Epigeneettiset muutokset - eri elämänmuodot

Pahoittelisit aiheellisiemmin tekstisi valheellista ja pseudotieteellistä sisältöä. Muotoiluseikoilla ei ole mitään merkitystä kun sisältö on huuhaata.

Samaa sontaa? Esim.tuo epigeenisten muutosten vaikutus sukupuoleen on suomalaisen Kemia-lehden julkaisusta. Se on puhtaasti tieteellinen julkaisu.

Samoin nuo kaksi jälkimmäistä linkkiä ovat tiedesivuille vieviä linkkejä.

Luuletko, että biologia toimii eri periaatteilla, kuin tuo esimerkki ravinnon vaikutuksesta mehiläisten sukupuoleen?

Nyt alkaa näkyä se, että evoluutioteoria ja evoluutiobiologia on uskonto. Evolutionistit kieltävät todellisen tieteen, kuten molekyylibiologian ja geenitutkimuksen tuoreet tutkimukset ja havainnot.

http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fgene.2014.00321/full
http://journals.plos.org/plosbiology/article?id=10.1371/journal.pbio.1000532

Ja ohessa vielä linkki tuohon mehiläisiä käsitelleeseen tutkimukseen.

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

Samaa sontaa? Esim.tuo epigeenisten muutosten vaikutus sukupuoleen on suomalaisen Kemia-lehden julkaisusta. Se on puhtaasti tieteellinen julkaisu.

Samoin nuo kaksi jälkimmäistä linkkiä ovat tiedesivuille vieviä linkkejä.

Luuletko, että biologia toimii eri periaatteilla, kuin tuo esimerkki ravinnon vaikutuksesta mehiläisten sukupuoleen?

Nyt alkaa näkyä se, että evoluutioteoria ja evoluutiobiologia on uskonto. Evolutionistit kieltävät todellisen tieteen, kuten molekyylibiologian ja geenitutkimuksen tuoreet tutkimukset ja havainnot.

http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fgene.2014.00321/full
http://journals.plos.org/plosbiology/article?id=10.1371/journal.pbio.1000532

Ja ohessa vielä linkki tuohon mehiläisiä käsitelleeseen tutkimukseen.

Lue lisää

<>

Eihän kukaan kyseenalaista artikkelia. Sillä ei ole vain mitään tekemistä sinun siitä vetämien johtopäätösten kanssa. Sinun ns. johtopäätökset lähtevät fundamentalistisestä uskostasi.

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

Samaa sontaa? Esim.tuo epigeenisten muutosten vaikutus sukupuoleen on suomalaisen Kemia-lehden julkaisusta. Se on puhtaasti tieteellinen julkaisu.

Samoin nuo kaksi jälkimmäistä linkkiä ovat tiedesivuille vieviä linkkejä.

Luuletko, että biologia toimii eri periaatteilla, kuin tuo esimerkki ravinnon vaikutuksesta mehiläisten sukupuoleen?

Nyt alkaa näkyä se, että evoluutioteoria ja evoluutiobiologia on uskonto. Evolutionistit kieltävät todellisen tieteen, kuten molekyylibiologian ja geenitutkimuksen tuoreet tutkimukset ja havainnot.

http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fgene.2014.00321/full
http://journals.plos.org/plosbiology/article?id=10.1371/journal.pbio.1000532

Ja ohessa vielä linkki tuohon mehiläisiä käsitelleeseen tutkimukseen.

Lue lisää

"Esim.tuo epigeenisten muutosten vaikutus sukupuoleen on suomalaisen Kemia-lehden julkaisusta. "

Tutkimuksista tekemäsi valheelliset ja täysin virheelliset johtopäätökset ovat sitä sontaa. Aivopiereksit omia uskonnollisia haihattelujasi tutkimustuloksista.

Samasta geenipohjasta tehdään kaksi eri elämänmuotoa.

The observation that different organisms can be generated from identical genomes means that differential gene expression moulds different outcomes from the same genetic material. Honeybees are unique, as different LIFE FORMS can be entirely induced by diet.

Tätä on evoluutio. Ympäristön ja ravinnon vaikutusta eliöiden ilmiasuun ja ominaisuuksiin. Rajallista adaptoitumista.

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

Samasta geenipohjasta tehdään kaksi eri elämänmuotoa.

The observation that different organisms can be generated from identical genomes means that differential gene expression moulds different outcomes from the same genetic material. Honeybees are unique, as different LIFE FORMS can be entirely induced by diet.

Tätä on evoluutio. Ympäristön ja ravinnon vaikutusta eliöiden ilmiasuun ja ominaisuuksiin. Rajallista adaptoitumista.

Lue lisää

Yrität taas lantaista palstalle oman määritelmäsi:

"Tätä on evoluutio. Ympäristön ja ravinnon vaikutusta eliöiden ilmiasuun ja ominaisuuksiin. Rajallista adaptoitumista."

Evoluutio on geneettistä muutosta sukupolvien välillä. Periytyykö tuo kuvaamasi "rajallinen adaptaatio"?

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

Samasta geenipohjasta tehdään kaksi eri elämänmuotoa.

The observation that different organisms can be generated from identical genomes means that differential gene expression moulds different outcomes from the same genetic material. Honeybees are unique, as different LIFE FORMS can be entirely induced by diet.

Tätä on evoluutio. Ympäristön ja ravinnon vaikutusta eliöiden ilmiasuun ja ominaisuuksiin. Rajallista adaptoitumista.

Lue lisää

"LIFE FORMS".
Tuo nyt on sitä miten elämänmuoto määritellään.
Esimerkiksi millaista elämänmuotoa fiktiohahmo Uuno Turhapuro edustaa verrattuna herra Tasavallan Presidentti Sauli Niinistöön?

kekek-kekek kirjoitti:

"LIFE FORMS".
Tuo nyt on sitä miten elämänmuoto määritellään.
Esimerkiksi millaista elämänmuotoa fiktiohahmo Uuno Turhapuro edustaa verrattuna herra Tasavallan Presidentti Sauli Niinistöön?

Lue lisää

Tule sinä Uuno pois pyörimästä älykkäämpien jaloista. Käyt vaikka nukkumaan tai jotain muuta.

"Luet tutkimuksia kuin piru Raamattua."

Tämä on tuskin yllättävää, koska kreationistit lukevat Raamattuakin kuin piru Raamattua. Se on kirjaimellinen totuus aina ja pitää absoluuttisesti paikkansa, paitsi silloin kun kreationisti itse tekee kaikenlaisia tulkintoja, mitä se "todella" tarkoittaa.

Kiellätkö siis ko. Kemia-lehti -julkaisun tutkimustuloksen, että epigeneettiset muutokset yksinään ravinnon vaikutuksesta vaikuttavat mehiläisen toukkien sukupuolen määrittymiseen?
Vaikuttaa vahvasti siltä, ettet itse ymmärrä millä eri tavoin epigeeniset muutokset voivat vaikuttaa solutasolla. Toisaalta mitä enemmän ymmärtää epigenetiikkaa, sitä heikommaksi käy junk-dna:n asema, joten ymmärrän kyllä, miksi niin kovasti haluat torjua epigenetiikan ja väheksyä sitä. Suosittelen, että päivität osaamisesi 2010-luvulle ja unohdat mutaatioiden autuaaksitekevän voiman. Iltalukemiseksi suosittelen seuraavia sivuja:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24719220
http://genesdev.cshlp.org/content/23/7/781.full.html

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=epigenetic phenotype changes

Kertoo aika paljon siitä, missä nykytutkimus menee. Mutaatiot ovat viime vuosituhannen juttuja. Toiveunta.

