Olin pitämässä Raamattuoppituntia eräässä kristillisessä kansanopistossa. Luokassa oli parikymmentä aikuista ja opetin heille kristillisyyden perusasioista. Näytin kalvoa, jossa kuvattiin taivaan kaita tie ja helvetin lavea tie. Huomasin, että oppilaissa tuli levottomuutta.
Silloin eräs nainen rupesi huutamaan kesken opetuksen arvosteluja minulle ja kommentoi pyytämättä kysyen: - Onko tuo muka totta? En ole eläissäni kuullut tuommoista? Pitäisikö tuohon muka uskoa? Sanoin, että hänkin oli elänyt jo noin vanhaksi, eikä vielä tiennyt tätä? Eikö ollutkin jo aihetta tulla pitämään yksi oppitunti pelastuksesta ja kadotuksesta? Nainen vaikeni ja jatkoin siitä, mihin olin jäänyt.
Elämme pakanuutta rehottavassa maassa, jossa on jäljellä vain kristillisyyden kuoret. Nykyään moni voi opiskella kristillisessä kansanopistossa ilman, että tuntee Jumalaa tai tulee tuntemaan häntä siellä. Ihmisten tieto Raamatun totuuksista on ohutta. Tilalle ovat tulleet vanhat veijarit: taikausko, uskomukset, uskonnollisuus, luulottelut, vieraat jumalat ja uskonnot, valheet, huumeet, itsevaltaisuus.
Kirkko mielletään vielä yleisesti juhlan kehyksenä ja seurakunnan työ saa suuren yleisön hyväksynnän, mutta pelastuksesta ja helvetistä ihmiset eivät tiedä mitään, eivätkä haluakaan tietää.
Jumalan ääni kuitenkin kuuluu etäältä ja läheltä, että ihmiset kuulisivat varoituksen sanan.
Kuule, kansani, minä varoitan sinua; Israel, jospa sinä minua kuulisit! Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa (Ps.81:9)
Kristillisyys ei sinänsä varjele epäjumalista ja tietämättömyydestä. Pelkät kirkonmenot eivät pelasta ihmisiä. Yleinen uskonnonopetus ei herätä ihmisiä hengelliseen hätään sielunsa pelastuksesta.
Jeesuksen Herruuteen on monella vielä pitkä matka, sillä ihmiset ovat niin sokeita, kuuroja ja kylmiä, vastustavia ja taipumattomia Herralle. Jeesuksen on odotettava vuoroaan ja tyydyttävä edelleen halveksitun osaan, kun ihmiset hylkäävät hänet. Isän lahja ei kelpaa maailmalle.
Lue lisää..
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/771/oppitunnilla
Silloin eräs nainen rupesi huutamaan kesken opetuksen arvosteluja minulle ja kommentoi pyytämättä kysyen: - Onko tuo muka totta? En ole eläissäni kuullut tuommoista? Pitäisikö tuohon muka uskoa? Sanoin, että hänkin oli elänyt jo noin vanhaksi, eikä vielä tiennyt tätä? Eikö ollutkin jo aihetta tulla pitämään yksi oppitunti pelastuksesta ja kadotuksesta? Nainen vaikeni ja jatkoin siitä, mihin olin jäänyt.
Elämme pakanuutta rehottavassa maassa, jossa on jäljellä vain kristillisyyden kuoret. Nykyään moni voi opiskella kristillisessä kansanopistossa ilman, että tuntee Jumalaa tai tulee tuntemaan häntä siellä. Ihmisten tieto Raamatun totuuksista on ohutta. Tilalle ovat tulleet vanhat veijarit: taikausko, uskomukset, uskonnollisuus, luulottelut, vieraat jumalat ja uskonnot, valheet, huumeet, itsevaltaisuus.
Kirkko mielletään vielä yleisesti juhlan kehyksenä ja seurakunnan työ saa suuren yleisön hyväksynnän, mutta pelastuksesta ja helvetistä ihmiset eivät tiedä mitään, eivätkä haluakaan tietää.
Jumalan ääni kuitenkin kuuluu etäältä ja läheltä, että ihmiset kuulisivat varoituksen sanan.
Kuule, kansani, minä varoitan sinua; Israel, jospa sinä minua kuulisit! Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa (Ps.81:9)
Kristillisyys ei sinänsä varjele epäjumalista ja tietämättömyydestä. Pelkät kirkonmenot eivät pelasta ihmisiä. Yleinen uskonnonopetus ei herätä ihmisiä hengelliseen hätään sielunsa pelastuksesta.
Jeesuksen Herruuteen on monella vielä pitkä matka, sillä ihmiset ovat niin sokeita, kuuroja ja kylmiä, vastustavia ja taipumattomia Herralle. Jeesuksen on odotettava vuoroaan ja tyydyttävä edelleen halveksitun osaan, kun ihmiset hylkäävät hänet. Isän lahja ei kelpaa maailmalle.
Lue lisää..
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/771/oppitunnilla
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mutta mustanpuhuvan joukon keskellä on aina niitäkin, jotka kaipaavat Vapahtajaa ja ottavat hänet halullisesti vastaan. Herkät sydämet antautuvat Kristukselle ja tulevat uskoon. Jeesus on sittenkin voittaja ja hänen pelastussanomansa tavoittaa ainakin yhden, yhden kerrallaan.
Jeesus, minulla on murhe kehnon kristillisyytemme tähden. Näet, miten paljon kristillisyyden nimissäkin on tietämättömyyttä. Lähetä taaskin varoituksen ja kutsun sana keskellemme.
Nyt elämme suuren eksytyksen aikaa. Valkoinen hevonen nousee saamaan voittoja joustavine, kaiken sallivine jousiaseineen joka tuo kaiken synnin sallivan ja Jumalan hylkäävän opin ja asenteen, hyljäten Sanan kaksiteräisen miekan. Tämä suuri eksytys tulee meidän, ns. uskovien keskuudesta, kirkkomme johdon vauhdittamana, josta nousee se antikristus.
Amen. Se on juuri niin.
342
456
687
534
Totta ja niin surullista!
Onneksi Yahuveh(Jumala) on luvannut, että ei yksikään, jonka nimi on Karitsan Elämänkirjassa, ennen maailman perustamista, katoa!!