle panija.
Jumala kutsuu itse ensin. Ihminen vaan yhtyy tähän rakkaudessa. Ei tämä tämän kummempi asia ole. Kieleisestikin Jumalan vetoomuksiin suhtaudutaan.
Hebr 3:7-8.
Kirkon oppineet palkatut ovat pakollinen asia. Muutoinhan olisi tilanne kuin sikalaumalla vailla paimenia /hoitajia.
Nämä teologit ovat pitäneet huolen siitä että kirkon teologia on sellaisessa kurssissa ettei teologian arvo ole maailman synti, vaan Raamatun Jeesus Kristus evankeliumin uskonnon "Kristus kallion" arvot vallitsevat.
Jeesuksen Kristuksen uskonto on sellainen ettei siinä ole mahdollista olla ellei rakasta kaikesta sydämestä Jumalaa/ Jeesusta ja pyhitä elämäänsä Hebr 12:14, Ilm 14:12, Ef 2:8-9, Joh 14 luvun- Ilm 1:7-8, mukaiseen metodiin. Noissa jakeissa on kaikki arvot joilla itse ilmaisen sen Room 6:22-23 lupauksen ihanteiden Kristus kallion arvot. Jakeet sisältävät sen tiedon mikä on pakko olla vallalla arvona ettei mentäisi harhan puolelle.
Kirkon palkatut ev. työntekijät 1 Kor 9 vain ovat adaptaation ja palvelun asioissa suhteessa yksilöpersoonaan korkeintaan. Ylipappi enkeleineen on itse taivaallisessa pyhäkössä Hebr 8:1-2, 2:17-18, 4:14-16, 1:14 huolehtimassa Jumalaa rakastavan tarpeista. Ihmisellä kun on vakaa aikomus olla Herran yhteydessä kuitenkin niin voi nauttia tuosta taivaallisesta avusta.
Kaikki paljonko ja missä lompsaansa kaivaa perustuu ihmisen omaan päätökseen.
Osa Jumalan rakastamista liittyy tietenkin siihen ette ns- kristitty ei voi ajatella että olisi välinpitämätön kaikesta siiitä työstä mikä liittyy Matt 28:18-20 metodiin.
Mutta kaikki se miten olevainen yksilöpersoonallisuus käyttää voimavarojaan on tietenkin persoonan omassa päätösvallassa ja -tahdossa.
Pakkoja ei ole. Kaikessa järjestö-yhdistystoiminnassa on jotakin velvoitteita aina; säännöt ja jäsenmaksut aina. Suomessa pakollinen maksu on uskonnollisessa jäsenyydessä em. järjestöihin on kirkollisvero.
Jumalansa ihminen tekee aina jostakin; kesämökistä, autostaan, etelän matkoistaan, urheilusta jopa vatsastaan ylensyömällä ja juomalla,- kaikki se mikä yksilöpersoonan omassa arvossa menee ensimmäiseksi on se mitä ihminen ensisijaisesti rakastaa.
28- opin kohta on kirkon perus-teologia joka kerrotaan ettei tulisi liian suurta kulttuurishokkia sitten keskenkaiken. On kerrottava ne perusasiat mihin kirkon oppi rakentuu. Eri asia sitten lisäksi teologien Raamatun tutkimustyö- ei jokaisen tarvitse olla kaikentietäväinen- vähempikin piisaa. Raamatun pelastusoppi ei ole kenellekään liian vaikea. 28- kohtaa on ihan hyvä yhteenveto kirkon perusarvoista. teologian Raamatun tutkimukseen ei pidä uskoaan kompastuttaa. Tiedän itsekin miten isoja asiat ovat ja työläitä ymmärtää "kaikkitietäväiseksi" itse opit tutkineena.
Kirkon ex- jäsenet ovat erialaisista syistä ex- puolella. Siellä missä ihmisiä syntyy ristiriitojakin, ja kaikilla ei ole taitoa ja kykyä sitten ratkaista niitä rajoitettujen ihmisten joukossa. "Luopio" on kuitenkin vain tietenkin yksilöpersoona joka on luopunut Jeesuksesta Kristuksesta. Jäsenkirjat eivät ole sama asia kuin taivaan kirjat; Luuk 10:20, Ilm 20:15. Inhimillisistä ja maantieteellisistä syistä olevaisia persoonia elää lauman ulkopuolellakin; Joh 10:16.
Oman tiedon varassa vilpittömiä uskovaisia on erilaisissa piireissä.
Kauhoilla ja lusikoilla ammennetaan ja lipataan.
