Nastarengaongelmalle on tehtävä pian jotain

Suomessa ajavat linja- autot ja kuorma- autot kesärenkain myös talvella. Siksi liukkautta torjutaan suolan ja hiekoituksen avulla, joten suolaus ja hiekoitus eivät lisäänny vaikka myös henkilöautot kulkisivat nastoitta. Ja onhan edelleen kaikilla mahdollisuus nykyaikaisiin kitkarenkaisiin.

Mitä tulee terveysongelmiin kansalaiset säästyisivät satojen, joittenkin tutkimusten mukaan jopa yli tuhannelta ennenaikaiselta vuosittaiselta kuolemantapaukselta pölymäärän pienentyessä.

Lisäksi saisimme teiden korjauskuluissa valtavat säästöt, kuten myöskin ajoneuvojen pesukuluissa. Edelleen ympäristöstämme tulisi aivan toisenlainen, jollaista eivät ole 50- luvun jälkeen syntyneet edes nähneet.

VaarallinenPöly kirjoitti:

Suomessa ajavat linja- autot ja kuorma- autot kesärenkain myös talvella. Siksi liukkautta torjutaan suolan ja hiekoituksen avulla, joten suolaus ja hiekoitus eivät lisäänny vaikka myös henkilöautot kulkisivat nastoitta. Ja onhan edelleen kaikilla mahdollisuus nykyaikaisiin kitkarenkaisiin.

Mitä tulee terveysongelmiin kansalaiset säästyisivät satojen, joittenkin tutkimusten mukaan jopa yli tuhannelta ennenaikaiselta vuosittaiselta kuolemantapaukselta pölymäärän pienentyessä.

Lisäksi saisimme teiden korjauskuluissa valtavat säästöt, kuten myöskin ajoneuvojen pesukuluissa. Edelleen ympäristöstämme tulisi aivan toisenlainen, jollaista eivät ole 50- luvun jälkeen syntyneet edes nähneet.

Raskasliikennekin hyötyy merkittävästi, että suurin osa henkilö- ja pakettiautoliikenne liikkuu nastarenkailla. Nastathan poistavat liukkautta tehokkaasti juuri ominaisuutensa vuoksi, joka myös vahingoittaa asfalttipintaakin. Jää ja tamppautunut lumi on huomattavasti pehmeämpää kuin asfaltti, joten asian ymmärtäminen ei ole vaikeaa.
Jos tämä nastaliikenne poistuisi, niin on helppo kuvitella millaiset tienpinnat olisivat lumi- ja jääaikaan. Kiiltaväksi killoitettuja ja tampattuja. Kitkat ovat heikoimmillaan juuri tällaisissa oloissa. Tämähän voi todeta jo nykyisinkin joukkoliikennekaistoilta ja erityisesti pysäkkien kohdalla. Vaikka ne nykyisin kuuluvatkin nykytasoisen suolauksen piiriin.

Pölymäärään pienentyminen ilman muuta parantaa ilman laatua ja tietysti siitä johtuvia ongelmiakin. Kysehän vain on siitä miten siihen päästäisiin. Nastojen poistuminen vähentäisi varmaan osaltaan, mutta korvaavat toimet taas lisäisi. Hiekoituksen lisääminen suolauksen yhteydessä ei sitä vähennä.

Teiden korjauskuluissa kulumisen osalta tulisi varmasti säästöjä kaupungille mutta kuittautuisikohan ne säästöt lisääntyneiden onnettomuuksien, henkilövahinkojen, merkittävän lisäyksen tienhoidon suolaus/hiekoitus/siivouskustannuksissa jne. Ruostumiskustannusten lisäys erityisesti muidenkin kuin autojen osalta suolauksen lisäyksen vuoksi.
Nimenomaanhan suolaus pitää ympäristön jatkuvasti loskaisena ja kuraisena talviaikaan. Jatkuva sulattaminen-jäätyminen-sulattaminen on tuhoisaa asfaltille, murentaen sitä, ja näin lisää omalta osaltaan tietysti myös pölyä kun nämä muruset jauhautuvat pölyksi.

Eipä juuri kannata verrata nykyisiä liikenneoloja vuosikymmenten takaisiin. Kaikki on muuttunut niistä ajoista, autot, ilmastokin, suolauksen määrä jne. Niitä oloja emme saa takaisin mitenkään.

Homma eli talviliikenteen haittojen vähentäminen ei siis ole laisinkaan yksiselitteinen ja helppo ratkaistava. Luonnollisesti kaupungin tiestöstä vastaavat katsovat helpommin vain niitä kustannuksia, jotka vaikuttavat välittömästi ja suoraan heidän tienkunnostusvuosibudjettiinsa.
Kokonaiskustannukset nastojen kiellosta koostuvat myös yksityisille ja muille kuin heidän budjetiinsa kohdistuvista kuluista, joita mm onnettomuudet, henkilöloukkaantumiset, vakuutusmaksujen nousut, likaantumis/ruostumisvahingot, liikenneongelmien kasvuun jne.

Tarkkana_ettei_pahene kirjoitti:

Raskasliikennekin hyötyy merkittävästi, että suurin osa henkilö- ja pakettiautoliikenne liikkuu nastarenkailla. Nastathan poistavat liukkautta tehokkaasti juuri ominaisuutensa vuoksi, joka myös vahingoittaa asfalttipintaakin. Jää ja tamppautunut lumi on huomattavasti pehmeämpää kuin asfaltti, joten asian ymmärtäminen ei ole vaikeaa.
Jos tämä nastaliikenne poistuisi, niin on helppo kuvitella millaiset tienpinnat olisivat lumi- ja jääaikaan. Kiiltaväksi killoitettuja ja tampattuja. Kitkat ovat heikoimmillaan juuri tällaisissa oloissa. Tämähän voi todeta jo nykyisinkin joukkoliikennekaistoilta ja erityisesti pysäkkien kohdalla. Vaikka ne nykyisin kuuluvatkin nykytasoisen suolauksen piiriin.

Pölymäärään pienentyminen ilman muuta parantaa ilman laatua ja tietysti siitä johtuvia ongelmiakin. Kysehän vain on siitä miten siihen päästäisiin. Nastojen poistuminen vähentäisi varmaan osaltaan, mutta korvaavat toimet taas lisäisi. Hiekoituksen lisääminen suolauksen yhteydessä ei sitä vähennä.

Teiden korjauskuluissa kulumisen osalta tulisi varmasti säästöjä kaupungille mutta kuittautuisikohan ne säästöt lisääntyneiden onnettomuuksien, henkilövahinkojen, merkittävän lisäyksen tienhoidon suolaus/hiekoitus/siivouskustannuksissa jne. Ruostumiskustannusten lisäys erityisesti muidenkin kuin autojen osalta suolauksen lisäyksen vuoksi.
Nimenomaanhan suolaus pitää ympäristön jatkuvasti loskaisena ja kuraisena talviaikaan. Jatkuva sulattaminen-jäätyminen-sulattaminen on tuhoisaa asfaltille, murentaen sitä, ja näin lisää omalta osaltaan tietysti myös pölyä kun nämä muruset jauhautuvat pölyksi.

Eipä juuri kannata verrata nykyisiä liikenneoloja vuosikymmenten takaisiin. Kaikki on muuttunut niistä ajoista, autot, ilmastokin, suolauksen määrä jne. Niitä oloja emme saa takaisin mitenkään.

Homma eli talviliikenteen haittojen vähentäminen ei siis ole laisinkaan yksiselitteinen ja helppo ratkaistava. Luonnollisesti kaupungin tiestöstä vastaavat katsovat helpommin vain niitä kustannuksia, jotka vaikuttavat välittömästi ja suoraan heidän tienkunnostusvuosibudjettiinsa.
Kokonaiskustannukset nastojen kiellosta koostuvat myös yksityisille ja muille kuin heidän budjetiinsa kohdistuvista kuluista, joita mm onnettomuudet, henkilöloukkaantumiset, vakuutusmaksujen nousut, likaantumis/ruostumisvahingot, liikenneongelmien kasvuun jne.

Ainakin Saksassa, jossa joka talvi liikun paljon näyttää suolaus pitävän teiden ympäristön ja auton puhtaina. Ei murene tiet siellä, ei edes alppialueella missä ilmasto ja talven pituus vastaa meikäläistä. Myöskään autot eivät ruostu, koska suola huuhtoutuu helposti pois autojen teiden pinnoilta toisin kuin meillä bitumiliiman kyllästämä kivipöly. Autojen ruostumattomuudesta todisteena on, että suomalaiset vaihtavat läpiruostuneet autonsa suunnilleen samanikäisiin saksalaisiin, eikä kenenkään ole sieltä ruostepesää tänne tarvinnut raahata.

Vakeata on myöskin ymmärtää, että henkilö- ja pakettiautoissa pitäisi olla nastarenkaat raskaan liikenteen auttamiseksi. Voi hyvänen aika, eikö vähemmällä saisi enemmän?