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

Kiellätkö siis ko. Kemia-lehti -julkaisun tutkimustuloksen, että epigeneettiset muutokset yksinään ravinnon vaikutuksesta vaikuttavat mehiläisen toukkien sukupuolen määrittymiseen?
Vaikuttaa vahvasti siltä, ettet itse ymmärrä millä eri tavoin epigeeniset muutokset voivat vaikuttaa solutasolla. Toisaalta mitä enemmän ymmärtää epigenetiikkaa, sitä heikommaksi käy junk-dna:n asema, joten ymmärrän kyllä, miksi niin kovasti haluat torjua epigenetiikan ja väheksyä sitä. Suosittelen, että päivität osaamisesi 2010-luvulle ja unohdat mutaatioiden autuaaksitekevän voiman. Iltalukemiseksi suosittelen seuraavia sivuja:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24719220
http://genesdev.cshlp.org/content/23/7/781.full.html

Lue lisää

<>

Artikkelin mukaan mehiläisillä on siis sopeuma, jossa naarastoukan kehittyminen lisääntymiskykyiseksi naaraaksi edellyttää erityisravintoa. Koko yhdyskuntahyönteisten "elämäntapa" perustuu tälle ominaisuudelle, jonka ansiosta suurin osa naaraista on lisääntymiskyvyttömiä työläisiä. Villi arvaukseni on, että muurahaisilla (jotka jakavat yhteisen esimuodon mehiläisten kanssa) on joku samantapainen mekanismi, jolla suurin osa naaraista saadaan pysymään työläisinä eivätkä ne kehitys lisääntymiskykyisiksi naaraiksi.

Sekä työläinen (neutri), kuhnuri (koiras) että kuningatar (naaras) ovat geneettisesti edelleen mehiläisiä eikä kuningatarhyytelön syönti muuta ketään yksilöä toiseksi lajiksi. Hyytelöä syönyt kuningatar munii munia, joista syntyy toukkavaiheen jälkeen edelleen työläisiä, kuhnureita ja kuningattaria, jotka kaikki ovat mehiläisiä.

Useilla eläinlajeilla sukupuoli ei määrity suoraan geneettisesti ja niin samoilla geeneillä (genotyypillä) yksilön fenotyyppi voi olla koiras tai naaras. Vaihtelu naaraasta "neutriksi" on mielestäni pienempi muutos, kuin muutos naaraasta koiraaksi (tai toisinpäin), joita tapahtuu esimerkiksi joillain kaloilla.

Muistaakseni nisäkkäistä kaljurotilla on myös mekanismi, jolla suurin osa laumasta pysyy lisääntymiskyvyttöminä "työläisinä". En nyt muista enkä jaksa etsiä että mihin tämä perustui.

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=epigenetic phenotype changes

Kertoo aika paljon siitä, missä nykytutkimus menee. Mutaatiot ovat viime vuosituhannen juttuja. Toiveunta.

Lue lisää

<>

Höps. Mutaatiot ovat havainto. Jos vaikka tarkastelemme geneettisesti mitä tahansa sukulaislajeja (vaikkapa miten tiikeri eroaa leijonasta), niin tarkastelemme mutaatioita.

Toiveajattelua on saada ikinä yhteen sovitettua fundamentalistista Raamatuntulkintaa ja tieteen tuloksia.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

<>

Artikkelin mukaan mehiläisillä on siis sopeuma, jossa naarastoukan kehittyminen lisääntymiskykyiseksi naaraaksi edellyttää erityisravintoa. Koko yhdyskuntahyönteisten "elämäntapa" perustuu tälle ominaisuudelle, jonka ansiosta suurin osa naaraista on lisääntymiskyvyttömiä työläisiä. Villi arvaukseni on, että muurahaisilla (jotka jakavat yhteisen esimuodon mehiläisten kanssa) on joku samantapainen mekanismi, jolla suurin osa naaraista saadaan pysymään työläisinä eivätkä ne kehitys lisääntymiskykyisiksi naaraiksi.

Sekä työläinen (neutri), kuhnuri (koiras) että kuningatar (naaras) ovat geneettisesti edelleen mehiläisiä eikä kuningatarhyytelön syönti muuta ketään yksilöä toiseksi lajiksi. Hyytelöä syönyt kuningatar munii munia, joista syntyy toukkavaiheen jälkeen edelleen työläisiä, kuhnureita ja kuningattaria, jotka kaikki ovat mehiläisiä.

Useilla eläinlajeilla sukupuoli ei määrity suoraan geneettisesti ja niin samoilla geeneillä (genotyypillä) yksilön fenotyyppi voi olla koiras tai naaras. Vaihtelu naaraasta "neutriksi" on mielestäni pienempi muutos, kuin muutos naaraasta koiraaksi (tai toisinpäin), joita tapahtuu esimerkiksi joillain kaloilla.

Muistaakseni nisäkkäistä kaljurotilla on myös mekanismi, jolla suurin osa laumasta pysyy lisääntymiskyvyttöminä "työläisinä". En nyt muista enkä jaksa etsiä että mihin tämä perustui.

Lue lisää

"Sekä työläinen (neutri), kuhnuri (koiras) että kuningatar (naaras) ovat geneettisesti edelleen mehiläisiä eikä kuningatarhyytelön syönti muuta ketään yksilöä toiseksi lajiksi."

Kuka niin on väittänyt? Mehiläisesimerkki on sen vuoksi, että ymmärrämme epigenetiikan vaikutuksen suvullisuuteen. Tarkemmin suvullisuuden vaientumiseen.

Epigeeniset muutokset periytyvät. Ja koska muutokset ovat usein morfologisia, vaikuttaa epigenetiikka myös lajiutumiseen. Toki voidaan kysyä, miksi ns. tiede tekee uusia lajimäärityksiä niin kevyin perustein.

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

Kiellätkö siis ko. Kemia-lehti -julkaisun tutkimustuloksen, että epigeneettiset muutokset yksinään ravinnon vaikutuksesta vaikuttavat mehiläisen toukkien sukupuolen määrittymiseen?
Vaikuttaa vahvasti siltä, ettet itse ymmärrä millä eri tavoin epigeeniset muutokset voivat vaikuttaa solutasolla. Toisaalta mitä enemmän ymmärtää epigenetiikkaa, sitä heikommaksi käy junk-dna:n asema, joten ymmärrän kyllä, miksi niin kovasti haluat torjua epigenetiikan ja väheksyä sitä. Suosittelen, että päivität osaamisesi 2010-luvulle ja unohdat mutaatioiden autuaaksitekevän voiman. Iltalukemiseksi suosittelen seuraavia sivuja:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24719220
http://genesdev.cshlp.org/content/23/7/781.full.html

Lue lisää

”Kiellätkö siis ko. Kemia-lehti -julkaisun tutkimustuloksen, että epigeneettiset muutokset yksinään ravinnon vaikutuksesta vaikuttavat mehiläisen toukkien sukupuolen määrittymiseen?”

Missä minä sen kielsin, ja miksi ihmeessä niin tekisin?

”Vaikuttaa vahvasti siltä, ettet itse ymmärrä millä eri tavoin epigeeniset muutokset voivat vaikuttaa solutasolla.”

Minä edelleenkin opiskelen alaa, ja olen hyvin tietoinen epigeneettisistä muutostekijöistä, kuten DNA:n metylaatiosta, histonimodifikaatioista, siRNA:n ja piRNA:n säätelypotentiaalista ja muutamasta muusta säätelymekanismista, jotka vaikuttavat solutasolla.

”Toisaalta mitä enemmän ymmärtää epigenetiikkaa, sitä heikommaksi käy junk-dna:n asema, joten ymmärrän kyllä, miksi niin kovasti haluat torjua epigenetiikan ja väheksyä sitä.”

En minä torju epigenetiikkaa. Toistaiseksi tutkimukset näyttävät, ettei ihmisellä läheskään koko genomi ole merkittävästi funktionaalinen, vaikka saattaakin omata biokemiallista aktiivisuutta. Meillä on myös tieto solutasolla täysin toimivasta ja monimutkaisesta vesikasvista, jonka proteiineja koodavien geenien säätelystä vastaa vain 3% genomista, ja loput koodaamattomat genominosat ovat deletoituneet pois.

”Suosittelen, että päivität osaamisesi 2010-luvulle ja unohdat mutaatioiden autuaaksitekevän voiman. Iltalukemiseksi suosittelen seuraavia sivuja...”

Hyödynnän ja opiskelen koko ajan uusinta tietoa, kiitos huolenpidosta. Olen täysin tietoinen epigeneettisten tekijöiden suhteesta esimerkiksi fenotyypin plastisuuteen, mutta katsotaanpa oikein yhdessä, mitä linkittämäsi tukimus kertoo epigenetiikan suhteesta evoluutioon.