Raamatun Kristus mission uskonto perustuu olevaisen yksilöpersoonan omasta henkilökohtaisesta uskosta ja suhteesta Jumalaan/ Jeesukseen. -Ei suhteesta järjestön yhdistystoiminnan persoonallisuuksiin.
Kirkon työntekijät ovat vain adaptaation tehtävissä ja käytännön "asiakaspalvelussa." Välittäjän virkaa Jumalan ja ihmisen välillä ei kenelläkään ole.
Taivaalliset joukot ovat itse välittäjän tehtävissä uuden liiton aikana; Hebr 8:10, 12:10-18, 7-9 luvut.
Kirkon ns. maallikot tai palkatut työntekijät voivat toki aiheuttaaa käytöksellään/ menettelyllään sellaista että jonkun usko kokee takaiskuja. >Ihmiseen ei saa koskaan uskoaan perustaa, -tämän joutuu jokainen oppimaan.
Yhdistystoiminta vaatii paljon toimiakseen, ja "poropeukaloita" on aina toiminnassa joilla inhimilliset rajoitteet. Päällimmäinen syy hankaluuksiin on varmaankin että epätäydellinen uhrautuminen, sillä ihmisillä on luottamustehtävissäänkin usein oamn perhepiirin etu, itsensä viihdyttäminen ja oma kunnia arvona ja nämä eivät ole oikeita arvoja hengellisillä luottamustehtävissä ns. maallikoilla. Palkatut työntekijät ovat kokoaikaisia joilla ei pitäisi olla päällimmäisenä kuin Jumalan palvelu käytännön palvelussa. Heillä maksetaan elanto siksi että uhraavat kaiken voimansa evankeliumin palveluun. 1 Kor 9 antaa Raamatun valtuudet tähän. Kenenkään ei ole pakko osallistua näiden ihmisten elannon kattamiseen.
Toivottavasti vastauksestani oli apua.
Lue Raamatunpaikat. Raamatun paikat ovat olennaisen tärkeitä.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
Lisäys siihen mitä kirjoitin ketjussa;
Hengellisessä järjestö-yhdistystoiminnassa syntyy ristiriitoja, ja yksilöiden toiveet ja tarpeet eivät kohtaa aina.
Haluan huomauttaa asiassa että harva ihminen ymmärtää ryhmien toiminnasta paljojakaan eikä uskovaisille voi asettaa vapaa-ehtois harrastusyhdistys toiminnassa pätevyysvaatimuksia kuin uskossa pyhittymisen.
Ristiriitoja syntyy sitten kun hengessä pyhittyneet ihmiset eivät osaa vastata odotuksiin.
Matt 18:18 metodissa voidaan vahvistaa vain sellaisia asioista mistä on neuvottelussa yhdessä sovittu subjektin kanssa. Alamaisia ei voi itsellänsä kukaan pitää.
Jos ei noudateta ns. hyvää hallintotapaa on tilanne se että ollaan mielivallan alla.
Mielivallalle ei kenenkään tarvitse olla mieluisana. Alamaisia joiden syyttäjänä ja tuomarina ja autoritaarisena yksityis- tai henkilökohtaisten asioiden hoitajana ilman tilivelvollisuutta puheistaan ja toimistaan subjektia kohtaan- ei sellaista alamaisuutta voi vaatia, eikä kukaan voi sellaisia alamaisia itsellään pitää.
Yksilön toiveissaan pitäisi ymmärtää ettei järjestö-yhdistystoiminta tee muuta kuin on etu- tai arvojen järjestö joihin ihmiset Suomessa liittyvät.
Ihmiset eivät muutu enkeleiksi, vaikka pitäisi käyttäytyä ja olla kuin enkeli ollakseen Raamatun uskonnon mukainen. Ihmisiä istuu penkeillä _ei enkeleitä.
Jotkut sitten vastuunkannossaan ryhtyvät vahingossa pitämään omaa seurakuntaansa huomioimatta että yhdistystoiminnassa voi olla vain tasa-arvoisia ihmisiä joilla ainoa itsenäinen valta on äänestyslappu.
Voi käydä niinkin että jos jollakin on niin suuria inhimillisiä vaikeuksia ettei pysty eikä jaksa osallistua toimintaan- voi ihminen muuttua toisen persoonan henkilökohtaiseksi "petturiksi."
Seurakunta on "Jumalan silmäterä." -Ei itseään viihdyttelevien- omaa kunniaansa ajavien- taikka itsekästä etua ajavien ihmisten henkilökohtaisten alamaisten pitopaikka.
Sellaista virkamiespaikkaa missä ohitettaisiin subjekti subjektia koskevissa asioissa ei missään ole.
