Uusi kirjanpitolaki keventää mikroyritysten vaatimuksia!
Pienimmille yrityksille tulee mahdolliseksi siirtyä maksuperusteiseen ja yhdenkertaiseen kirjanpitoon ilman tilikausikatkosta ja tilinpäätöksen laatimista, kunnes mikroyrityksen kokorajat ylittyvät.
Jatkossa liitetietojen tositteet tulee säilyttää tilinpäätöstietojen tavoin.
Pienimmille yrityksille tulee ns. suojasatamasäännös.
Se tarkoittaa, että kun yritys on toiminut vähimmäissääntöjen mukaisesti, siltä ei voi vaatia enää lisätietoja tilinpäätöksestä saatavan oikean ja riittävän kuvan turvaamiseksi.
Suomen Yrittäjät on kannattanut esitystä, sillä se vähentää sääntelyä, ja nimenomaan pienimmiltä yrityksiltä.
Uutta lainsäädäntöä tulee soveltaa viimeistään 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Halutessaan sääntöjä saa soveltaa jo 1.1.2016 avoinna olevilta tilikausilta.
Pienimmille yrityksille tulee mahdolliseksi siirtyä maksuperusteiseen ja yhdenkertaiseen kirjanpitoon ilman tilikausikatkosta ja tilinpäätöksen laatimista, kunnes mikroyrityksen kokorajat ylittyvät.
Jatkossa liitetietojen tositteet tulee säilyttää tilinpäätöstietojen tavoin.
Pienimmille yrityksille tulee ns. suojasatamasäännös.
Se tarkoittaa, että kun yritys on toiminut vähimmäissääntöjen mukaisesti, siltä ei voi vaatia enää lisätietoja tilinpäätöksestä saatavan oikean ja riittävän kuvan turvaamiseksi.
Suomen Yrittäjät on kannattanut esitystä, sillä se vähentää sääntelyä, ja nimenomaan pienimmiltä yrityksiltä.
Uutta lainsäädäntöä tulee soveltaa viimeistään 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Halutessaan sääntöjä saa soveltaa jo 1.1.2016 avoinna olevilta tilikausilta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
"...kunnes mikroyrityksen kokorajat ylittyvät"
Millaiset rajat kyseessä?
Pienyrityksen määrittävät raja-arvot tulevat myös tarkistettaviksi.
Kun Suomen voimassaoleva kirjanpitolain 3 luvun 9 §:n 2 momentissa asetetaan täkäläisen pienyrityksen ylärajaksi taseen koossa mitattuna 3,65 miljoonaa euroa, liikevaihdossa 7,3 miljoonaa euroa ja työntekijöiden lukumäärässä 50, ovat vastaavat raja-arvot uudessa direktiivissä 4 ja 8 miljoonaa euroa sekä 50 työntekijää.
Eli UUSI pienyrityksen yläraja:
tase 4 miljoonaa euroa, lv 8 miljoonaa euroa sekä 50 työntekijää
Jäsenvaltio voi vielä halutessaan korottaa kahden ensiksi mainitun rahamääräisen kriteerin arvoja, kuitenkin enintään puolitoistakertaisiksi.
Suomi tuskin nostaa, alentaisi jos saisi?
Näistä kriteereistä vähintään kahden tulee täyttyä tilinpäätöspäivänä (3.2 art.).
Huomionarvoista on mahdollisuus ottaa käyttöön erityisiä helpotuksia mikroyrityksille, joita määrittävät ylärajat ovat:
tase 0,35 miljoonaa euroa,
liikevaihto 0,70 miljoonaa euroa ja
työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä 10.
Vain yksi näistä rajoista saa ylittyä tilinpäätöspäivänä, jotta asianomaista kirjanpitovelvollista pidettäisiin mikroyrityksenä.
Mikroyritys-säännöstö on kuitenkin "vain" jäsenvaltio-optio.
Toisin kuin pienyritysten osalta, Suomi ja muut EU-maat voivat siten kukin itsenäisesti päättää, ottavatko ne mikroyrityshelpotukset käyttöön kokonaan tai joltain osin.