Entä vaikutukset ihmisiin; melu ja erityisesti kvartsi-/likapöly sairastutta ja aiheuttaa paljon enemmän kuolemia kuin koko tieliikenne yhteensä! Jokainen joka on tähä perehtynyt tietää, että meilläkin on pakko tulla muutoksia nykykäytäntöön, kuten rajanaapurimaissamekin Venäjää lukuunottamatta, jotka ovat jo aloittaneet vuosia sitten järkevän kehittämisen.

VarmastiMuuttuu kirjoitti:

Ainakin Saksassa, jossa joka talvi liikun paljon näyttää suolaus pitävän teiden ympäristön ja auton puhtaina. Ei murene tiet siellä, ei edes alppialueella missä ilmasto ja talven pituus vastaa meikäläistä. Myöskään autot eivät ruostu, koska suola huuhtoutuu helposti pois autojen teiden pinnoilta toisin kuin meillä bitumiliiman kyllästämä kivipöly. Autojen ruostumattomuudesta todisteena on, että suomalaiset vaihtavat läpiruostuneet autonsa suunnilleen samanikäisiin saksalaisiin, eikä kenenkään ole sieltä ruostepesää tänne tarvinnut raahata.

Vakeata on myöskin ymmärtää, että henkilö- ja pakettiautoissa pitäisi olla nastarenkaat raskaan liikenteen auttamiseksi. Voi hyvänen aika, eikö vähemmällä saisi enemmän?

Entä vaikutukset ihmisiin; melu ja erityisesti kvartsi-/likapöly sairastutta ja aiheuttaa paljon enemmän kuolemia kuin koko tieliikenne yhteensä! Jokainen joka on tähä perehtynyt tietää, että meilläkin on pakko tulla muutoksia nykykäytäntöön, kuten rajanaapurimaissamekin Venäjää lukuunottamatta, jotka ovat jo aloittaneet vuosia sitten järkevän kehittämisen.

Eikö sinustakin sentään ole melkoisen huvittavaa verrata Saksan ja Suomen talviolosuhteita ja niihin liittyviä ongelmia? Väliä Suomen eteläiseltä rajalta pelkästään Saksan pohjoisimpiin alueisiin noin tuhat kilometriä. Saksan suurimmat 'talviliikenneongelmat' ovat sadekeliin liittyviä.

En ole huomannut autossani mitään 'bitumiliimaa' koskaan. Talvisin yleisin lika on suolalla kyllästetty loskahiekkakura, joka lähtee kyllä helposti pesemällä. Se näkyvä ja mahdollisesti näkymätön pintaan kuivunut suolaliuoskin ainakin liuottimilla. Jos auton pesee usein ja ruostesuojaus on kunnossa, niin kyllä silloin pärjää tässä nykyisessä suolaliemessäkin liikkuessa.

Olet oikeassa, vaikeata olisikin ymmärtää, jos henkilö- ja pakettiautoissa pidettäisiin nastarenkaita vain raskaan liikenteen ja kitkoilla liikkuvien liikkumista helpottamaan. No näinhän ei olekaan, vaan nastarenkaat hankitaan niiden selvästi parempien ja turvallisempien talviominaisuuksien vuoksi.
Nuo selkeät hyödyt kitkailla liikkuville ja raskaalle liikenteelle tulevat sivutuotteena.

Nastoilla on haittansa, mutta niiden korvaaminen suolausta ja hiekoitusta lisäämällä moninkertaiseksi nykytasosta ei ole ongelmatonta eikä varsinkaan haitatonta ihmisillekään.

Pöly pienhiukkasineen varmasti lisää kuolevuutta. Nastapöly, suolauksesta johtuva pöly, hiekoituksesta johtuva pöly ja mistä kaikialta sitä nyt tuleekaan. Ei se lopu, jos yksi ja vielä yksi pienimmistä lähteistä tukitaan. Näiden pienhiukkasten vaarallisuutta ja vähentämistä voi tosiaan pohtia takkaa ja/tai sytyttäessään. Se tupakka kannattaa kuitenkin sammuttaa ainakin tätä tehdessä.

