Tulee käymään samoin.
Sonerakin lakkoilili jatkuvasti, jos olisi vielä valtion omistuksessa.
Valtion laitokset on Ay punikeille liian helppo nakki.
Siksipä postikin yksityistetään, osa kerrallaan.
Alkaa sitten kiinnostaan enemmän postin kulku, kuin nyt AY ja SAK immeisten hyvinvointi 200 000 € vuosiansioilla.
Sonerakin lakkoilili jatkuvasti, jos olisi vielä valtion omistuksessa.
Valtion laitokset on Ay punikeille liian helppo nakki.
Siksipä postikin yksityistetään, osa kerrallaan.
Alkaa sitten kiinnostaan enemmän postin kulku, kuin nyt AY ja SAK immeisten hyvinvointi 200 000 € vuosiansioilla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yhtiön historia ulottuu vuoteen 1917 asti, jolloin perustettiin valtion Lennätinlaitos, Venäjän keisarikunnan hallinnoima Lennätinlaitos oli toiminut Suomessa jo vuodesta 1855. Vuonna 1927 lennätinlaitos yhdistettiin Postiin. Vuonna 1981 Posti- ja lennätinlaitoksen nimi muuttui Posti- ja telelaitokseksi. Vuonna 1990 tuolloinen Posti- ja telelaitos muutettiin valtion liikelaitokseksi, jonka taloudenpito siirrettiin ulos valtion tulo- ja menoarviosta.
Posti- ja telelaitos hallinnoi Suomen kauko- ja ulkomaanpuhelujen välittämistä aina vuoteen 1992 saakka, jolloin valtioneuvosto alkoi myöntää muille telealan toimijoille toimilupia. Ahon hallitus teki myös syyskuussa 1992 periaatepäätöksen PTL:n yhtiöittämisestä. Samana vuonna Posti- ja telelaitos avasi myös GSM-verkkonsa.
Posti- ja telelaitos yhtiöitettiin vuonna 1994 Suomen PT Oy:ksi, jolloin sen liiketoiminta jaettiin kahteen yritykseen; Suomen Posti Oy ja Telecom Finland Oy:n. Saman vuoden aikana kauko- ja ulkomaanpuheluliikenne avattiin kilpailulle Suomessa. Samaan aikaan yhtiöittämisen seurauksena yhtiön henkilöstöä vähennettiin ns. "rankalla kädellä" noin 3 000 henkilöllä, jotta yritys saataisiin kilpailukykyiseksi.
Telecom Finlandin logo.
Vuodesta 1994 vuoteen 1997 yhtiö toimi nimellä Telecom Finland Oy (Tele). Vuonna 1997 Lipposen I hallitus hyväksyi Telecom Finland Oy:n osittaisen yksityistämisen ja tämän yhteydessä vuonna 1998 yhtiön nimeksi tuli Sonera. Heinäkuussa 1998 Postia ja Teleä hallinnoiva Suomen PT Oy lakkautettiin ja viimeinenkin kytkös Postilaitokseen hävisi, Soneraa hallinnoivaksi emäyhtiöksi synnytettiin Sonera-Yhtymä Oyj. Samaisen vuoden marraskuussa yhtiö listautui Helsingin pörssiin valtioneuvoston myytyä yhtiön osakkeista 22,2 prosenttia 7 miljardilla markalla[6]. Ensimmäiseen osakemyyntiin liittyvien epäselvyyksien takia Soneran hallitus vapautti yhtiön toimitusjohtajan Pekka Vennamon(SMP) johtajuudestaan. Valtio vähensi kahdessa osassa seuraavina vuosina edelleen omistusta yhtiöstään aina 52,8 prosenttiin asti. Vuoden 1999 kauppojen yhteydessä yhtiö listautui myös yhdysvaltalaiseen NASDAQ-teknologiapörssiin.
Kesällä 2000 yritys pyrki laajentamaan liiketoimintaansa sijoittamalla Saksan kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon (3G, UMTS) toimilupaan yhdessä espanjalaisen Telefónican kanssa. Yhtiöt perustivat toimintaa varten yhteisyhtiön Group 3G:n, joka markkinoi tuotettaan(?) Saksan markkinoilla nimellä Quam. Pelkkään toimilupaan sijoitettiin jopa noin 3,5 miljardia euroa. Lokakuussa 2001 yhtiö ilmoitti osakeannista, jonka tarkoitus oli kerätä yhtiölle noin miljardi euroa. Suomen valtion osuus tästä oli 528 miljoonaa euroa[9]. Sonera vetäytyi Saksasta 2002 ja kirjasi 3 863 miljoonan euron tappiot Group 3G:hen investoidusta toiminnasta. Rajusti lisääntyneet investointikulut velkaannuttivat Soneran nopeasti, edessä oli kulujen karsiminen ja velkojen lyhentäminen.
Entiset pohjoismaisten valtioiden yhtiöt Telia ja Sonera ilmoittivat 26. maaliskuuta 2002 yhdistymisaikeistaan. Telian ilmoitettiin 9. joulukuuta 2002 saaneen tarvittavan määrän Soneran osakekannasta, ja 1. tammikuuta 2003 TeliaSonera oli fuusioitunut. Sonera Oyj:n osakekannan omistus siirtyi kokonaisuudessaan TeliaSonera AB:lle 21. maaliskuuta 2003, ja samalla Sonera Oyj:n nimi muuttui muotoon TeliaSonera Finland Oyj. Yhdistymisen tuloksena oli Pohjoismaiden ja Baltian suurin teleliikennealan yhtiö.
Sittemmin 31.12.2006 TeliaSonera Finland koki loppunsa operatiivisena yksikkönä TeliaSoneran uuden organisaation myötä. Tätä nykyä yksikkö on olemassa vain osana laillisessa konsernirakenteessa.
Moni muukin makoillut Soneran pankoilla kuin Ay SAK nyt Postin pankoilla huutaa ettei saa etuja poistaa.
Miljardimunarien moka
Saksalaista ilmaa 4,3 miljardilla
Sonera-seikkailuissa menetettiin 4,3 miljardia euroa eli miljardi euroa enemmän kuin raskaat sotakorvaukset oli Neuvostoliitolle ja lisäksi menetettiin 1,3 miljardia euroa verotuloja. Jos Suomi olisi oikeusvaltio niin todelliset syylliset asetettaisiin vastuuseen. Toisin kuitenkin on käynyt. Luullaan, että kuudet laudaatturit antavat pätevyyden vaikka mihin. Laudaatturien omistajat näin ainakin itse uskovat, vaikka heillä on vaikeuksia saada aamulla housuja jalkoihinsa. Jos Sonera-kirjan tiedot ja muut todistusaineistot pitävät paikkansa niin gongin olisi pitänyt kumahtaa ainakin pääministeri Paavo Lipposelle ja valtionvarainministeri Sauli Niinistölle liikenneministeri Heinosesta puhumattakaan. Valvontavastuu on laiminlyöty ennen kaikkea kauppa-ja teollisuusministerin puolelta.