Maailmassa on harvoin laajamittaista yksimielisyyttä siitä, että jokin yksittäinen järjestö on tuhottava. Harva järjestö edustaa niin syvää pahuutta, että se ylittää useimmat poliittiset rintamalinjat.
Edellisen kerran näin oli loppuvuonna 2001, New Yorkin terrori-iskun jälkeen. Tuolloin järjestö oli Osama bin Ladenin johtama al-Qaida.
Nyt se on Abu Bakr al-Baghdadin kalifaatti Isis. Nämä kaksi ovat toki läheistä sukua toisilleen, sillä Isisiä voi pitää Irakin al-Qaidan perillisenä.
Oleellisinta on nyt se, kuinka Isis tuhotaan – sillä järjestö mitä todennäköisimmin tuhotaan.
Isisin sotilaallinen voima sen hallitsemalla alueella Syyriassa ja Irakissa on horjunut jo kuukausia. Isis on menettänyt erityisesti pohjoisessa Irakissa kaupunkeja ja strategisesti tärkeitä kulkuväyliä, eikä ole mahdotonta, että Isis-armeijan romahdus tapahtuu jo vuoden 2016 aikana.
Se, kuinka Isis lyödään, määrittää paljon sitä, mitä tapahtuu Isisin jälkeisessä Lähi-idässä.
Isisiä voi murentaa monin tavoin: perinteisin sotatoimin, rahahanat katkaisemalla, kybersodankäynnillä, kansainvälisellä suurvaltapolitiikalla ja Lähi-idän demokratiaprojektilla. Yhdestä moni asiantuntija on samaa mieltä: sotilaallisesti Isisin voi tuhota vain maahyökkäyksellä.
Isisin valtimo on valtatie numero 47.
Neljäseiska vie Irakin Mosulista Syyrian Raqqaan, eli se kulkee Isisin kahden ”pääkaupungin” välillä. Sitä pitkin terroristit kuljettavat taistelijoita, aseita, ammuksia, rahaa, ruokaa – ja ylipäätään kaikkea sitä, mitä vuosikausien sodankäyntiin tarvitaan.
Pohjoisen Irakin kurdijoukot saivat katkaistua valtatie 47:n USA:n ilmaiskujen avulla perjantaina 13. marraskuuta – samana päivänä, jolloin Isis iski Pariisiin. Kurdijoukot valtasivat Sinjarin rauniokaupungin, josta tekee tärkeän se, että se on valtatie 47:n varrella.
Isisin valtimo – huoltoreitti – katkaistiin.
Pohjois-Irak ja Pohjois-Syyria ovat Isisin-vastaisen sodankäynnin päänäyttämö, sillä sekä Mosul että Raqqa sijaitsevat pohjoisessa. Isis on elossa niin kauan kuin sillä on edes toinen näistä. Isis-taistelijoiden määrää ei tiedä kukaan, mutta useimmat arviot ovat 30 000–60 000 taistelijan välillä.
Hollantilainen Lähi-itä-tutkija Wladimir van Wilgenburg on asunut vuodesta 2009 Pohjois-Irakin Erbilissä. Hän arvioi HS:lle, että kurdit voisivat hyökätä Isisin toiseen ”pääkaupunkiin”, Mosuliin, heti talven jälkeen.
”Tosin kurdit eivät tee sitä ilman Irakin armeijan tukea. Mutta Isis on hyvin heikko juuri nyt, vaikka heillä on vahva imago julkisuudessa. Irakilaisjoukot ja kurdit pystyvät kyllä valtaamaan Mosulin”, amerikkalaisen Jamestown Foundationin tutkija toteaa.
Maahyökkäys ja kalifaatin miehitys on joka tapauksessa ainoa mahdollisuus, sillä miljoonien siviilien keskellä toimivaa terroristiverkostoa ei voi tuhota pommittamalla.
”Seuraava jihadistien sukupolvi tulee olemaan hyvin vaarallinen, jos Isisiä ei lyödä maasodankäynnillä”, van Wilgenburg sanoo.
Samaa mieltä ovat strategian tutkija kapteeni Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja kuvajournalisti Niklas Meltio, joka vietti viimeksi tammikuussa viisi päivää Pohjois-Irakin kurdijoukkojen kanssa etulinjassa Isisin hallitsemassa Sinjarissa.
Silloin Sinjar jäi valtaamatta. Nyt marraskuussa se onnistui.
Sinjar vallattiin yhden aamupäivän aikana, Meltio sanoo. ”Ei Isis ole mikään lyömätön armeija. Se tarvitsee vain boots on the ground [maajoukot]. Sisään Raqqaan, sisään Mosuliin”, Meltio sanoo.