Järjestö-yhdistystoiminnan kylmä todellisuus tässä suhteessa on olemassa. Jotkut löytävät varsinaisen keitaan ko- yhdistystoiminnasta missä ovat onnellisia. Jotkut kokevat pettymyksiä jotka voivat olla liian raskaita. Joillakin piisaa ihmissuhteita ja rakkaita ja läheisiä- ovat onnellisia, mutta on niitäkin jotka jäävät yksin. Yhdistys hajaantuu ja kokoontuu säännöllisesti, mutta yksinäisiäkin on. Tämän päivän seurakunnat eivät elä sellaisessa yhteydessä kuin alkuseurakunnan aika oli.
Jotkut voivat uupuakin, ja on pakko ottaa eroa uupumuksen vuoksi.
Uupumuksesta toipuminen on vuosikymmenen asia.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
Vielä;
Ihmisellä on taipumusta siirtää syyllisyyttä.
Velvollisuus koskee jokaista itseänä olla Jumalan Pyhän Hengen ohjauksessa. Tämä vaatimus koskee jokaista tasapuolisesti. Ihmisellä ei ole oikeutta ryhtyä toisen persoonan arvostelijaksi, syyttäjäksi taikka tuomariksi.
Minä olen henkilökohtaisesti aina pidättynyt elämässä henkilökohtaisen syyttäjän ja arvostelijan virasta. Olenkin pysytellyt vain yleisissä integriteetti-asioissa ilman henkilöihin kohdistuvaa. Olen kertonut ihmiselle jos olen jotakin hänestä puhunut ettei hän joutuisi vaikeuksiin minun jutuistani ympäristönsä kanssa omissa ihmissuhteissaan.
Minä en puhu ihmisten yksityis- intiimi- perheasioita, en hallitse enkä vallitse sellaisia.
Jokaisella ihmisellä on yksityiselämän integriteetti suoja, ja vaitiolovelvollisuus ko. asioissa.
Toisen ihmisen yksityis- tai /ja henkilökohtaisen elämän paljastelu ei ole laillista puuhaa.
Jokainen herjaava nimittely on Suomessa rangaistava teko riippumatta tavoista.
Ihmisillä on omat näkemyksensä. Oma kokemukseni on se että pien 58- vuotiaana elämän koko kirjon jokisen kymmenien vuosien takainen nuoruudentemppukin on notaarattu kestäviksi elämäntavoiksi, ja kestäviksi elämänarvoiksi harkitsemattomat nuoruuden temput ja sekoilutkin silloin jos on kyse ihmisestä joka jollakin tavalla sotkeutuu uskonnollisiin asioihin. Uskovaisten syntejä ei anteeksi anneta.
Uskossaan pyhittyneiltä ihmisiltä puuttuu kuitenkin oikeusmoraalin etiikan ns. juridisen ajattelun ajattelutapa ja -tieto.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
Vielä;
Oikea järjestys arvostelussa ja syyttämisessä on että ihminen katsoo ensiksi Kristukseen ja itseensä.
Yhdistys-järjestötoiminnassa on säännöt. Ilman sääntöjä ei yhdistyksiä voi Suomessa rekisteröidäkään. Jos joku katsoo että on etua olla jäsen etua tai arvoja ajavissa järjestöissä niin liittyminen sellaiseen on yksilön ratkaistavissa.
Jeesuksen nimessä on ihmisiä ollut aina koolla. Seurakunnan toiminta on tarkoituksen mukainen asia, suositeltava asia ja oikea asia.
Ryhmissä ihmiset joutuvat pettymyksiinkin.
Jokaisen taival on yksilöllinen. Kompastuksiakin sattuu; San 24:16, Dan 12:10.
Jumala itse on uuden liiton uskovaisen läsnä; Hebr 8:10, 12:10-12.
Ihmisen velvollisuus on koettaan orientoitua ja hyväksyä Jumalan puhuttelu.
Pahat Hengetkin ihmistä kiusaavat. Jumalan Henki on aina Jumalan istensä anbtraman lain kanssa sovussa. Ns. 10- käskyn laki on täydellinen ja Jumalan Henki puhuttelee ihmistä tässä silloin kun ihminen on kiusattu tai langennut, tai ristiriidassa jossakin uskoon liittyvässä.
10§ lain kanssa on pakko olla sovussa jokainen hengen sana.
Seurakunta on Jumalan ja siksi vain Jumalaan katse. Toiminnan arvostelu ja päätökset kuuluvat aina toimielimelle joka seurakunnan tasossa on johtokunta.
