olin viime viikon tiistaihin(21.) asti Chennaissa ja Pondicherryssa, molemmat Intian pahiten hyokyaallon alle jaaneita alueita. Pelkastaan Pondicherryn kaupungissa hukkui monta sataa. Ja siella asustelin tietenkin tyylikkaasti majatalossa about 10 metria vesirajasta!
Sitten lahdin Goalle... 5 paivaa ennen kuin Bengalinlahdella mosahti. Enpa viitsi edes ajatella, missa olisin nyt, ellen olisi lahtenyt. Todennakoisesti kalojen ruokana. Olen yrittanyt soitella paikkoihin, joissa olin, ei vastausta. Ei aavistustakaan, onko niita paikkoja edes olemassa enaa.
Eipa taida kannattaa lotota ihan vahaan aikaan... silti tuntuu pahalta kaikkien niiden puolesta, joilla ei kaynyt yhta hyva munkki. Todella ikavaa, etta koyhat karsivat taas eniten. Lupaan, etten Suomeen paastya valita enaa ikina mistaan.
Sitten lahdin Goalle... 5 paivaa ennen kuin Bengalinlahdella mosahti. Enpa viitsi edes ajatella, missa olisin nyt, ellen olisi lahtenyt. Todennakoisesti kalojen ruokana. Olen yrittanyt soitella paikkoihin, joissa olin, ei vastausta. Ei aavistustakaan, onko niita paikkoja edes olemassa enaa.
Eipa taida kannattaa lotota ihan vahaan aikaan... silti tuntuu pahalta kaikkien niiden puolesta, joilla ei kaynyt yhta hyva munkki. Todella ikavaa, etta koyhat karsivat taas eniten. Lupaan, etten Suomeen paastya valita enaa ikina mistaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tuuri, vaihdoin rantamurjusta viiden tähden hotelliin.