”The idea that epigenetic marks may carry gene expression changes across generations, probably in a limited way, is of importance in our understanding of the genetic assimilation of acquired traits (Bateson and Gluckman, 2011).”

Sinun mielestäsi siis todennäköisesti rajoitetusti yli sukupolvien leviävät geenien säätelymekanismien muutokset ovat tärkein syy biologiselle evoluutiolle?

”Is it possible that this hypermutability provides a mechanism by which epigenetic changes may lead to genetic ones? (Bateson and Gluckman, 2011). While this is an attractive idea, it is important to note that the epigenetic change and subsequent mutations must occur in the germ-line to have any importance to evolution. This is a critical point as, if all cell types have their own epigenetic landscapes, a change occurring in some cell type having a beneficial effect, would also have to occur in the germ line to have a trans-generational or evolutionary effect.”

Juuri kuten minä ja muutama muu kirjoittaja olemme yrittäneet selitää sinulle useissa viesteissä, epimutaatiot eivät ole mitään yliluonnollista suunnittelua noudattavia tekijöitä, vaan niiden pitää osua myös ituradan sukusoluihin, jotta niiden periytyminen yli sukupolvien ja vaikutus evoluutioon olisi ylipäätään mahdollista.

”We have evidence to suggest that environmental cues can be transmitted to changes in the epigenetic regulation of the genome in many animals, and that these changes may be passed to future generations via the gamete or, at least for one to two generations, through parental effects.”

Meillä on siis tällä hetkellä tutkittua tietoa epigeneettisestä periytymisestä korkeintaan muutaman sukupolven ajalta, joten on täysin ennenaikaista tehdä liian pitkälle vieviä johtopäätöksiä niiden vaikutuksesta evoluutiohistoriaan.

”This theory predicts that plasticity in species exposed to fluctuating environments will increase over evolutionary time, and that some plastic traits will become encoded by the genome if they are advantageous, and if genetic variation exists in the population to allow this. If this mechanism prevails then we might expect epigenetics and plasticity to have a limited affect on evolutionary processes.”

Miten sinä ymmärrät kyseisen kohdan, ja varsinkin viimeisen lauseen? Puhutaanko tutkimuksessa jälleen niiden rajallisesta vaikutuksesta koko prosessiin?

”There may also be evolutionary consequences, as variation in DNA methylation may act to mediate the adaptive value of a trait.”

Näin on esimerkiksi geeniduplikaatioiden kohdalla. DNA:n metylaatio voi suojata juuri kahdentuneita geenejä karsivalta luonnonvalinnalta, jolloin alkuperäisen jatkaessa toimintaa metyloitunut uusi geeni voi säilyä suojassa odottaen hyödyllisiä mutaatioita ja saada uuden funktion.

”We show that a common heritable epigenetic modifier, DNA methylation, plays an important role in duplicate gene evolution. DNA methylation clearly distinguishes young and old duplicates, and the differences in DNA methylation of duplicate genes are associated with functional differences in expression.”

On täysin selvää, ettet ymmärrä aihetta riittävästi, jotta voisit tehdä päätelmiä sen suhteesta evoluutioon.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jez.b.22571/full

solon1 kirjoitti:

”Kiellätkö siis ko. Kemia-lehti -julkaisun tutkimustuloksen, että epigeneettiset muutokset yksinään ravinnon vaikutuksesta vaikuttavat mehiläisen toukkien sukupuolen määrittymiseen?”

Missä minä sen kielsin, ja miksi ihmeessä niin tekisin?

”Vaikuttaa vahvasti siltä, ettet itse ymmärrä millä eri tavoin epigeeniset muutokset voivat vaikuttaa solutasolla.”

Minä edelleenkin opiskelen alaa, ja olen hyvin tietoinen epigeneettisistä muutostekijöistä, kuten DNA:n metylaatiosta, histonimodifikaatioista, siRNA:n ja piRNA:n säätelypotentiaalista ja muutamasta muusta säätelymekanismista, jotka vaikuttavat solutasolla.

”Toisaalta mitä enemmän ymmärtää epigenetiikkaa, sitä heikommaksi käy junk-dna:n asema, joten ymmärrän kyllä, miksi niin kovasti haluat torjua epigenetiikan ja väheksyä sitä.”

En minä torju epigenetiikkaa. Toistaiseksi tutkimukset näyttävät, ettei ihmisellä läheskään koko genomi ole merkittävästi funktionaalinen, vaikka saattaakin omata biokemiallista aktiivisuutta. Meillä on myös tieto solutasolla täysin toimivasta ja monimutkaisesta vesikasvista, jonka proteiineja koodavien geenien säätelystä vastaa vain 3% genomista, ja loput koodaamattomat genominosat ovat deletoituneet pois.

”Suosittelen, että päivität osaamisesi 2010-luvulle ja unohdat mutaatioiden autuaaksitekevän voiman. Iltalukemiseksi suosittelen seuraavia sivuja...”

Hyödynnän ja opiskelen koko ajan uusinta tietoa, kiitos huolenpidosta. Olen täysin tietoinen epigeneettisten tekijöiden suhteesta esimerkiksi fenotyypin plastisuuteen, mutta katsotaanpa oikein yhdessä, mitä linkittämäsi tukimus kertoo epigenetiikan suhteesta evoluutioon.

”The idea that epigenetic marks may carry gene expression changes across generations, probably in a limited way, is of importance in our understanding of the genetic assimilation of acquired traits (Bateson and Gluckman, 2011).”

Sinun mielestäsi siis todennäköisesti rajoitetusti yli sukupolvien leviävät geenien säätelymekanismien muutokset ovat tärkein syy biologiselle evoluutiolle?

”Is it possible that this hypermutability provides a mechanism by which epigenetic changes may lead to genetic ones? (Bateson and Gluckman, 2011). While this is an attractive idea, it is important to note that the epigenetic change and subsequent mutations must occur in the germ-line to have any importance to evolution. This is a critical point as, if all cell types have their own epigenetic landscapes, a change occurring in some cell type having a beneficial effect, would also have to occur in the germ line to have a trans-generational or evolutionary effect.”

Juuri kuten minä ja muutama muu kirjoittaja olemme yrittäneet selitää sinulle useissa viesteissä, epimutaatiot eivät ole mitään yliluonnollista suunnittelua noudattavia tekijöitä, vaan niiden pitää osua myös ituradan sukusoluihin, jotta niiden periytyminen yli sukupolvien ja vaikutus evoluutioon olisi ylipäätään mahdollista.

”We have evidence to suggest that environmental cues can be transmitted to changes in the epigenetic regulation of the genome in many animals, and that these changes may be passed to future generations via the gamete or, at least for one to two generations, through parental effects.”

Meillä on siis tällä hetkellä tutkittua tietoa epigeneettisestä periytymisestä korkeintaan muutaman sukupolven ajalta, joten on täysin ennenaikaista tehdä liian pitkälle vieviä johtopäätöksiä niiden vaikutuksesta evoluutiohistoriaan.

”This theory predicts that plasticity in species exposed to fluctuating environments will increase over evolutionary time, and that some plastic traits will become encoded by the genome if they are advantageous, and if genetic variation exists in the population to allow this. If this mechanism prevails then we might expect epigenetics and plasticity to have a limited affect on evolutionary processes.”

Miten sinä ymmärrät kyseisen kohdan, ja varsinkin viimeisen lauseen? Puhutaanko tutkimuksessa jälleen niiden rajallisesta vaikutuksesta koko prosessiin?

”There may also be evolutionary consequences, as variation in DNA methylation may act to mediate the adaptive value of a trait.”

Näin on esimerkiksi geeniduplikaatioiden kohdalla. DNA:n metylaatio voi suojata juuri kahdentuneita geenejä karsivalta luonnonvalinnalta, jolloin alkuperäisen jatkaessa toimintaa metyloitunut uusi geeni voi säilyä suojassa odottaen hyödyllisiä mutaatioita ja saada uuden funktion.

”We show that a common heritable epigenetic modifier, DNA methylation, plays an important role in duplicate gene evolution. DNA methylation clearly distinguishes young and old duplicates, and the differences in DNA methylation of duplicate genes are associated with functional differences in expression.”

