Jumala ja Saatana kahdenkesken

uskonratkaisu111111111 kirjoitti:

Olipa kerran Jumala. Hän tykkäsi valmistaa kaikenlaista. Eräänä päivänä hän valmisti olennon joka kävelee kahdella jalalla ja puhuu ja nimesi sen ihmiseksi. Sitten Saatana tuli ovesta sisään ja kysyi Jumalalta ikään kuin partaansa nauraen ja ivan tuottamasta mielihyvästä kihisten: "Miksi sinä tuollaisen surkimuksen loit. Sehän lankeaa syntiinkin kokoajan. Pistä pää poikki vaan semmosilta. " Tähän Jumala vastasi: "Minä pistän jokaiselta pään poikki joka vahingoittaa näitä luomuksiani. Nämä ovat kaikkein rakkaimpiani. Ensimmäiseksi laitan sinun pääsi poikki".

Tähän Saatana vastasi "Mitä? Miten sinä sellaista? Sinähän olet luonut minutkin! Olenhan minäkin luomuksesi, voi hyvänen aika!"

Jumala:"Sinä ole luomukseni, mutta sinä yrität liikaa itse. Nämä pienet olennot, ihmiset, minä loin jotta kukaan heistä ei yrittäisi ilman minua mitään. Haluan että minun rakkauteni ja huolenpitoni ja armoni näkyy heissä kaiken aikaan ja jokaisessa asiassa. Heissä ei saa olla omavoimaisuutta eikä tuomiota. Heidän on jätettävä kaikki tuomitseminen minulle."

Saatana: "Mutta näethän nyt Jumala, etteivät he tottele sinua. He rikkovat jatkuvasti sinua vastaan! Anna heidät minun käsiini, niin opetan heille mitä rakkaus on. He eivät opi ellei heitä pelottele."

Jumala: "Nämä minun olentoni, ihmiseni, eivät ole sellaisia kuin sinä. He eivät kirkasta minua jos opetat heidät pelkäämään."

Saatana: "no onko sinulla parempia ideoita takataskussasi?"

Jumala: "Olen päättänyt lopettaa kaiken maallisen tuomion kerta heitolla kunhan he ensin oppivat tuntemaan lakini. Koska sen jälkeen menen itse lihana ja verenä heidän keskelleen ja kuolen heidän puolestaan ettei heidän tarvitsisi kuolla."

Saatana: "Johan on! Etkös nyt puhu ihan höpöjä? Miten sinun kuolemasi voisi mitenkään heidän kohtaloonsa vaikuttaa?"

Jumala:"Sinä et sitä ikinä tule ymmärtämään sillä sinä totisesti olet surkein olento mitä olen koskaan luonut. Mutta sinullakin on paikkasi jotta ihmisillä olisi kiusauksensa. Niin kuin minullakin on sinun äänesi aina riesanani."

Saatana:"Kerro minulle siitä huolimatta. Etkö näe kuinka kinuan, kuten aina kaikkea kinuan omaksi ilokseni. Kaiken muun nimeen minä kinuan paitsi sen lihan ja veren nimeen mistä sinä puhut sillä se on minusta halveksuttavaa."

Jumala: "Vaikka et sen nimeen kínuakaan, mihin et totisesti olisi arvollinenkaan, niin olen päättänyt kertoa sinulle. Minun kuolemani estää heidän kuolemansa, sillä eihän mikään vääryys voi pyyhkiytyä pois ilman kuolemaa, sillä synnin palkka on kuolema. Sinä olet tässä kevytmielinen kun ajattelet mielessäsi että synnin palkka on kidutuksessa, mutta se on yksin kuolemassa. Minä näen ajatuksesi, saasta. Itse minun on kuoltava ristillä. En minä sinuakaan voi sinne laittaa, sillä sinun kuolemasi ei riitä vapauttamaan heitä, sillä he ovat minun kuvani, mutta sinä olet saasta etkä kelvollinen muuhun kuin saastuttamiseen."

Saatana:"Mikä on risti? En ymmärrä sanaakaan. Jos et olisi Jumala, sanoisin että olet menettänyt järkesi. Miten tämä minuun liittyy? Kerro se, sillä tiedäthän että minua kiinnostaa oma kohtaloni."

Jumala: "Sitten kun Minä kuolen ristillä ja nousen kuolleista ja ylös taivaisiin, niin ihmisillä, jokaisella joka uskoo Lihaani ja Vereeni, on uskon kautta suoja sinua vastaan. Olet heille kuin ilmaa. Heitä ei kiinnosta kuunnella sinua eikä katsella sinua. Heillä on myös kaikki valta komentaa kaikkia apureitasi. Et sinä siis kuole mutta sitä sinä silloin toivoisit."

Saatana: "Olet totisesti keksinyt sellaisen suunnitelman minua vastaan ja luomiesi olentojen hyväksi, että olet totisesti Herra. Mitä tähän voin sanoa... Olet pelastanut olentosi minun kynsistäni.. "

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä