Komeus ja häirintä

Komeudesta voi joskus olla etua, mutta sen aiheuttamat haitat tekevät elämästä helposti sietämättömän. Hankaluuksia aiheuttavat ennen kaikkea naiset. En tiedä mikä heitä vaivaa. Olin sitten julkisella taikka yksityisellä paikalla, heitä alkaa parveilla ympärilläni.

Nuorista tytöistä ujoimmat vain kikattelevat keskenään, mutta rohkeimmat tunkevat syliin, oli tilaisuus luonteeltaan mikä tahansa. Heidät on kuitenkin helppo karkottaa ymmärtävällä katseella, selkeällä puheella ja rauhallisella olemuksella. Rouva-ikään ehtineet lähestyvät puolestaan hienovaraisemmin, mutta häpeilemättömästi tuijottaen kuitenkin. Tyttö- ja rouva-ikäryhmien väliin jää suuri joukko naisia, jotka tunkevat syliin tyttöjen innolla, mutta tekevät sen rouvien hienovaraisuudella.

Esimerkiksi marketin vihannesosastolla kun valitsen sopivaa kurkkua itselleni, huomaan laarin vastakkaisella puolella olevan naisen tuijottavan lantioni seutua. Samalla hän silittelee molemmin käsin laarissa olevaa pitkää ja käyrähköä vihannesta. Kun nainen huomaa tulleensa yllätetyksi kesken makumatkansa, nostaa hän varovasti katseensa silmiini asti, avaa huulensa hieman raolleen ja kostuttaa niitä varovaisesti kielellään.

Tällaisissa jokapäiväisissä tilanteissa hymyilen kohteliaasti, punnitsen vihannekseni, lätkäisen hintalapun paikalleen ja jatkan matkaa leipäosastolle.

Olen rapean patongin ystävä, mutta minun oli pakko luopua mielihalustani. Eräässä vaiheessa kauppiaan oli jopa pakko sijoittaa patongit palvelutiskiin, koska niitä sormeiltiin niin paljon osastolle tullessani.

Kassajonossa koen jatkuvaa lähentelyä. Takanani olevat naiset lähes poikkeuksetta koskettelevat takamustani samalla kun nostelevat ostoksiaan hihnalle. Edessäni olevat puolestaan työntävät lantiotaan taaksepäin yrittäen ilmeisesti koskettaa minua takamuksellaan taikka ilmaista halukkuutaan johonkin asiayhteyteen liittymättömään toimintaan. On kiusallista siirtyä jonon mukana eteenpäin kun edellä oleva hidastelee ja pyllistelee tarkoituksellisesti ja perässä tuleva kourii takapuoltani jos hidastan vauhtia vähääkään.

On erittäin vaikea yrittää asiallista kanssakäymistä missään yhteydessä. Koettaessani asioida millä tahansa tavalla, kohtaan ensimmäisenä haaroihini kohdistuneen katseen. Voin suorastaan kuulla heidän ajatuksensa "onkohan sen koko suhteessa muuhun kokoon". Samalla he tekevät tutuksi tulleita eleitä, kuten kohottavat poveaan, heilauttavat hiuksiaan, avaavat huuliaan ja kostuttavat niitä kielellään. Saan joka kerta odottaa pikku lomamatkan loppuvan ja katseen kohoavan hitaasti. Katseiden kohdatessakaan ei asiointia voi aloittaa heti, vaan odotettavissa on muutama kiusallisen pitkä hetki silmien räpsyttelyä ja kulmien alta katselua. Ikään kuin he odottaisivat tai pyytäisivät minulta jotain.

En ole vuosiin voinut matkustaa julkisissa kulkuvälineissä. Huomasin, että oli ollut ruuhka-aika tai ei, oli ympärilläni aina ruuhka. Jostain syystä linja-auto, juna, raitiovaunu, metro, hissi, laiva ja lentokone heiluvat niin paljon, että lähelläni olevat naiset horjahtelivat minua vasten. Yleensä ainoastaan heidän takamuksensa työntyi haarojani kohden, mutta suoranaista kouralla kokeilemistakin esiintyi usein. Ette voi kuvitella epätoivoista kouraisua, kun kone vajoaa ilmakuoppaan.

Mikä naisia oikein vaivaa? He kohtelevat minua kuin olisin joku kävelevä jättikokoinen hieromasauva. Sopivan huomaamattomasti pakattu, heti käyttövalmis.