On täysin selvää, ettet ymmärrä aihetta riittävästi, jotta voisit tehdä päätelmiä sen suhteesta evoluutioon.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jez.b.22571/full

Lue lisää

Kiitos solon jälleen kerran hyvin tyhjentävästä kommentista.

Veikkaanpa, että Bible paskoo jälleen allensa - jos höperehtii jotain asian vierestä (kuten Hawaii silverstone:n kanssa kävi) tai sitten häipyy tekemään jonkun uuden aloituksen, mutta mitään asiallista kommenttia hän ei tähän saa aikaan.

jooppajoo kirjoitti:

Kiitos solon jälleen kerran hyvin tyhjentävästä kommentista.

Veikkaanpa, että Bible paskoo jälleen allensa - jos höperehtii jotain asian vierestä (kuten Hawaii silverstone:n kanssa kävi) tai sitten häipyy tekemään jonkun uuden aloituksen, mutta mitään asiallista kommenttia hän ei tähän saa aikaan.

Lue lisää

Uusi aloitushan häneltä jo turskahtikin:

http://keskustelu.suomi24.fi/t/13963988/lazarus-taxa

IlkimyksenEsi-isänTäti kirjoitti:

Uusi aloitushan häneltä jo turskahtikin:

http://keskustelu.suomi24.fi/t/13963988/lazarus-taxa

Lue lisää

Taso näyttää vain laskevan kerta kerralta. Epigenetiikan tueksi hän edes yritti etsiä joitain artikkeleja (vaikka ne eivät mitenkään hänen harhakuvitelmia tukeneetkaan), mutta tuossa Lasarus-aloituksessa "lähteenä" on nippu eläinten kuvia ja johtopäätökset alittavat jo kaikki terveen järjen rajat.

solon1 kirjoitti:

”Kiellätkö siis ko. Kemia-lehti -julkaisun tutkimustuloksen, että epigeneettiset muutokset yksinään ravinnon vaikutuksesta vaikuttavat mehiläisen toukkien sukupuolen määrittymiseen?”

Missä minä sen kielsin, ja miksi ihmeessä niin tekisin?

”Vaikuttaa vahvasti siltä, ettet itse ymmärrä millä eri tavoin epigeeniset muutokset voivat vaikuttaa solutasolla.”

Minä edelleenkin opiskelen alaa, ja olen hyvin tietoinen epigeneettisistä muutostekijöistä, kuten DNA:n metylaatiosta, histonimodifikaatioista, siRNA:n ja piRNA:n säätelypotentiaalista ja muutamasta muusta säätelymekanismista, jotka vaikuttavat solutasolla.

”Toisaalta mitä enemmän ymmärtää epigenetiikkaa, sitä heikommaksi käy junk-dna:n asema, joten ymmärrän kyllä, miksi niin kovasti haluat torjua epigenetiikan ja väheksyä sitä.”

En minä torju epigenetiikkaa. Toistaiseksi tutkimukset näyttävät, ettei ihmisellä läheskään koko genomi ole merkittävästi funktionaalinen, vaikka saattaakin omata biokemiallista aktiivisuutta. Meillä on myös tieto solutasolla täysin toimivasta ja monimutkaisesta vesikasvista, jonka proteiineja koodavien geenien säätelystä vastaa vain 3% genomista, ja loput koodaamattomat genominosat ovat deletoituneet pois.

”Suosittelen, että päivität osaamisesi 2010-luvulle ja unohdat mutaatioiden autuaaksitekevän voiman. Iltalukemiseksi suosittelen seuraavia sivuja...”

Hyödynnän ja opiskelen koko ajan uusinta tietoa, kiitos huolenpidosta. Olen täysin tietoinen epigeneettisten tekijöiden suhteesta esimerkiksi fenotyypin plastisuuteen, mutta katsotaanpa oikein yhdessä, mitä linkittämäsi tukimus kertoo epigenetiikan suhteesta evoluutioon.

”The idea that epigenetic marks may carry gene expression changes across generations, probably in a limited way, is of importance in our understanding of the genetic assimilation of acquired traits (Bateson and Gluckman, 2011).”

Sinun mielestäsi siis todennäköisesti rajoitetusti yli sukupolvien leviävät geenien säätelymekanismien muutokset ovat tärkein syy biologiselle evoluutiolle?

”Is it possible that this hypermutability provides a mechanism by which epigenetic changes may lead to genetic ones? (Bateson and Gluckman, 2011). While this is an attractive idea, it is important to note that the epigenetic change and subsequent mutations must occur in the germ-line to have any importance to evolution. This is a critical point as, if all cell types have their own epigenetic landscapes, a change occurring in some cell type having a beneficial effect, would also have to occur in the germ line to have a trans-generational or evolutionary effect.”

Juuri kuten minä ja muutama muu kirjoittaja olemme yrittäneet selitää sinulle useissa viesteissä, epimutaatiot eivät ole mitään yliluonnollista suunnittelua noudattavia tekijöitä, vaan niiden pitää osua myös ituradan sukusoluihin, jotta niiden periytyminen yli sukupolvien ja vaikutus evoluutioon olisi ylipäätään mahdollista.

”We have evidence to suggest that environmental cues can be transmitted to changes in the epigenetic regulation of the genome in many animals, and that these changes may be passed to future generations via the gamete or, at least for one to two generations, through parental effects.”

Meillä on siis tällä hetkellä tutkittua tietoa epigeneettisestä periytymisestä korkeintaan muutaman sukupolven ajalta, joten on täysin ennenaikaista tehdä liian pitkälle vieviä johtopäätöksiä niiden vaikutuksesta evoluutiohistoriaan.

”This theory predicts that plasticity in species exposed to fluctuating environments will increase over evolutionary time, and that some plastic traits will become encoded by the genome if they are advantageous, and if genetic variation exists in the population to allow this. If this mechanism prevails then we might expect epigenetics and plasticity to have a limited affect on evolutionary processes.”

Miten sinä ymmärrät kyseisen kohdan, ja varsinkin viimeisen lauseen? Puhutaanko tutkimuksessa jälleen niiden rajallisesta vaikutuksesta koko prosessiin?

”There may also be evolutionary consequences, as variation in DNA methylation may act to mediate the adaptive value of a trait.”

Näin on esimerkiksi geeniduplikaatioiden kohdalla. DNA:n metylaatio voi suojata juuri kahdentuneita geenejä karsivalta luonnonvalinnalta, jolloin alkuperäisen jatkaessa toimintaa metyloitunut uusi geeni voi säilyä suojassa odottaen hyödyllisiä mutaatioita ja saada uuden funktion.

”We show that a common heritable epigenetic modifier, DNA methylation, plays an important role in duplicate gene evolution. DNA methylation clearly distinguishes young and old duplicates, and the differences in DNA methylation of duplicate genes are associated with functional differences in expression.”

On täysin selvää, ettet ymmärrä aihetta riittävästi, jotta voisit tehdä päätelmiä sen suhteesta evoluutioon.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jez.b.22571/full

Lue lisää

"odottaen hyödyllisiä mutaatioita..."

Ja näistä sinulla ei ole mitään näyttöä tai havaintoa. Varsinkaan sen suhteen, että hyödylliset mutaatiot vaikuttaisivat lajiutumiseen. Puhumattakaan täysin uusien eliöryhmien kehittymisestä.

Tiedät varsin hyvin (tai sinun pitäisi tietää), että hyödyllisen mutaation syntymiseen ei riitä yksi mutaatio, koska solun seuraava sukupolvi korjaa mutaation. Hyödylliseen mutaatioon tarvitaan sarja peräkkäisiä toimivia mutaatioita. Ja silloin tullaan tilanteeseen, jossa se on mahdotonta. Tilannetta voidaan verrata siihen, että lähetät minulle emailissa ohjelmakoodin, jossa on pari miljardia merkkiä. Poistan koodistasi satunnaisesti miljoona merkkiä ja heitän niiden tilalle solon1-jargonia, evolutiivista diibadaabaa. Mitä luulet, toimiiko koodi uuden pätkän osalta? Mutta solussa on nerokkaasti koodattu ominaisuus, korjausjärjestelmä, joka kykenee korjaamaan rikkinäisen koodinpätkän lähes täydellisesti. Jos jostain syystä korjaus ei onnistu, aiheutuu genomiin siitä häiriötilanne, mikä voi ilmetä esim. sairautena tai muuna biologisena häiriönä.

Mitä tulee epigeenisten muutosten vaikutukseen fenotyypin plastisuuteen, niin tätä aluetta maailmalla tutkitaan tällä hetkellä todella paljon. Osa tutkimustyöstä tehdään akateemisessa (ja darwinistisessa) viitekehyksessä, minkä vuoksi evolutionisteilla on kädenvääntöä siitä, miten epigenetiikka saadaan sovitettua neodarwinistiseen käsitykseen.

http://bioscience.oxfordjournals.org/content/60/3/232.full

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/download/49578/14670

"Epigenetiikan lainalaisuuksien ymmärtämisellä on suuri merkitys esimerkiksi
tutkittaessa lajien ekologisia vuorovaikutuksia, lajien sopeutumista muuttuviin ympäristöolosuhteisiin, tulokaslajien leviämistä ja ympäristökemikaalien
epigeneettisiä vaikutuksia. Haasteena on myös miettiä, tulisiko populaatioiden
epigeneettinen muuntelu mieltää osaksi luonnon monimuotoisuutta ja sisällyttää siten myös luonnonsuojelun piiriin. Uudet tutkimustulokset epigeneettisestä
periytymisestä haastavat myös synteettisen evoluutioteorian, jossa – päinvastoin kuin Darwinin alkuperäisessä mallissa – hankittujen ominaisuuksien periytyminen jätetään täysin huomiotta.

Epigenetiikan vaikutusta lajiutumiseen tutkitaan myös paljon, mutta aluetta ei tunneta vielä kovin hyvin:

http://molecularevolutionforum.blogspot.fi/2012/05/epigenetics-and-speciation.html

http://cordis.europa.eu/project/rcn/195849_en.html

http://labs.bio.unc.edu/pfennig/LabSite/Research_files/2013_NGI.pdf

Ja tästä tutkimuksesta johtopäätelmä:

A growing body of theoretical and empirical studies suggests that epigenetic inheritance can accelerate the likelihood that populations will diverge in a way that contributes to reproductive isolation such that SPECIATION may occur. Additionally, such diversification can unfold based solely upon inherited environmental effects, completely independent of any changes in DNA base sequence.

http://www.nature.com/news/2008/081211/full/news.2008.1297.html

"The finding that Prdm9 encodes a protein that silences genes also confirms suspicions that epigenetic changes — traits that can be inherited without changes to the underlying DNA sequence — are important in speciation."

Joten väitän edelleen, että epigeeniset muutokset vaikuttavat lajiutumiseen. Ja tässä yhteydessä lajiutuminen tarkoittaa eliöiden sopeutumista muuttuvissa olosuhteissa.

Jään odottamaan sinun linkkejäsi tutkimuksiin, jotka todistavat hyödyllisten mutaatioiden vaikuttavan lajiutumiseen.

Ja on ehkä parempi, että arvioit vaan omaa ymmärrystäsi asioista.

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

"odottaen hyödyllisiä mutaatioita..."

Ja näistä sinulla ei ole mitään näyttöä tai havaintoa. Varsinkaan sen suhteen, että hyödylliset mutaatiot vaikuttaisivat lajiutumiseen. Puhumattakaan täysin uusien eliöryhmien kehittymisestä.

Tiedät varsin hyvin (tai sinun pitäisi tietää), että hyödyllisen mutaation syntymiseen ei riitä yksi mutaatio, koska solun seuraava sukupolvi korjaa mutaation. Hyödylliseen mutaatioon tarvitaan sarja peräkkäisiä toimivia mutaatioita. Ja silloin tullaan tilanteeseen, jossa se on mahdotonta. Tilannetta voidaan verrata siihen, että lähetät minulle emailissa ohjelmakoodin, jossa on pari miljardia merkkiä. Poistan koodistasi satunnaisesti miljoona merkkiä ja heitän niiden tilalle solon1-jargonia, evolutiivista diibadaabaa. Mitä luulet, toimiiko koodi uuden pätkän osalta? Mutta solussa on nerokkaasti koodattu ominaisuus, korjausjärjestelmä, joka kykenee korjaamaan rikkinäisen koodinpätkän lähes täydellisesti. Jos jostain syystä korjaus ei onnistu, aiheutuu genomiin siitä häiriötilanne, mikä voi ilmetä esim. sairautena tai muuna biologisena häiriönä.

Mitä tulee epigeenisten muutosten vaikutukseen fenotyypin plastisuuteen, niin tätä aluetta maailmalla tutkitaan tällä hetkellä todella paljon. Osa tutkimustyöstä tehdään akateemisessa (ja darwinistisessa) viitekehyksessä, minkä vuoksi evolutionisteilla on kädenvääntöä siitä, miten epigenetiikka saadaan sovitettua neodarwinistiseen käsitykseen.

http://bioscience.oxfordjournals.org/content/60/3/232.full

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/download/49578/14670

"Epigenetiikan lainalaisuuksien ymmärtämisellä on suuri merkitys esimerkiksi
tutkittaessa lajien ekologisia vuorovaikutuksia, lajien sopeutumista muuttuviin ympäristöolosuhteisiin, tulokaslajien leviämistä ja ympäristökemikaalien
epigeneettisiä vaikutuksia. Haasteena on myös miettiä, tulisiko populaatioiden
epigeneettinen muuntelu mieltää osaksi luonnon monimuotoisuutta ja sisällyttää siten myös luonnonsuojelun piiriin. Uudet tutkimustulokset epigeneettisestä
periytymisestä haastavat myös synteettisen evoluutioteorian, jossa – päinvastoin kuin Darwinin alkuperäisessä mallissa – hankittujen ominaisuuksien periytyminen jätetään täysin huomiotta.

Epigenetiikan vaikutusta lajiutumiseen tutkitaan myös paljon, mutta aluetta ei tunneta vielä kovin hyvin:

http://molecularevolutionforum.blogspot.fi/2012/05/epigenetics-and-speciation.html

http://cordis.europa.eu/project/rcn/195849_en.html

http://labs.bio.unc.edu/pfennig/LabSite/Research_files/2013_NGI.pdf

Ja tästä tutkimuksesta johtopäätelmä:

A growing body of theoretical and empirical studies suggests that epigenetic inheritance can accelerate the likelihood that populations will diverge in a way that contributes to reproductive isolation such that SPECIATION may occur. Additionally, such diversification can unfold based solely upon inherited environmental effects, completely independent of any changes in DNA base sequence.

http://www.nature.com/news/2008/081211/full/news.2008.1297.html

"The finding that Prdm9 encodes a protein that silences genes also confirms suspicions that epigenetic changes — traits that can be inherited without changes to the underlying DNA sequence — are important in speciation."

Joten väitän edelleen, että epigeeniset muutokset vaikuttavat lajiutumiseen. Ja tässä yhteydessä lajiutuminen tarkoittaa eliöiden sopeutumista muuttuvissa olosuhteissa.

Jään odottamaan sinun linkkejäsi tutkimuksiin, jotka todistavat hyödyllisten mutaatioiden vaikuttavan lajiutumiseen.

Ja on ehkä parempi, että arvioit vaan omaa ymmärrystäsi asioista.

Lue lisää

Itse jään sivusta katsoen odottamaan biologian tiedeyhteisön ratkaisua:

"Jään odottamaan sinun linkkejäsi tutkimuksiin, jotka todistavat hyödyllisten mutaatioiden vaikuttavan lajiutumiseen."

Linkkien sota maallikoiden anonyymipalstalla ei vielä todista mitään tästä asiasta. Kukaan ei näköjään kiellä epigeneettistä yksilökehityksen ohjausta eikä edes perimän mutaatiota sillä tavoin, mutta koko mutaatiovaikutuksen laittamisesta sen piikkiin on vähintäänkin erimielisyys tieteilijäin välillä. Sellaiset ovat yleensä ratkenneet ajan kanssa ja evoluutioteoriaa on ennenkin täydennetty tällä tavoin.

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

"odottaen hyödyllisiä mutaatioita..."

