Kysymys: Onko sekulaari, uskontokriittinen ja tieteellistä maailmankuvaa ajava liike onnistunut Suomessa vuodesta 2000 alkaen? Mutta varsinainen pohdinta:
Mitkä ovat mittarit, joilla tuota tutkia?
Osa on kovia lukuja, kuten va-liiton jäsenmäärä. Osa on pehmeämpää dataa kuten kyselytutkimusten tulokset. Mutta mitä kaikkea tulisi selvittää, jotta alun kysymykseen saisi vastauksen?
Mitkä ovat mittarit, joilla tuota tutkia?
Osa on kovia lukuja, kuten va-liiton jäsenmäärä. Osa on pehmeämpää dataa kuten kyselytutkimusten tulokset. Mutta mitä kaikkea tulisi selvittää, jotta alun kysymykseen saisi vastauksen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Onhan kyselytuloksetkin kovaa dataa mielipiteiden sekylaarisuudesta.
Ei ole.
Kysymyksen asettelu vaikuttaa paljon. Useampi "ei usko jumaliin" kuin "on ateisti", vaikka kyseessä on sama asia. Eivätkä kaikki välttämättä vastaa. Näillä tutkimuksilla on oma arvonsa, mutta lähinnä kun sama kysely toistetaan.
Löyhästi voi ajatella vertailuna puolueiden kannatusta. Tavallaan vaalit ratkaisevat, mutta toisaalta voi kysyä onko sekään ratkaiseva asia. Voihan sitä yksi äänestää Kokoomusta vakaan harkinnan jälkeen ja toinen koska Stubb on cool tms.
Yhteiskuntatieteessä kvantitatiivinen tutkimus eli tilastollisesti merkitsevä laajapohjainen kyselyaineisto tuottaa "kovia lukuja", kun taas suppempaan aineistoon perustuvat haastattelut eli kvalitatiivinen tutkimus on ns. pehmeää tietoa (syvällisempänä uein arvokasta sinänsä). Pitää paikkansa, että muutosta kuvaamaan tarvitaan "seurantatutkimusta" samoin kysymyksin.
Nojoo, tuossa mielessä voidaan erottaa kova ja pehmeä data. Mutta sanotaan nyt sitten että tilastot ovat timantinkovaa dataa ja jaetaan asia kolmeen palaseen.
Mutta tosiaan nämä "tosikovat" luvut eivät kuitenkaan toisaalta kerro kaikkea. Kirkosta eroaminenhan on eräänlainen maallistumisen jäävuoren huippu.
Kirkosta eroavien määrä ja varsinkin niiden osuus jotka jäävät pysyvästi järjestäytyneen uskonnon ulkopuolelle kertoo jotain sekulaarisuudesta Suomessa. Kokonaiskuvan saamiseksi tarvitaan toki muitakin mittareita.
Jep. Evlut kirkosta eroavien määrästä pitää vähentää se joukko, joka jatkaa esimerkiksi LHPK:n jumalanpalveluksissa käymistä. Se lienee yli prosentin eroista.
Mittarit voi jakaa tavallaan kahtia: sisäiset ja ulkoiset. Viimeksimainittua on kirkosta eroaminen, ET-opetukseen osallistuminen jne. Sisäistä on sitten va-liiton jäsenmäärä ja omaisuus, Protuleirin käyvien määrä, Skepsiksen aktiivien määrä yms.
Hahmotelmaa:
- ET:n opiskelijoiden osuus (erityisesti 1. luokalla)
- Evlut kirkkoon kuuluvien osuus (erityisesti erojen ja liittymisen erotus)
- Pienuskontojen jäsenmäärä
- Protuleirin käyvien määrä
- Va-liiton, Humanistiliiton, Skepsiksen jne jäsenmäärä
- Va-liikkeen tavoitteiden ja toiminnan mediapeitto
- Erilaisten uskomusten laajuus, moniko uskoo jumaliin tms.
Mitä kaikkea muuta?
Protuleirin käyvien määrä on sikäli epätarkka mittari, että moni nuori käy sekä protu- että rippileirin. Joka kuudes leiriläinen tekee näin ja joka neljäs kuuluu johonkin uskontokuntaan. Lähde: https://www.protu.fi/yhdistys/medialle
Joo, mutta ei näistä mittareista mikään kerro absoluuttista tilannetta. Ei sellaista olekaan, ei ole mittaria maallistumiselle kuten on vaaka painolle.
Mutta protuleirin käyvien määrä kuitenkin kertoo miten rationalistien järjestöt toimivat. Jonkinlainen aktiivisuusmittari sekin.
Ei ET opetuksen määrä kerro mitään sekulaarisuudesta. Koska siihen osallistuu esim. hinduoppilaat yms. Ja toisekseen ET ei valita koska se aiheuttaa lapsille tarpeettoman pitkiä koulupäiviä hyppytunteineen. (Niin se on laitonta, mutta minkä teet kun rehtoreiksi valitaan kirkon kätyreitä ohi lahjakkaiden ja pätevien ateistien)
Kyllä se kertoo. Ei suoraan sellaisenaan, mutta siirtymä evlut uskonnosta ET-opetukseen kyllä heijastaa osaltaan maallistumista.