Mitä Suomi päättää?
Saavatko mikroyrittäjät helpotuksia vai eivät?
Suomen hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lukuisia kohtia kirjanpitolaissa.
Muutokset perustuvat keskeisiltä osiltaan vuonna 2013 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston tilinpäätösdirektiiviin.
Direktiivin keskeisenä tarkoituksena on keventää tilinpäätössääntelystä etenkin pienyrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.
Kirjanpitolakia ehdotetaan muutettavaksi tietoteknisen välineistön kehityksen huomioimiseksi tilikauden aikaista kirjanpitoa koskevissa säännöksissä.
Liiketapahtumien merkitsemistekniikkaa koskevat säännöstarkistukset korostavat kirjanpitovelvollisen vastuuta tilinpäätösasiakirjojen perustana olevan aineiston säilyttämisestä.
Sen myötä esitys osaltaan edesauttaa harmaan talouden torjuntaa.
Tässä tarkoituksessa säilyttämisen laiminlyöntiä koskeva seuraamusuhka ulotettaisiin kirjanpitoaineistoon kokonaisuudessaan.
Rakenteellisesti esitys selkeyttäisi kirjanpitolainsäädäntöä.
Uudistetussa normistorakenteessa pieniä ja mikroyrityksiä koskevat tilinpäätössäännökset siirrettäisiin asetustasolle.
Yrittäjä saisi asetuksesta tyhjentävän tiedon, mitkä seikat tulee esittää tilinpäätöksessä.
Niitä tulee noudattaa ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen alkavina tilikausina.
Nykyään kirjanpitolakia sovelletaan yleislakina kaikkiin liiketoiminnan ja ammatinharjoittajiin niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta.
Kirjanpitovelvollisuuden määrittämisen ohella laki sisältää säännöksiä liiketapahtumien kirjaamisesta ja kirjanpitoaineistoista, tilinpäätökseen sisältyvistä asiakirjoista eli tuloslaskelmasta, taseesta ja liitetiedoista sekä tilinpäätökseen liitettävästä toimintakertomuksesta.
Kansallinen liikkumavara niin Suomessa kuin muissa jäsenvaltioissa on ollut rajallinen esimerkiksi pienyritystä koskeville helpotuksille.
Tilinpäätösdirektiivin velvoittamalla tavalla on nykylaissa keskeisenä tilinpäätösperiaatteena suoriteperuste eli se, että tuotot ja kulut kohdistetaan tilikaudelle suoriteperusteen mukaisesti.
Tämä edellyttää, että kirjanpitovelvollinen on yhtäältä luovuttanut tuoton perusteena olevan tuotteensa tai muun suoritteensa ja toisaalta vastaanottanut kulun tarkoittaman raaka-aineen, työsuorituksen tai muun tuotannontekijän tilikauden aikana.
Tuotot ja kulut otetaan näin huomioon riippumatta niihin perustuvien maksujen suorituspäivästä.
Tästä poikkeaminen – esimerkiksi kaikista pienimpien eli niin sanottujen nanoyritysten kohdalla siten, että tuotot ja kulut merkittäisiin tilinpäätökseen niiden maksupäivän mukaan, olisi direktiivin vastaista osakeyhtiömuotoisten nanoyritysten osalta; sama koskee myös henkilöyhtiöitä, joissa vastuunalaisina yhtiömiehinä on vain osakeyhtiöitä.
Toisaalta laki sallii maksuperusteisuuden ammatinharjoittajien kirjanpidossa; heillä ei ole myöskään velvollisuutta tilinpäätöksen laatimiseen.
Mikroyrityksille saadaan kansallisesti antaa myös oikeus laatia ja julkistaa tase lyhennettynä, jolloin siinä ei eritellä mm. siirtovelkoja eikä -saamisia tai ennakkomaksuja.
Vain 7 tietoa:
- liikevaihto
- muut tuotot
- aine- ja tarvikekulut
- henkilöstökulut
- arvontarkistukset
- muut kulut ja verot
Jäsenvaltio voi jopa hyväksyä tuloslaskelman ja liitetietojen julkistamatta jättämisen kokonaisuudessaan, jolloin taselaskelma jää yksinomaiseksi rekisteriviranomaiselle toimitettavaksi tilinpäätösasiakirjaksi.