Meltion mukaan kurdit olisivat tainnuttaneet Isisin jo yli vuosi sitten, jos Turkki olisi sallinut eri kurdiryhmien kunnollisen aseistamisen ja tehokkaan ilmatuen. Siitä hän on varma, että Isis on nitistettävä ruohonjuuritasolla, paikallisin sotilain, jotka ulkovallat ovat aseistaneet.
”Länsimaat tarvitsisivat moninkertaisen määrän kansainvälisiä joukkoja tekemään sen saman, jonka kurdit voisivat tehdä, sillä kurdeilla on paikallistuntemus.”
Kapteeni Paronen arvioi, että sotilaallisesti tilanne Irakissa näyttää ”äärimmäisen hyvältä”.
”Kurdijoukoilla on edellytyksiä kehittyä vieläkin vahvemmiksi taistelijoiksi”, hän sanoo.
Myös Suomi on loppukesästä lähtien pitänyt Pohjois-Irakin Erbilissä noin 50 upseerin ryhmää, joka kouluttaa kurdien peshmerga-joukkoja Isisin-vastaiseen sotaan.
”Paljon riippuu nyt siitä, kuinka hyvin valtatie 47 saadaan pidettyä suljettuna. Jos se onnistuu, Mosul nääntyy omaan mahdottomuuteensa”, Antti Paronen sanoo.
Eri arvioiden mukaan Mosulia, jossa edelleen asuu noin miljoona ihmistä, pitää vallassaan noin 4 000–6 000 Isisin jihadistia. Kuinka se on ylipäätään mahdollista?
Edellisen kerran näin oli loppuvuonna 2001, New Yorkin terrori-iskun jälkeen. Tuolloin järjestö oli Osama bin Ladenin johtama al-Qaida.
Nyt se on Abu Bakr al-Baghdadin kalifaatti Isis. Nämä kaksi ovat toki läheistä sukua toisilleen, sillä Isisiä voi pitää Irakin al-Qaidan perillisenä.
Oleellisinta on nyt se, kuinka Isis tuhotaan – sillä järjestö mitä todennäköisimmin tuhotaan.
Isisin sotilaallinen voima sen hallitsemalla alueella Syyriassa ja Irakissa on horjunut jo kuukausia. Isis on menettänyt erityisesti pohjoisessa Irakissa kaupunkeja ja strategisesti tärkeitä kulkuväyliä, eikä ole mahdotonta, että Isis-armeijan romahdus tapahtuu jo vuoden 2016 aikana.
Se, kuinka Isis lyödään, määrittää paljon sitä, mitä tapahtuu Isisin jälkeisessä Lähi-idässä.
Isisiä voi murentaa monin tavoin: perinteisin sotatoimin, rahahanat katkaisemalla, kybersodankäynnillä, kansainvälisellä suurvaltapolitiikalla ja Lähi-idän demokratiaprojektilla. Yhdestä moni asiantuntija on samaa mieltä: sotilaallisesti Isisin voi tuhota vain maahyökkäyksellä.
Isisin valtimo on valtatie numero 47.
Neljäseiska vie Irakin Mosulista Syyrian Raqqaan, eli se kulkee Isisin kahden ”pääkaupungin” välillä. Sitä pitkin terroristit kuljettavat taistelijoita, aseita, ammuksia, rahaa, ruokaa – ja ylipäätään kaikkea sitä, mitä vuosikausien sodankäyntiin tarvitaan.
Pohjoisen Irakin kurdijoukot saivat katkaistua valtatie 47:n USA:n ilmaiskujen avulla perjantaina 13. marraskuuta – samana päivänä, jolloin Isis iski Pariisiin. Kurdijoukot valtasivat Sinjarin rauniokaupungin, josta tekee tärkeän se, että se on valtatie 47:n varrella.
Isisin valtimo – huoltoreitti – katkaistiin.
Pohjois-Irak ja Pohjois-Syyria ovat Isisin-vastaisen sodankäynnin päänäyttämö, sillä sekä Mosul että Raqqa sijaitsevat pohjoisessa. Isis on elossa niin kauan kuin sillä on edes toinen näistä. Isis-taistelijoiden määrää ei tiedä kukaan, mutta useimmat arviot ovat 30 000–60 000 taistelijan välillä.
Hollantilainen Lähi-itä-tutkija Wladimir van Wilgenburg on asunut vuodesta 2009 Pohjois-Irakin Erbilissä. Hän arvioi HS:lle, että kurdit voisivat hyökätä Isisin toiseen ”pääkaupunkiin”, Mosuliin, heti talven jälkeen.
”Tosin kurdit eivät tee sitä ilman Irakin armeijan tukea. Mutta Isis on hyvin heikko juuri nyt, vaikka heillä on vahva imago julkisuudessa. Irakilaisjoukot ja kurdit pystyvät kyllä valtaamaan Mosulin”, amerikkalaisen Jamestown Foundationin tutkija toteaa.