Talviliikenteen kehittäminen on tärkeää. Suomi onkin tässä varmasti yksi kärkimaa. Esim Suomessa kehitettyjen uusimpiennastatenkaiden haitat sekä tien kulutuksen että melun osalta on pudonneet murto-osaan vanhempiin nastarenkaisiin verrattuna muutamassa vuodessa. Nk automaattinastat eli tarvittaessa renkaasta ulostyöntyvät on kehityksessä pitkällä, tekniikka on jo olemassa ja toimiva. Tulee jossain vaiheessa varmasti.
En tiedä muuta maata, jossa kehitys olisi pidemmällä talvirenkaiden osalta. Enkä tiedä mitä tarkoitat niillä järkevillä, joissa muut maat olisivat pidemmällä. Ja vahvasti epäilenkin muiden maiden 'järkevän kehittämisen' kohdistuvan nimenomaan heidän omien maidensa olosuhteisiin. Harva maa on yhtä pohjoisessa kuin Suomi ja niissä samanlaiset talviolosuhteet.

VarmastiMuuttuu kirjoitti:

Ainakin Saksassa, jossa joka talvi liikun paljon näyttää suolaus pitävän teiden ympäristön ja auton puhtaina. Ei murene tiet siellä, ei edes alppialueella missä ilmasto ja talven pituus vastaa meikäläistä. Myöskään autot eivät ruostu, koska suola huuhtoutuu helposti pois autojen teiden pinnoilta toisin kuin meillä bitumiliiman kyllästämä kivipöly. Autojen ruostumattomuudesta todisteena on, että suomalaiset vaihtavat läpiruostuneet autonsa suunnilleen samanikäisiin saksalaisiin, eikä kenenkään ole sieltä ruostepesää tänne tarvinnut raahata.

Vakeata on myöskin ymmärtää, että henkilö- ja pakettiautoissa pitäisi olla nastarenkaat raskaan liikenteen auttamiseksi. Voi hyvänen aika, eikö vähemmällä saisi enemmän?

Entä vaikutukset ihmisiin; melu ja erityisesti kvartsi-/likapöly sairastutta ja aiheuttaa paljon enemmän kuolemia kuin koko tieliikenne yhteensä! Jokainen joka on tähä perehtynyt tietää, että meilläkin on pakko tulla muutoksia nykykäytäntöön, kuten rajanaapurimaissamekin Venäjää lukuunottamatta, jotka ovat jo aloittaneet vuosia sitten järkevän kehittämisen.

Näin suomalaiset vaihtavat nastarenkaiden mössön ruostuttamat autonsa täysin ruosteettomiin paljon tiesuolaa, mutta ei nastarenkaita käyttävästä Saksasta. http://www.mersuforum.net/forum/viewtopic.php?p=425522&sid=e814629286a1c04119e54e699b5316ed

Tarkkana_ettei_pahene kirjoitti:

Raskasliikennekin hyötyy merkittävästi, että suurin osa henkilö- ja pakettiautoliikenne liikkuu nastarenkailla. Nastathan poistavat liukkautta tehokkaasti juuri ominaisuutensa vuoksi, joka myös vahingoittaa asfalttipintaakin. Jää ja tamppautunut lumi on huomattavasti pehmeämpää kuin asfaltti, joten asian ymmärtäminen ei ole vaikeaa.
Jos tämä nastaliikenne poistuisi, niin on helppo kuvitella millaiset tienpinnat olisivat lumi- ja jääaikaan. Kiiltaväksi killoitettuja ja tampattuja. Kitkat ovat heikoimmillaan juuri tällaisissa oloissa. Tämähän voi todeta jo nykyisinkin joukkoliikennekaistoilta ja erityisesti pysäkkien kohdalla. Vaikka ne nykyisin kuuluvatkin nykytasoisen suolauksen piiriin.

Pölymäärään pienentyminen ilman muuta parantaa ilman laatua ja tietysti siitä johtuvia ongelmiakin. Kysehän vain on siitä miten siihen päästäisiin. Nastojen poistuminen vähentäisi varmaan osaltaan, mutta korvaavat toimet taas lisäisi. Hiekoituksen lisääminen suolauksen yhteydessä ei sitä vähennä.

Teiden korjauskuluissa kulumisen osalta tulisi varmasti säästöjä kaupungille mutta kuittautuisikohan ne säästöt lisääntyneiden onnettomuuksien, henkilövahinkojen, merkittävän lisäyksen tienhoidon suolaus/hiekoitus/siivouskustannuksissa jne. Ruostumiskustannusten lisäys erityisesti muidenkin kuin autojen osalta suolauksen lisäyksen vuoksi.
Nimenomaanhan suolaus pitää ympäristön jatkuvasti loskaisena ja kuraisena talviaikaan. Jatkuva sulattaminen-jäätyminen-sulattaminen on tuhoisaa asfaltille, murentaen sitä, ja näin lisää omalta osaltaan tietysti myös pölyä kun nämä muruset jauhautuvat pölyksi.