Ja näistä sinulla ei ole mitään näyttöä tai havaintoa. Varsinkaan sen suhteen, että hyödylliset mutaatiot vaikuttaisivat lajiutumiseen. Puhumattakaan täysin uusien eliöryhmien kehittymisestä.

Tiedät varsin hyvin (tai sinun pitäisi tietää), että hyödyllisen mutaation syntymiseen ei riitä yksi mutaatio, koska solun seuraava sukupolvi korjaa mutaation. Hyödylliseen mutaatioon tarvitaan sarja peräkkäisiä toimivia mutaatioita. Ja silloin tullaan tilanteeseen, jossa se on mahdotonta. Tilannetta voidaan verrata siihen, että lähetät minulle emailissa ohjelmakoodin, jossa on pari miljardia merkkiä. Poistan koodistasi satunnaisesti miljoona merkkiä ja heitän niiden tilalle solon1-jargonia, evolutiivista diibadaabaa. Mitä luulet, toimiiko koodi uuden pätkän osalta? Mutta solussa on nerokkaasti koodattu ominaisuus, korjausjärjestelmä, joka kykenee korjaamaan rikkinäisen koodinpätkän lähes täydellisesti. Jos jostain syystä korjaus ei onnistu, aiheutuu genomiin siitä häiriötilanne, mikä voi ilmetä esim. sairautena tai muuna biologisena häiriönä.

Mitä tulee epigeenisten muutosten vaikutukseen fenotyypin plastisuuteen, niin tätä aluetta maailmalla tutkitaan tällä hetkellä todella paljon. Osa tutkimustyöstä tehdään akateemisessa (ja darwinistisessa) viitekehyksessä, minkä vuoksi evolutionisteilla on kädenvääntöä siitä, miten epigenetiikka saadaan sovitettua neodarwinistiseen käsitykseen.

http://bioscience.oxfordjournals.org/content/60/3/232.full

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/download/49578/14670

"Epigenetiikan lainalaisuuksien ymmärtämisellä on suuri merkitys esimerkiksi
tutkittaessa lajien ekologisia vuorovaikutuksia, lajien sopeutumista muuttuviin ympäristöolosuhteisiin, tulokaslajien leviämistä ja ympäristökemikaalien
epigeneettisiä vaikutuksia. Haasteena on myös miettiä, tulisiko populaatioiden
epigeneettinen muuntelu mieltää osaksi luonnon monimuotoisuutta ja sisällyttää siten myös luonnonsuojelun piiriin. Uudet tutkimustulokset epigeneettisestä
periytymisestä haastavat myös synteettisen evoluutioteorian, jossa – päinvastoin kuin Darwinin alkuperäisessä mallissa – hankittujen ominaisuuksien periytyminen jätetään täysin huomiotta.

Epigenetiikan vaikutusta lajiutumiseen tutkitaan myös paljon, mutta aluetta ei tunneta vielä kovin hyvin:

http://molecularevolutionforum.blogspot.fi/2012/05/epigenetics-and-speciation.html

http://cordis.europa.eu/project/rcn/195849_en.html

http://labs.bio.unc.edu/pfennig/LabSite/Research_files/2013_NGI.pdf

Ja tästä tutkimuksesta johtopäätelmä:

A growing body of theoretical and empirical studies suggests that epigenetic inheritance can accelerate the likelihood that populations will diverge in a way that contributes to reproductive isolation such that SPECIATION may occur. Additionally, such diversification can unfold based solely upon inherited environmental effects, completely independent of any changes in DNA base sequence.

http://www.nature.com/news/2008/081211/full/news.2008.1297.html

"The finding that Prdm9 encodes a protein that silences genes also confirms suspicions that epigenetic changes — traits that can be inherited without changes to the underlying DNA sequence — are important in speciation."

Joten väitän edelleen, että epigeeniset muutokset vaikuttavat lajiutumiseen. Ja tässä yhteydessä lajiutuminen tarkoittaa eliöiden sopeutumista muuttuvissa olosuhteissa.

Jään odottamaan sinun linkkejäsi tutkimuksiin, jotka todistavat hyödyllisten mutaatioiden vaikuttavan lajiutumiseen.

Ja on ehkä parempi, että arvioit vaan omaa ymmärrystäsi asioista.

Lue lisää

Uus-darvinismi on käytännössä kuollut huolimatta sen sitkeästä säilymisestä oppikirjojen oikeaoppisuutena.

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

"odottaen hyödyllisiä mutaatioita..."

Ja näistä sinulla ei ole mitään näyttöä tai havaintoa. Varsinkaan sen suhteen, että hyödylliset mutaatiot vaikuttaisivat lajiutumiseen. Puhumattakaan täysin uusien eliöryhmien kehittymisestä.

Tiedät varsin hyvin (tai sinun pitäisi tietää), että hyödyllisen mutaation syntymiseen ei riitä yksi mutaatio, koska solun seuraava sukupolvi korjaa mutaation. Hyödylliseen mutaatioon tarvitaan sarja peräkkäisiä toimivia mutaatioita. Ja silloin tullaan tilanteeseen, jossa se on mahdotonta. Tilannetta voidaan verrata siihen, että lähetät minulle emailissa ohjelmakoodin, jossa on pari miljardia merkkiä. Poistan koodistasi satunnaisesti miljoona merkkiä ja heitän niiden tilalle solon1-jargonia, evolutiivista diibadaabaa. Mitä luulet, toimiiko koodi uuden pätkän osalta? Mutta solussa on nerokkaasti koodattu ominaisuus, korjausjärjestelmä, joka kykenee korjaamaan rikkinäisen koodinpätkän lähes täydellisesti. Jos jostain syystä korjaus ei onnistu, aiheutuu genomiin siitä häiriötilanne, mikä voi ilmetä esim. sairautena tai muuna biologisena häiriönä.

Mitä tulee epigeenisten muutosten vaikutukseen fenotyypin plastisuuteen, niin tätä aluetta maailmalla tutkitaan tällä hetkellä todella paljon. Osa tutkimustyöstä tehdään akateemisessa (ja darwinistisessa) viitekehyksessä, minkä vuoksi evolutionisteilla on kädenvääntöä siitä, miten epigenetiikka saadaan sovitettua neodarwinistiseen käsitykseen.

http://bioscience.oxfordjournals.org/content/60/3/232.full

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/download/49578/14670

"Epigenetiikan lainalaisuuksien ymmärtämisellä on suuri merkitys esimerkiksi
tutkittaessa lajien ekologisia vuorovaikutuksia, lajien sopeutumista muuttuviin ympäristöolosuhteisiin, tulokaslajien leviämistä ja ympäristökemikaalien
epigeneettisiä vaikutuksia. Haasteena on myös miettiä, tulisiko populaatioiden
epigeneettinen muuntelu mieltää osaksi luonnon monimuotoisuutta ja sisällyttää siten myös luonnonsuojelun piiriin. Uudet tutkimustulokset epigeneettisestä
periytymisestä haastavat myös synteettisen evoluutioteorian, jossa – päinvastoin kuin Darwinin alkuperäisessä mallissa – hankittujen ominaisuuksien periytyminen jätetään täysin huomiotta.

Epigenetiikan vaikutusta lajiutumiseen tutkitaan myös paljon, mutta aluetta ei tunneta vielä kovin hyvin:

http://molecularevolutionforum.blogspot.fi/2012/05/epigenetics-and-speciation.html

http://cordis.europa.eu/project/rcn/195849_en.html

http://labs.bio.unc.edu/pfennig/LabSite/Research_files/2013_NGI.pdf

Ja tästä tutkimuksesta johtopäätelmä:

A growing body of theoretical and empirical studies suggests that epigenetic inheritance can accelerate the likelihood that populations will diverge in a way that contributes to reproductive isolation such that SPECIATION may occur. Additionally, such diversification can unfold based solely upon inherited environmental effects, completely independent of any changes in DNA base sequence.

http://www.nature.com/news/2008/081211/full/news.2008.1297.html

"The finding that Prdm9 encodes a protein that silences genes also confirms suspicions that epigenetic changes — traits that can be inherited without changes to the underlying DNA sequence — are important in speciation."