Maahyökkäys ja kalifaatin miehitys on joka tapauksessa ainoa mahdollisuus, sillä miljoonien siviilien keskellä toimivaa terroristiverkostoa ei voi tuhota pommittamalla.
”Seuraava jihadistien sukupolvi tulee olemaan hyvin vaarallinen, jos Isisiä ei lyödä maasodankäynnillä”, van Wilgenburg sanoo.
Samaa mieltä ovat strategian tutkija kapteeni Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja kuvajournalisti Niklas Meltio, joka vietti viimeksi tammikuussa viisi päivää Pohjois-Irakin kurdijoukkojen kanssa etulinjassa Isisin hallitsemassa Sinjarissa.
Silloin Sinjar jäi valtaamatta. Nyt marraskuussa se onnistui.
Sinjar vallattiin yhden aamupäivän aikana, Meltio sanoo. ”Ei Isis ole mikään lyömätön armeija. Se tarvitsee vain boots on the ground [maajoukot]. Sisään Raqqaan, sisään Mosuliin”, Meltio sanoo.
Meltion mukaan kurdit olisivat tainnuttaneet Isisin jo yli vuosi sitten, jos Turkki olisi sallinut eri kurdiryhmien kunnollisen aseistamisen ja tehokkaan ilmatuen. Siitä hän on varma, että Isis on nitistettävä ruohonjuuritasolla, paikallisin sotilain, jotka ulkovallat ovat aseistaneet.
”Länsimaat tarvitsisivat moninkertaisen määrän kansainvälisiä joukkoja tekemään sen saman, jonka kurdit voisivat tehdä, sillä kurdeilla on paikallistuntemus.”
Kapteeni Paronen arvioi, että sotilaallisesti tilanne Irakissa näyttää ”äärimmäisen hyvältä”.
”Kurdijoukoilla on edellytyksiä kehittyä vieläkin vahvemmiksi taistelijoiksi”, hän sanoo.
Myös Suomi on loppukesästä lähtien pitänyt Pohjois-Irakin Erbilissä noin 50 upseerin ryhmää, joka kouluttaa kurdien peshmerga-joukkoja Isisin-vastaiseen sotaan.
”Paljon riippuu nyt siitä, kuinka hyvin valtatie 47 saadaan pidettyä suljettuna. Jos se onnistuu, Mosul nääntyy omaan mahdottomuuteensa”, Antti Paronen sanoo.
Eri arvioiden mukaan Mosulia, jossa edelleen asuu noin miljoona ihmistä, pitää vallassaan noin 4 000–6 000 Isisin jihadistia. Kuinka se on ylipäätään mahdollista?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hesarin olevan ISIKSEN kannalla.
Ainahan ne valehtelee.
Eikö olisi viimein aika avoimesti keskustella siitä, miten on mahdollista että joku järjestö voi kehittyä kaikessa rauhassa näinkin vahvaksi?
Edelleenkään kukaan ei sano ääneen USA:n, Saudien, Turkin ja Israelin osuutta asioihin, sekin aika tulee kun asiat sanotaan kuin ne ovat?
aika myös Rommelin ruveta rehelliseksi.
ISIS on Irakin sunnien aikaansaannos Al Qaidan seuraajaksi.
Ei sitä ole kukaan muu tukenut.
Tälläkin saatta olla vaikutuksensa Isisin syntyyn.
http://www.theguardian.com/world/video/2013/mar/06/james-steele-america-iraq-video
USA, Saudi-Arabia rahoittavat ISISiä, myös NATO logistiikassa.
Järjettömät väitteet eivät muut tosiksi toistamisella.
USA pyrkii tuhoamaan ISISIN johtamallaan koalitiolla. Natolla järjestönä ei ole mitään toimintaa ISISIn alueella.
Tuskinpa Saudi-Arabia rahoittaa järjestöä, joka pyrkii sen tuhoamiseen.
Koettakaa pysyä edes jotenkin tolkussa.,
Isis ei ole maailman viimeinen terroristiverkosto. Niin kauan kuin haastetaan, haasteeseen vastataan.
http://areena.yle.fi/1-2152555?_ga=1.212235092.1198345051.1448129019
Yksi syy Isiksen ja Arabikeväiden syntymiseen voisi somen lisäksi olla huumeet, joita on jaettu sopivan tilaisuuden tullen kansalle.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1448249812794?jako=5581f04cf7e693dc9cb379b83e939004&ref=fb-share
Johan vanha assyyrialainen sananlaskukin sanoo, että Captagon on ooppiumia kansalle.
aikanaan yhteisvoimin.
Se on nyt jo vaikeuksissa.