Eipä juuri kannata verrata nykyisiä liikenneoloja vuosikymmenten takaisiin. Kaikki on muuttunut niistä ajoista, autot, ilmastokin, suolauksen määrä jne. Niitä oloja emme saa takaisin mitenkään.

Homma eli talviliikenteen haittojen vähentäminen ei siis ole laisinkaan yksiselitteinen ja helppo ratkaistava. Luonnollisesti kaupungin tiestöstä vastaavat katsovat helpommin vain niitä kustannuksia, jotka vaikuttavat välittömästi ja suoraan heidän tienkunnostusvuosibudjettiinsa.
Kokonaiskustannukset nastojen kiellosta koostuvat myös yksityisille ja muille kuin heidän budjetiinsa kohdistuvista kuluista, joita mm onnettomuudet, henkilöloukkaantumiset, vakuutusmaksujen nousut, likaantumis/ruostumisvahingot, liikenneongelmien kasvuun jne.

Ellet sattunut huomaamaan, niin harmaata pölyä, joka on peräisin asfaltista nastarenkaiden jauhamana, ilmestyy tuulilasiin jo lokakuun alussa ENNENKUIN yhtäkään suola- tai hiekkakuormaa on kipattu tielle. Syynä on nastarengasautoilijat, jotka vaihtavat nastarenkaat alle samaan aikaan. Tuon harmaan mössön havaitsee helposti tuulilasissa, kun ensimmäiset hätähousut ajelevat nastarenkaillaan. Syyskuussa voi vielä nauttia kirkkaasta tuulilasista, mutta ei enää lokakuussa. Mitä pidemmälle syksy etenee, sitä sankemman harmaan mössön peitossa kaikki autot ovat. Tuo mössö on nastarenkaiden asfaltista irroittamaa bitumia ja kiviainesta. Jokainen näkee jo nyt mitä nastat ovat tehneet pinnoitteille muutaman käyttöviikon aikana; musta bitumiliima on hävinnyt kokonaan ajolinjojen alta. Mm. HÄMEENTIELLÄ VASEN HENKILÖAUTOKAISTA ON TÄYSIN KULUNUT, MUTTA OIKEA BUSSIKAISTA ON UUDENVEROISESSA KUNNOSSA (Kurvin kohta, joka on uudelleenpinnoitettu syksyllä).

Teiden nopea kuluminen ei lopu, ennenkuin nastarenkaat kielletään. Samalla loppuu jokakeväinen pölyongelma. Näin on tehty jo useimmissa sivistysmaissa, mutta valitettavasti Suomi-niminen hölmölä ei kuulu niihin. Ruotsi ja Norja ovat kehittymässä nopeasti nastarenkaiden käytön rajoittamisessa, mutta Suomessa ja Venäjällä eletään staganaatiotilassa.

KatsoKurviin kirjoitti:

Ellet sattunut huomaamaan, niin harmaata pölyä, joka on peräisin asfaltista nastarenkaiden jauhamana, ilmestyy tuulilasiin jo lokakuun alussa ENNENKUIN yhtäkään suola- tai hiekkakuormaa on kipattu tielle. Syynä on nastarengasautoilijat, jotka vaihtavat nastarenkaat alle samaan aikaan. Tuon harmaan mössön havaitsee helposti tuulilasissa, kun ensimmäiset hätähousut ajelevat nastarenkaillaan. Syyskuussa voi vielä nauttia kirkkaasta tuulilasista, mutta ei enää lokakuussa. Mitä pidemmälle syksy etenee, sitä sankemman harmaan mössön peitossa kaikki autot ovat. Tuo mössö on nastarenkaiden asfaltista irroittamaa bitumia ja kiviainesta. Jokainen näkee jo nyt mitä nastat ovat tehneet pinnoitteille muutaman käyttöviikon aikana; musta bitumiliima on hävinnyt kokonaan ajolinjojen alta. Mm. HÄMEENTIELLÄ VASEN HENKILÖAUTOKAISTA ON TÄYSIN KULUNUT, MUTTA OIKEA BUSSIKAISTA ON UUDENVEROISESSA KUNNOSSA (Kurvin kohta, joka on uudelleenpinnoitettu syksyllä).