Lainsäädännön rakenne paranee nykyisestä merkittävästi, kun annetaan erillinen pien- ja mikroasetus.
Pien- ja mikroyrityksiä koskevat säännökset tilinpäätöksen sisällöstä eli tuloslaskelman ja taseen nimikkeistä ja liitetiedoista erotetaan omaksi asetuksekseen.
Uusi asetus kokoaa yhteen kaikki ne seikat, joista on annettava tieto tällaisen yrityksen tilinpäätöksessä.
Asetusta voidaan siten käyttää "tarkistuslistana" informaatiovaatimuksista, kun laaditaan pien- tai mikroyrityksen tilinpäätöstä.
Yrittäjä saa siitä tyhjentävän tiedon, mitkä seikat hänen tulee esittää tilinpäätöksessään.
Tilinpäätöksen laadintaa pienyrityksessä helpotetaan ottamalla käyttöön direktiivin mahdollistamat poikkeukset mahdollisimman laajalti. Siten pienyrityksen määrittäviä kokorajoja on korotettu direktiivissä säädettyjen enimmäismäärien mukaisiksi (tase 4 miljoonaa euroa, lv 8 miljoonaa euroa sekä 50 työntekijää).
Niin ikään hyödynnetään direktiivin mahdollisuutta antaa erityisiä helpotuksia mikroyrityksille.
Erityissäännökset määrittelevät tyhjentävästi mikroyrityksen tilinpäätösinformaatiota koskevat vaatimukset.
Pien- ja mikroyritykseltä vaadita erittelyä pysyvien vastaavien muutoksista tilikauden aikana.
Tuloslaskelman julkistamisvelvoitteesta EI kuitenkaan ole luovuttu, vaikka uusi direktiivi mahdollistaisikin tällaisen poikkeuksen tekemisen pien- ja mikroyritysten kohdalla. Tosin tuloslaskelman ja taseen julkistaminen voi tapahtua lyhennettyinä.
Tilinpäätöksen laatimista ja julkistamista ei edellytetä nykylaissakaan ammatinharjoittajilta, jotka vastaavat koko omaisuudellaan yritystoimintansa velvoitteista.
Tämä sama helpotus on kirjanpitolain uudessa säännöksessä ulotettu myös liikkeenharjoittajiin.
Eli 1.1.2016 lähtien ammatinharjoittajien ja liikkeenharjoittajien EI tarvitse edes laatia tilinpäätöstä eikä luonnollisesti julkaista sitä.
Laissa pysytetään pääsääntönä vaatimus tilinpäätöksen laatimista suoriteperusteisesti.
Tämä tarkoittaa liiketapahtuman merkitsemistä kirjanpitoon sille tilikaudelle, jona kirjanpitovelvollinen on toimittanut tuottamansa hyödykkeen asiakkaalle.
Vaatimus suoriteperusteisuudesta koskee poikkeuksetta direktiivin soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä eli osakeyhtiöitä ja sellaisia henkilöyhtiöitä, joissa vain osakeyhtiöt toimivat vastuunalaisina yhtiömiehinä.
Kansallisesti ei ole myöskään perusteltua kohdella muita yritystoimintaa harjoittavia oikeushenkilömuotoja osakeyhtiöistä eroavalla tavalla.
Siten suoriteperusteisuus pysytetään nykylaissa säädetyllä tavalla tilinpäätösperiaatteena myös osuuskunnissa ja henkilöyhtiöissä.
WHAT?! Eli maksuperusteisuus EI tulekkaan mikroyrittäjille?!
Vaikka suoriteperusteisuus kuuluu EU:n kirjanpito-oikeudessa osakeyhtiön keskeisiin tunnusmerkkeihin, ei ole estettä jo nyt voimassaolevassa laissa ammatinharjoittajille sallitun maksuperusteisuuden ulottamiselle myös liikkeenharjoittajiin.
Ammatinharjoittajan tavoin liikkeenharjoittajan henkilökohtainen talous ei eriydy ansaintatoimintaan perustuvista vastuista.
Ammattiaan tai liikettään harjoittava luonnollinen henkilö vastaa siinä tekemistään sitoumuksista kaikella, myös henkilökohtaisella omaisuudellaan.
Joten EI ole perusteltua velvoittaa liiketoiminnan volyymiltään alle mikrorajan (tase 0,35 miljoonaa euroa, liikevaihto 0,70 miljoonaa euroa ja työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä 10) jäävää liikkeen- tai ammatinharjoittajana toimivaa yksityishenkilöä tilinpäätöksen laatimiseen.
Voimassaolevassa laissa ei tällaista velvollisuutta ole asetettu ammatinharjoittajalle.
Maksuperusteen mukaan toimittaessa merkityksellistä ei ole tuotannontekijän vastaanottaminen – kuten suoriteperusteisessa kirjanpidossa – vaan maksuajankohta.
Tämä tarkoittaa, ettei velaksi ostettuja tuotannontekijöitä merkitä kirjanpitoon ennen niiden maksua, joten niistä johtuvia velkoja ei merkitä pääkirjanpitoon.
Vastaava pätee luotolliseen myyntiin ja siitä johtuviin saamisiin.
Tarkoittiko toi nyt sitä ettei tmi mikroyrittäjä joudu tekeen tilinpäätöstä, ja SAA kirjata maksuperusteisesti?
Kirjanpidollisiin pääsääntöihin kuuluu kirjanpidon kahdenkertaisuus, josta säädetään luvun 2 §:ssä.
Aiemmin tämä vaatimus on koskenut kaikkia kirjanpitovelvollisia ammatinharjoittajia lukuun ottamatta.
Sama poikkeus ulotetaan myös liikkeenharjoittamiseen!
Kuten ammatissa, tällaista liiketoimintaa ei ole eriytetty sitä harjoittavan luonnollisen henkilön omasta varallisuuspiiristä, joten hän vastaa kaikella henkilökohtaisella omaisuudellaan toimintansa velvoitteista ja vastuista.
Kahdenkertaista kirjanpitoa koskevasta poikkeuksesta huolimatta liikkeen- ja ammatinharjoittajan on aina pidettävä sellaista kirjapitoa, jota verotuksen toimittaminen ja muiden viranomaisilmoitusten antaminen edellyttää.
Lisäksi kirjanpidosta tulee voida jatkuvasti selvittää ostovelkojen ja myyntisaamisten määrä.
Valtaosa Suomen pienyrityksistä täyttää mikroyrityksen kriteerit!
Direktiivin mukaisilla mikroyrityksen määrittävillä raja-arvoilla saadaan edellä mainituista yrityskantatiedoista seuraava tilasto:
- taseen loppusumma enintään 0,35 miljoonaan euroa ja liikevaihto 0,7 miljoonaa euroa: 167.654 yritystä;
- taseen loppusumma enintään 0,35 miljoonaa euroa ja henkilöstö enintään 10 työntekijää: 171.622 yritystä; ja
- liikevaihto enintään 0,7 miljoonaa euroa ja henkilöstö enintään 10 työntekijää: 186.487 yritystä.
Tästä tilastosta ilmenee, että peräti 76,5 – 85,1 % suomalaisista yrityksistä lukeutuu direktiivin tarkoittamiin mikroyrityksiin.
96,4 – 98,2 % yrityksistä alittaa direktiivin pienyrittäjyys enimmäis- ja väimmäisraja-arvot.
Eli lähes KAIKKI yritykset Suomessa ovat pien- tai mikroyrityksiä?!
Asia on tullut jo esille, mutta kerrattakoon:
Mikroyrityshelpotukset ovat direktiivin mukaan MAHDOLLISIA, ne eivät ole pakollisia. Kukin jäsenmaa PÄÄTTÄÄ ITSE missä laajuudessa ottaa ne käyttöön vai ottaako ollenkaan.
Uutta kirjanpitolakia odotellessa...