Itsenäinen toimivalta on äänestyslappu. Henkilökohtainen vastuu. Luottamustehtävä.
Ryhmän toiminnan vaikittavuduen tuloksista juridinenkin vastuu ryhmällä ja henkilökohtaisella tasollakin luottamushenkilöillä ryhmän toiminnan päätöksien vaikuttavuudesta.
Viimeiset alamaiset olivat keisarikunnan aikana.
Isin opettamat 1920 luvun ryhmien toimintojen metodit ja normit eivät onnistu koulutettujen ja yhteistyökykyisten ihmisten kanssa enää.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
Täällä näkyykin olevan sellainen tahti, kun J laurila vastaa johonkin kysyttyyn kommenttiin, niin on lähes täysin mahdoton ymmärtää, että kenelle hän oikein on "soppansa keittänyt" ja kuka jaksaa tuota hölönpölyä lukea. Onhan täällä joskus ainakin pyritty vastaamaan asiallisesti ja ytimekkäästi - jopa fiksusti, häiritsemättä ja tuhoamatta omilla sairailla 'liitännäisillä tekstiinsä); soperruksia joita häneltä ei ole missään muodossa kysytty tai edes esitetty?
Hän Laurila: esittää aivan kuin kokemattomalle pikku-pojalle pitkin raamattua kerättyjä - samoja tekstejä, joita hän on lainaillut aikaisemmin kymmeniä ellei satoja kertoja, ja joihin hän lisäilee omat omat hyvin heikot - jopa täysin harhaiset kuvitelmansa, joka osoittaa hänen mielensä sisäsen kyvyn ymmärtää mitä hän lukee; tai edes kirjoittelee. Minua ainakin kyllästyttää tallainen äärettömän pitkä ja tyhjäpäiväinen löpertely jossa ei ole mitään sanottavaa - tai annettavaa kenellekkään! Ei pakenemalla elämää, ja siitä kokemuksen kautta saatua tietoa pidä häväistä' niinkuin jari Laurila noilla raamatun tekstien tulkinnoilla naurettavasti yrittää vääntää 'epämääräisesti' adventismin eduksi!!
Hei!
Ai, kun Sinä väännät viisaita niin kuin niitä nauttisi täällä lukea. Parjaat kirkon 28- opinkohtaa, ja että ihmisen pitäisi päästä vaikuttamaan Jumaalansakin . Jos joku on vastaan niin sitten on harhainen.
Se on sillä tavalla lapsukainen että on pikku pakko lainata niitä satoja ja kymmeniä kertoja!"
Tiedätkö lapsukainen miksi?
- Siksi että ne Raamatun kohdat eivät mihinkään katoa. Ne pysyy Raamatussa ja ovat niitä olennaisia asioita joita on pakko kelata ja lainta uudelleen ja uudelleen.
Ei siinä auta mikään muukaan.
Sinäkö vakavissasi kuvittelet että ihmisen pitäisi päästä vaikutamaan Jumalaansa,
ja että Sinun mielipide pitäisi mennä niiden yli tiedossa jotka ovat koulutetut tehtäviinsä, ja vastaavat kirkon pysymisessä teologiassaan Raamatun arvoissa.
Määräämään Jumalaako pitäisi päästä?
Sinäkö otat vastuulle kirkon teologian? Sittenkö on hyvin kun vastaisit kirkon teologiasta. Miten hyvin Sinua pitäisi hyvittää "maallisella mammonalla" piisaisko 3000 /kk palkka työstä?
Jumalan siunausta
Jari Laurila
keskustelija
Kirkon teologialla ei ole oikeastaan mitään tekemistä varsinaisen oikeaoppisen totuuden kanssa. - Sillä viisaat ja ajattelevat ihmiset löytyvät nimenomaan tallaisten auktoritääristen kirkkooppien, joiden valheellinen "teologinen" oppi on "kuivunut, lahonnut ja kasvattaa kylkeesä vain enää houkuttelevia, mutta vaarallisia, jopa tappavia myrkyllisiä sieni kasveja (oppeja), joiden "uskonnollisen oikeaoppisuuden vaikutuksen käyttömenetelmineen, viisas ja järkevästi ajatteleva ihminen toki ymmärtää tuon myrkkysienen välittömän tai pitempijaksoisen vaikutuksen, koska hän on täisin perehtynyt ja oppinut tiedostamaan tutkittuaan jopa sienun hajun pohjalta/tuoksun perustella (hengen) ilmapiirin sisältyvien aine osasten pohjalta, siis mikä on tervettä ja vaaratonta sisältävää ainetta mainitussa kasvissa" -(opissa).