Teiden nopea kuluminen ei lopu, ennenkuin nastarenkaat kielletään. Samalla loppuu jokakeväinen pölyongelma. Näin on tehty jo useimmissa sivistysmaissa, mutta valitettavasti Suomi-niminen hölmölä ei kuulu niihin. Ruotsi ja Norja ovat kehittymässä nopeasti nastarenkaiden käytön rajoittamisessa, mutta Suomessa ja Venäjällä eletään staganaatiotilassa.

En ole tuollaista eroa huomannut syyskuun ja lokakuun välillä. Autoni likaantuu kyllä kesäisinkin, jos on sadekelejä.

Sen olen huomannut kyllä, että syksyisin ja talvisinkin mitä pidemmälle mennään niin likakelit lisääntyvät. Talvella varsinkin märkä kuraloska lentää, vaikka mittarit on pakkasen puolella selvästi.
En yhtään epäile, etteikö nastoillakin ole osuutensa. Kuten myös keväisen muutaman viikon pölyajan syynäkin ennenkuin kadut ehditään puhdistaa ja/tai sateet huuhtelee. Kokonaipölymäärästä nastojen syy on hyvin vähäinen, mutta on kuitenkin.
Teiden kulumisessakin nastoilla on osuutensa, vaikka usimmat nastarengasmallit kuluttavatkin murto-osan aiempiin verrattuna. Suolaus vielä lisää merkittävästi nastojen kulutusvaikutusta, märkä tie kuluu nopeammin.
Teiden kuluminen saattaisi jossain määrin vähetä ilman nastarenkaita, mutta rikkoutuminen ei. Sileitä bitumipintaisia eteläeurooppalaisia tienpintoja ei Suomeen siltikään saataisi, koska ne eivät kestäisi Suomen talvia eikä varsinkaan edes nykyisiä suolamäärien kylvämistä, saati sitä valtavaa lisäystä, joka nastojen poistuminen toisi tullessaan.

Nuo jatkuvasti viittaamasi 'useimmat sivistysmaat' sijaitsevat huomattavasti etelämpänä kuin Suomi eikä niissä ole käytännössä talvia laisinkaan. Heillä 'talviliikenne' vastaa suurinpiirtein Suomen alkusyksyjen sadekeliliikennettä.
Ruotsin ja Norjan lisäksi myös Suomessa on rajoituksia nastaliikenteeseen, ei varmasti ole sinullekaan uusi asia. Tässäkin muuten ihan hyvä huomata, että esim Ruotsissa valtaosa osa liikenteestä ajetaan huomattavasti etelämpänä kuin Suomessa nuo kehitteillä olevat mahdolliset rajoitukset kohdistuvat nimenomaan niille alueille.
Venäjästä ja sen rajoituksista en tiedä.

Suosittelen pitäytymisessä realismissa ja jättää vertailut eteläisten maiden talviliikenteenseen sinne muiden hölmöjen vertailujen pohjattomaan säkkiin.

jkuuri näin

Voi hellanlettas, etelään povataan "lumikaaosta), sitä tulee peräti 10 cm ja pakkasta ainakin 10-15C, missä minä asun tälläiset eivät saa edes kulmakarvoja kohoamaan, emme ole uusavuttomia. Joskus tulee 10-20 cm lunta entisten 50-100 cm päälle ja pakkasta -25-40C, me sanomme vaan että alakaa olla vähän vilipoosta.

Muutkin kuin nastarenkailla ajavat joutuvat nastarenkaiden tekemissä urissa luistelemaan.

93939 kirjoitti:

Muutkin kuin nastarenkailla ajavat joutuvat nastarenkaiden tekemissä urissa luistelemaan.

Niin ja nastarenkailla ajavat joutuvat hekin ajamaan muiden tekemissä urissa.
Sellaista se on...

Niinpä. Aika pahat urat on tuossa presidentin linnan kulmilla, jossa päällyste on nopokivipäällyste. Ei siis asfaltti. Ne urat ei kyllä ole nastarenkaiden aikaansaannosta.

13plus17 kirjoitti:

Niinpä. Aika pahat urat on tuossa presidentin linnan kulmilla, jossa päällyste on nopokivipäällyste. Ei siis asfaltti. Ne urat ei kyllä ole nastarenkaiden aikaansaannosta.

Keväällä Mannerheimintiellä tehty urapaikkaus uusinnan tarpeessa syksyllä, tuskin nastarenkaiden aiheuttamaa.

13plus17 kirjoitti:

Niinpä. Aika pahat urat on tuossa presidentin linnan kulmilla, jossa päällyste on nopokivipäällyste. Ei siis asfaltti. Ne urat ei kyllä ole nastarenkaiden aikaansaannosta.