Joten väitän edelleen, että epigeeniset muutokset vaikuttavat lajiutumiseen. Ja tässä yhteydessä lajiutuminen tarkoittaa eliöiden sopeutumista muuttuvissa olosuhteissa.

Jään odottamaan sinun linkkejäsi tutkimuksiin, jotka todistavat hyödyllisten mutaatioiden vaikuttavan lajiutumiseen.

Ja on ehkä parempi, että arvioit vaan omaa ymmärrystäsi asioista.

Lue lisää

Eikös se linkittämäsi artikkeli keskustelussa http://keskustelu.suomi24.fi/t/13940930/hawaiian-silversword-alliance---adaptive-radiation

enää kelpaakaan mutaatioiden esimerkkinä?

http://www.pnas.org/content/98/18/10208.full

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Taso näyttää vain laskevan kerta kerralta. Epigenetiikan tueksi hän edes yritti etsiä joitain artikkeleja (vaikka ne eivät mitenkään hänen harhakuvitelmia tukeneetkaan), mutta tuossa Lasarus-aloituksessa "lähteenä" on nippu eläinten kuvia ja johtopäätökset alittavat jo kaikki terveen järjen rajat.

Lue lisää

Tässä sinulle tervettä järkeä:

http://www.iflscience.com/plants-and-animals/malagasy-songbird-rare-instance-evolution-working-backwards

Se parhaiten nauraa...

jooppajoo kirjoitti:

Kiitos solon jälleen kerran hyvin tyhjentävästä kommentista.

Veikkaanpa, että Bible paskoo jälleen allensa - jos höperehtii jotain asian vierestä (kuten Hawaii silverstone:n kanssa kävi) tai sitten häipyy tekemään jonkun uuden aloituksen, mutta mitään asiallista kommenttia hän ei tähän saa aikaan.

Lue lisää

Tässä sinulle omaa pulunpaskaasi pureskeltavaksi:

http://www.iflscience.com/plants-and-animals/malagasy-songbird-rare-instance-evolution-working-backwards

solon1 kirjoitti:

”Kiellätkö siis ko. Kemia-lehti -julkaisun tutkimustuloksen, että epigeneettiset muutokset yksinään ravinnon vaikutuksesta vaikuttavat mehiläisen toukkien sukupuolen määrittymiseen?”

Missä minä sen kielsin, ja miksi ihmeessä niin tekisin?

”Vaikuttaa vahvasti siltä, ettet itse ymmärrä millä eri tavoin epigeeniset muutokset voivat vaikuttaa solutasolla.”

Minä edelleenkin opiskelen alaa, ja olen hyvin tietoinen epigeneettisistä muutostekijöistä, kuten DNA:n metylaatiosta, histonimodifikaatioista, siRNA:n ja piRNA:n säätelypotentiaalista ja muutamasta muusta säätelymekanismista, jotka vaikuttavat solutasolla.

”Toisaalta mitä enemmän ymmärtää epigenetiikkaa, sitä heikommaksi käy junk-dna:n asema, joten ymmärrän kyllä, miksi niin kovasti haluat torjua epigenetiikan ja väheksyä sitä.”

En minä torju epigenetiikkaa. Toistaiseksi tutkimukset näyttävät, ettei ihmisellä läheskään koko genomi ole merkittävästi funktionaalinen, vaikka saattaakin omata biokemiallista aktiivisuutta. Meillä on myös tieto solutasolla täysin toimivasta ja monimutkaisesta vesikasvista, jonka proteiineja koodavien geenien säätelystä vastaa vain 3% genomista, ja loput koodaamattomat genominosat ovat deletoituneet pois.

”Suosittelen, että päivität osaamisesi 2010-luvulle ja unohdat mutaatioiden autuaaksitekevän voiman. Iltalukemiseksi suosittelen seuraavia sivuja...”

Hyödynnän ja opiskelen koko ajan uusinta tietoa, kiitos huolenpidosta. Olen täysin tietoinen epigeneettisten tekijöiden suhteesta esimerkiksi fenotyypin plastisuuteen, mutta katsotaanpa oikein yhdessä, mitä linkittämäsi tukimus kertoo epigenetiikan suhteesta evoluutioon.

”The idea that epigenetic marks may carry gene expression changes across generations, probably in a limited way, is of importance in our understanding of the genetic assimilation of acquired traits (Bateson and Gluckman, 2011).”

Sinun mielestäsi siis todennäköisesti rajoitetusti yli sukupolvien leviävät geenien säätelymekanismien muutokset ovat tärkein syy biologiselle evoluutiolle?

”Is it possible that this hypermutability provides a mechanism by which epigenetic changes may lead to genetic ones? (Bateson and Gluckman, 2011). While this is an attractive idea, it is important to note that the epigenetic change and subsequent mutations must occur in the germ-line to have any importance to evolution. This is a critical point as, if all cell types have their own epigenetic landscapes, a change occurring in some cell type having a beneficial effect, would also have to occur in the germ line to have a trans-generational or evolutionary effect.”

Juuri kuten minä ja muutama muu kirjoittaja olemme yrittäneet selitää sinulle useissa viesteissä, epimutaatiot eivät ole mitään yliluonnollista suunnittelua noudattavia tekijöitä, vaan niiden pitää osua myös ituradan sukusoluihin, jotta niiden periytyminen yli sukupolvien ja vaikutus evoluutioon olisi ylipäätään mahdollista.

”We have evidence to suggest that environmental cues can be transmitted to changes in the epigenetic regulation of the genome in many animals, and that these changes may be passed to future generations via the gamete or, at least for one to two generations, through parental effects.”

Meillä on siis tällä hetkellä tutkittua tietoa epigeneettisestä periytymisestä korkeintaan muutaman sukupolven ajalta, joten on täysin ennenaikaista tehdä liian pitkälle vieviä johtopäätöksiä niiden vaikutuksesta evoluutiohistoriaan.

”This theory predicts that plasticity in species exposed to fluctuating environments will increase over evolutionary time, and that some plastic traits will become encoded by the genome if they are advantageous, and if genetic variation exists in the population to allow this. If this mechanism prevails then we might expect epigenetics and plasticity to have a limited affect on evolutionary processes.”

Miten sinä ymmärrät kyseisen kohdan, ja varsinkin viimeisen lauseen? Puhutaanko tutkimuksessa jälleen niiden rajallisesta vaikutuksesta koko prosessiin?

”There may also be evolutionary consequences, as variation in DNA methylation may act to mediate the adaptive value of a trait.”

Näin on esimerkiksi geeniduplikaatioiden kohdalla. DNA:n metylaatio voi suojata juuri kahdentuneita geenejä karsivalta luonnonvalinnalta, jolloin alkuperäisen jatkaessa toimintaa metyloitunut uusi geeni voi säilyä suojassa odottaen hyödyllisiä mutaatioita ja saada uuden funktion.

”We show that a common heritable epigenetic modifier, DNA methylation, plays an important role in duplicate gene evolution. DNA methylation clearly distinguishes young and old duplicates, and the differences in DNA methylation of duplicate genes are associated with functional differences in expression.”

On täysin selvää, ettet ymmärrä aihetta riittävästi, jotta voisit tehdä päätelmiä sen suhteesta evoluutioon.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jez.b.22571/full

Lue lisää

http://www.iflscience.com/plants-and-animals/malagasy-songbird-rare-instance-evolution-working-backwards

Tässä epigenetiikkaa parhaimmillaan.

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

Tässä sinulle omaa pulunpaskaasi pureskeltavaksi:

http://www.iflscience.com/plants-and-animals/malagasy-songbird-rare-instance-evolution-working-backwards

Lue lisää

Hih, millä ajatusvärkilä tuosta artikkelista saa mitään tukea tuolle epigenetikkahörhöilyillesi, kun siellä analysoitiin nimenomaan DNA:ta (mtDNA) itse linnuilla ja sitten vielä niiden täillä?

"Furthermore, the researchers examined the DNA of lice living on 18 of these birds. Ectoparasites like these typically evolve along with their host, so each bird species has its own distinct parasite. Turns out, spectacled tetrakas living in different parts of the island hosted different kinds of lice. That suggests different parasite species evolved back when the bird lineages were separate – though the lice maintained that separation even after the birds merged together. "

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

"odottaen hyödyllisiä mutaatioita..."