Oma havaintoni nykyisestä kristinuskosta johon adventtioppikin väittää itsensä kuuluvan. Adventtiyhteisön (kirkon) ongelmana on ollut aina se, että oma ajattelu ja pohtimen on advettiopin vastaista ja siksi ei suaittua, eli vallankin itsensä tarkka ja puolueeton tutkiminen on ei sallittua. Miksi ihmisen järki ja sydän hyväksyvät tallaisen ihmisoppien ja määräysten myrkyttämän "lain". joka menetelmillään sotii ihmisen oikeuden mielen ja rakkauden lakia vastaan? Vain oikeuden-tunteen ymmärryksen tutkinut ihminen voi perustella tuntemustaan ja voi vain siten määritellä perustellun vastauksen edellä mainittuun
kysymykseen. Joka tällä tavalla. Todellisen tiedon ja ymmärtämisen tie on tarkoituksella suljettu teologisten institutioiden oppikyhäelmissä, siksi vain, että ehdottomasti sen taloudellinen menestys on asetettu ristin-muotoiseen kysymys merkkiin symbooliksi. Pyrkimys tämän. Tämän Matt.5:4 jakeen nodattamiseen ei päästä sillä, että ollaan oman opin hurmoksessa ja nautitaan menneisyyden tapahtumilla ja takerrutaan yhteisön vain materialismisiin joka tarjoaa (opin johdolle hyvät mahdollisuudet vain rikastua ihmisten kustannuksilla.) Ihminen tarvitsee vain tietoa ja Hengistä realismia elämästä selviämiseen, ei mitään tuollaista kirkko-oppien teennäistä ja tyhjänpäiväistä v alheen ja olettamuksien täyttämää tietämättömyyttä!
Hei!
Olet täysin erehtynyt että kirkossa saneltaisiin. Päionvasotin kirkossa koko ajan joka viikon Jumalanpalveluksessa ja kaikissa tilaisuuksissa kysellään koko ajan mitä mieltä itse olet. Jatkuvasti arvostella saa yksilönä kaikkea mikä on kirjoitettu ja kaikkean mikä liikkuu tai on liikkumatta.
> Mutta on selvää ettei omat näkemykset voi olla sellaisia että niitä voisi yksi yksilö ryhtyä vaatimaan muilta, mutta arvostella saa.
Adventtikirkon teologia on tosin vakaalla Kristus kalliolla eikä siitä koskaan hievahda sentin vertaa teologiassaan maailman synnin puolelle. Tämä hurskaassa kurssissa pito on niiden sällien tehtävä joille maksetaan n. 3000,-/ kuussa. Nämä ovat vähintään teologian maistereita ja kirkon arvojen mukaan palkattu perustehtäviinsä ydinprosessissa omaan perustehtäväänsä.
Kristinuskon -hengellisen sellaisen uskon merkitys nimenomaan on siinä että ihmisen omatunto muodostaa ihmisen arvot olevaiselle yksilöpersoonalle itselleen tietoisuuteen.
Raamatun uskonnosta ei ole evankeliumin lupauksien hyötyä jos ihmiselle pitäisi sanella, mutta olevaiselle ei sitten menisi mitään omaan omaantuntoon tietoisuuteen omaksi rakkaaksi arvoksi sanelusta.
Omien aivojen käyttöä suositellaan lämpimästi välttämättömänä asiana.
Mutta varsin tuttu ilmiö on että kun olevainen yksilöpersoona kerran lukaiseen läpi Raamatun persoona ajattelee sitten olevansa viisaampi ja tietävänsä paljon enemmän kuin koko kirkon ihmiset yhteensä. Tämä on tuiki tuttu ilmiö tämä pullisteluvaihe, mutta menee itsekseen ohi sitten tavallisesti.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
No uskontoja on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Ei kannata yrittää löytää täydellistä uskontoa, koska täydellisyyttä ei ole tässä maailmassa. Ihmisetkin on erilaisia, jotkut tykkää normeista, säännöistä ja opeista ja tuntevat olonsa turvalliseksi niiden keskellä. Toiset pohtivat asioita ja eivät hyväksy kaikkea. Itsekin epäilen kaikkea valmiiksi saneltua, mutta pyrin silti kunnioittamaan kaikkien uskoa. Tietysti jos oma käsitys asioista alkaa olemaan tyystin erilainen kuin jossain lahkossa niin kannattaahan sieltä lähteä. Olisi kovin outoa mennä johonkin lahkoon muuttaakseen sen oppeja ja käsityksiä omien käsitystensä mukaiseksi.