Aivan, mutta se onkin kymmeniä vuosia vanha. Jos nastoja ei olisi pinnat kestäysi kymmeniä vuosia ja siitä olisi valtava säästö. Jos kaikki käyttäisi talvella kitkarenkaita, ajotavat muuttuisivat kaikilla järkeviksi ja olosuhteitten mukaisiksi. Henkilökohtaisesti olen ajanut jo 20 vuotta kitkoilla joka puolella Suomea. mitään ongelmia ei ole ollut ja jos jotain pientä kitkaa on ollut liikenteessä, se on johtunut nastamiesten uhmakkaasta ajotavasta.
Esim amerikoissa, missä ei käytetä nastoja, tienpinnat ovat tosiaan kymmeniä vuosia vanhoja.
Kuinka huonoksi Suomen talouden pitää mennä, että aletaan ymmärtää säästää myös teiden kunnossapidossa ja sen myötä kieltää nastoitettujen talvirenkaiden käyttö. Nastat ovat vieneet suomalaisilta ns. perstuntuman, mikä tarkoittaa olosuhteitten mukaan ajamista.

13plus17 kirjoitti:

Niinpä. Aika pahat urat on tuossa presidentin linnan kulmilla, jossa päällyste on nopokivipäällyste. Ei siis asfaltti. Ne urat ei kyllä ole nastarenkaiden aikaansaannosta.

Ja joku kertoilee nopokivipäällysteen "kulumattomuudesta". On hyvä tietää, että kiveä työstetään kaikissa maissa kovametalilla vahvistetuilla työkaluilla. Koska kovinkin kivi on kuin sulaa vahaa kovametalilla tystetäessä niin samalla tavalla nopokivikin kuluu nastarenkaiden kovametalin hakkaamana kuin sepelinä asfalttimassassa. Kyllä vaan ovat noppakivenkin ajourat nastojen hakkaamia!

KiviKuinKivi kirjoitti:

Ja joku kertoilee nopokivipäällysteen "kulumattomuudesta". On hyvä tietää, että kiveä työstetään kaikissa maissa kovametalilla vahvistetuilla työkaluilla. Koska kovinkin kivi on kuin sulaa vahaa kovametalilla tystetäessä niin samalla tavalla nopokivikin kuluu nastarenkaiden kovametalin hakkaamana kuin sepelinä asfalttimassassa. Kyllä vaan ovat noppakivenkin ajourat nastojen hakkaamia!

Niinkö? Minkähänlaisia älykkäitä 'kovametallityökaluja' nastarenkaisiin Helsingissä on asennettu, kun asfaltit kuluvat karkeiksi nastarenkaiden vaikutuksesta, mutta nämä alunperin melkoisen karkeapintaiset nopokivet tasaisen sileiksi.

Olisikohan vw-konsernin insinöörit kehittäneet nastoihin salaisen kusetusohjelman, joka karkeuttaa, kun huomaa alla olevan asfalttia ja kiillottaa sileäksi kun huomaa alla olevan nopokiven? :-D

kitkatkatkat kirjoitti:

Aivan, mutta se onkin kymmeniä vuosia vanha. Jos nastoja ei olisi pinnat kestäysi kymmeniä vuosia ja siitä olisi valtava säästö. Jos kaikki käyttäisi talvella kitkarenkaita, ajotavat muuttuisivat kaikilla järkeviksi ja olosuhteitten mukaisiksi. Henkilökohtaisesti olen ajanut jo 20 vuotta kitkoilla joka puolella Suomea. mitään ongelmia ei ole ollut ja jos jotain pientä kitkaa on ollut liikenteessä, se on johtunut nastamiesten uhmakkaasta ajotavasta.
Esim amerikoissa, missä ei käytetä nastoja, tienpinnat ovat tosiaan kymmeniä vuosia vanhoja.
Kuinka huonoksi Suomen talouden pitää mennä, että aletaan ymmärtää säästää myös teiden kunnossapidossa ja sen myötä kieltää nastoitettujen talvirenkaiden käyttö. Nastat ovat vieneet suomalaisilta ns. perstuntuman, mikä tarkoittaa olosuhteitten mukaan ajamista.

Aina hauskaa vertailla eteläisten maiden tieliikenneolosuhteisiin, kun talvirenkaista kirjoitellaan. Esim Usan pohjoisrajakin on jossain Keski-Euroopan ja Etelä-Euroopan korkeudella. Kummallista, ettei ymmärrys mitenkään riitä ymmärtämään luonnonolosuhteiden vaikutusta liikenteeseen, tiestöön jne.

Muutenkin mielenkiintoisia nuo vertailut aina jonkin kaukaisen maan juttuihin, kun faktojen tarkistaminen on työlästä. Helpottaa näin kovasti huuhaan ja erilaisten omia asenteita ja niitä tukevien väitteiden esittämistä.

Suomessa vielä tiedämme valtiohallinnon nuivan, toisinaan jopa vihamielisenkin, asenteen teiden hoitoon ja uudisrakentamiseen. Ihan mielenkiintoista olisi vaikkapa verrata sitäkin, miten tieliikenteeseen ja tiestöön satsataan noissa maissa.

Senhän me täällä Suomessa olemmekin nähneet vuosittain uutisissa, kun silloin kun lunta on satanut esim USAssa, niin koulut on suljettu, työpaikat kiinni, liikenne täyskaaoksessa, jne. No vaikka siellä lunta tuleekin tosipaljon sen kerran kun sitä tulee, niin onneksi se sulaa yleensä muutaman päivän kuluessa taas pois ja elämä palaa normaaliksi.

Odotellaan rauhassa, kyllä ilmastomuutos tulee ja tännekin saadaan samanlainen eteläisen ja keskisen Euroopan ilmasto, johon nytkin niin mielellään viitataan talvirengaskeskusteluissa. Silloin ei tarvitse kärsiä talvista.
Tuskin siihen montaa sataa vuotta menee tätä menoa.....

Onkohan meillä tuolloin enää laisinkaan puhdasta pohjavettä, puhdasta luontoa?
No väliäkö silläkään, kyllä kemiallisesti varmaan halvalla kyetään pohjavesi muuttamaan taas juomakelpoiseksi, kun olemme sen kemiallisesti pystyneet pilaamaankin

Tosiaan ajelin tässä hetken suola-auton perässä, vaikka autoni mittari osoitti 4. Ei pääse tiet jäätymään, joten kitkoilla on kiva ajella.

Mietin samalla, kumpikohan tässä oikein on luonnon ja tiestönkin kannalta pahempi, minä uusien nastojeni kanssa vai tuo 10 tonnin suola-auto purkamassa lastiaan asfaltille.

Paras kitkakerroin on nastoilla varustetun kumin ja asfaltin välissä. Näin myös lumi- ja jääpinnalla.

Kukapa mitään auton parasta turvavarustetta kovin usein tarvitsee. Esim turvavyötä en koskaan ole tarvinnut, silti pidän sitä aina.
Näistä turvavarusteista melkoisella varmuudella voi sanoa renkaita kuitenkin tarvittaneen muihin turvavarusteisiin verrattuna useimmin myös turvatekijänä.

Harmi, että autoilusta syntyy haittatekijöitä, suoria tai välillisiä. Joitakin harmittaa yksi haitta ylitse muiden ja toisia taas joku toinen. Renkaiden haittojen osalta näyttää olevan joillekin vain ylitsepääsemätön on/off -tilanne.


Suomessa ei autoissa olekaan kovametallipintaisia renkaita. Panssarivaunuissa sellaiset voi olla, mutta niihinkin lisätään kumipalaset, kun asfaltilla paraateissa ajellaan.

Missä noita rauta- ja kovametallipyöriä myydään? Eipä tullut vastaan, kun hankin tässä uudet talvirenkaat.

Minulla on uudet nokialaiset nastarenkaat. Ne ovat testeissä olleet jatkuvasti parhaita ja jopa ylivoimaisia kaikissa suomalaisissa talvisissa olosuhteissa tehdyissä testeissä. Ja nimenomaan ääritilanteissa jopa täysin ylivoimainen.
Niissäkin tien pintaa vasten on koko ajan kumi ja jokunen nasta kerrallaan.

Sinulla näköjään on jotain sellaista tietoa, joka puuttuu kaikilta rengasalan valmistusammattilaisilta ja liikenne- ja autolehtien rengastestaajilta.
Outoa, sillä noita talvirengastestejä on kuitenkin Suomessakin tehty kymmeniä vuosia. Koskaan eikä yhdessäkään niissä testeissä kitkarengas olisi osoittautunut missään osatestissä nastarengasta paremmaksi.

Minäkin pesen autoani ja samalla myös nastarenkaat puhdistuvat. Siis puhtaat nastat tuolloin. :-)