Ja näistä sinulla ei ole mitään näyttöä tai havaintoa. Varsinkaan sen suhteen, että hyödylliset mutaatiot vaikuttaisivat lajiutumiseen. Puhumattakaan täysin uusien eliöryhmien kehittymisestä.

Tiedät varsin hyvin (tai sinun pitäisi tietää), että hyödyllisen mutaation syntymiseen ei riitä yksi mutaatio, koska solun seuraava sukupolvi korjaa mutaation. Hyödylliseen mutaatioon tarvitaan sarja peräkkäisiä toimivia mutaatioita. Ja silloin tullaan tilanteeseen, jossa se on mahdotonta. Tilannetta voidaan verrata siihen, että lähetät minulle emailissa ohjelmakoodin, jossa on pari miljardia merkkiä. Poistan koodistasi satunnaisesti miljoona merkkiä ja heitän niiden tilalle solon1-jargonia, evolutiivista diibadaabaa. Mitä luulet, toimiiko koodi uuden pätkän osalta? Mutta solussa on nerokkaasti koodattu ominaisuus, korjausjärjestelmä, joka kykenee korjaamaan rikkinäisen koodinpätkän lähes täydellisesti. Jos jostain syystä korjaus ei onnistu, aiheutuu genomiin siitä häiriötilanne, mikä voi ilmetä esim. sairautena tai muuna biologisena häiriönä.

Mitä tulee epigeenisten muutosten vaikutukseen fenotyypin plastisuuteen, niin tätä aluetta maailmalla tutkitaan tällä hetkellä todella paljon. Osa tutkimustyöstä tehdään akateemisessa (ja darwinistisessa) viitekehyksessä, minkä vuoksi evolutionisteilla on kädenvääntöä siitä, miten epigenetiikka saadaan sovitettua neodarwinistiseen käsitykseen.

http://bioscience.oxfordjournals.org/content/60/3/232.full

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/download/49578/14670

"Epigenetiikan lainalaisuuksien ymmärtämisellä on suuri merkitys esimerkiksi
tutkittaessa lajien ekologisia vuorovaikutuksia, lajien sopeutumista muuttuviin ympäristöolosuhteisiin, tulokaslajien leviämistä ja ympäristökemikaalien
epigeneettisiä vaikutuksia. Haasteena on myös miettiä, tulisiko populaatioiden
epigeneettinen muuntelu mieltää osaksi luonnon monimuotoisuutta ja sisällyttää siten myös luonnonsuojelun piiriin. Uudet tutkimustulokset epigeneettisestä
periytymisestä haastavat myös synteettisen evoluutioteorian, jossa – päinvastoin kuin Darwinin alkuperäisessä mallissa – hankittujen ominaisuuksien periytyminen jätetään täysin huomiotta.

Epigenetiikan vaikutusta lajiutumiseen tutkitaan myös paljon, mutta aluetta ei tunneta vielä kovin hyvin:

http://molecularevolutionforum.blogspot.fi/2012/05/epigenetics-and-speciation.html

http://cordis.europa.eu/project/rcn/195849_en.html

http://labs.bio.unc.edu/pfennig/LabSite/Research_files/2013_NGI.pdf

Ja tästä tutkimuksesta johtopäätelmä:

A growing body of theoretical and empirical studies suggests that epigenetic inheritance can accelerate the likelihood that populations will diverge in a way that contributes to reproductive isolation such that SPECIATION may occur. Additionally, such diversification can unfold based solely upon inherited environmental effects, completely independent of any changes in DNA base sequence.

http://www.nature.com/news/2008/081211/full/news.2008.1297.html

"The finding that Prdm9 encodes a protein that silences genes also confirms suspicions that epigenetic changes — traits that can be inherited without changes to the underlying DNA sequence — are important in speciation."

Joten väitän edelleen, että epigeeniset muutokset vaikuttavat lajiutumiseen. Ja tässä yhteydessä lajiutuminen tarkoittaa eliöiden sopeutumista muuttuvissa olosuhteissa.

Jään odottamaan sinun linkkejäsi tutkimuksiin, jotka todistavat hyödyllisten mutaatioiden vaikuttavan lajiutumiseen.

Ja on ehkä parempi, että arvioit vaan omaa ymmärrystäsi asioista.

Lue lisää

<>

Siis mitä? Mutaatio ei ole mutaatio, koska seuraavassa sukupolvessa tapahtuu automaattinen käänteinen mutaatio? Ymmärrätköhän itsekään mitä kirjoittelet?

<>

Epigenetiikka ei mitenkään kumoa tai ole ristiriidassa mutaatioiden aiheuttamien fenotyypin muutosten kanssa. Voi olla, että epigenetiikan aiheuttamat muutokset fenotyypissä nopeuttavat joissain tapauksissa populaatioiden lajiutumista toisistaan erillisiksi lajeiksi, mutta mitä sitten?

Sinä yrität rakennella päähäsi kuvan jostain Älykkään Suunnittelijan säätökoneesta, joka kumoaa tieteen Saatanalliset valheet. Ei tule onnistumaan.

Esimerkki: Mikään epigeneettinen muutos ei palauta Amerikan ja Euroopan majavia samaksi lajiksi, koska mikään epigenetiikka ei tuota lajiutumista aiheuttanutkaan. Nämä lajit ovat ajautuneet geneettisesti liian kauaksi toisistaan vaikka niiden elinympäristö, elämäntapa ja ravinto sekä jopa viholliset ovat samoja kummallakin mantereella.

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

"odottaen hyödyllisiä mutaatioita..."

Ja näistä sinulla ei ole mitään näyttöä tai havaintoa. Varsinkaan sen suhteen, että hyödylliset mutaatiot vaikuttaisivat lajiutumiseen. Puhumattakaan täysin uusien eliöryhmien kehittymisestä.

Tiedät varsin hyvin (tai sinun pitäisi tietää), että hyödyllisen mutaation syntymiseen ei riitä yksi mutaatio, koska solun seuraava sukupolvi korjaa mutaation. Hyödylliseen mutaatioon tarvitaan sarja peräkkäisiä toimivia mutaatioita. Ja silloin tullaan tilanteeseen, jossa se on mahdotonta. Tilannetta voidaan verrata siihen, että lähetät minulle emailissa ohjelmakoodin, jossa on pari miljardia merkkiä. Poistan koodistasi satunnaisesti miljoona merkkiä ja heitän niiden tilalle solon1-jargonia, evolutiivista diibadaabaa. Mitä luulet, toimiiko koodi uuden pätkän osalta? Mutta solussa on nerokkaasti koodattu ominaisuus, korjausjärjestelmä, joka kykenee korjaamaan rikkinäisen koodinpätkän lähes täydellisesti. Jos jostain syystä korjaus ei onnistu, aiheutuu genomiin siitä häiriötilanne, mikä voi ilmetä esim. sairautena tai muuna biologisena häiriönä.

Mitä tulee epigeenisten muutosten vaikutukseen fenotyypin plastisuuteen, niin tätä aluetta maailmalla tutkitaan tällä hetkellä todella paljon. Osa tutkimustyöstä tehdään akateemisessa (ja darwinistisessa) viitekehyksessä, minkä vuoksi evolutionisteilla on kädenvääntöä siitä, miten epigenetiikka saadaan sovitettua neodarwinistiseen käsitykseen.

http://bioscience.oxfordjournals.org/content/60/3/232.full

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/download/49578/14670

"Epigenetiikan lainalaisuuksien ymmärtämisellä on suuri merkitys esimerkiksi
tutkittaessa lajien ekologisia vuorovaikutuksia, lajien sopeutumista muuttuviin ympäristöolosuhteisiin, tulokaslajien leviämistä ja ympäristökemikaalien
epigeneettisiä vaikutuksia. Haasteena on myös miettiä, tulisiko populaatioiden
epigeneettinen muuntelu mieltää osaksi luonnon monimuotoisuutta ja sisällyttää siten myös luonnonsuojelun piiriin. Uudet tutkimustulokset epigeneettisestä
periytymisestä haastavat myös synteettisen evoluutioteorian, jossa – päinvastoin kuin Darwinin alkuperäisessä mallissa – hankittujen ominaisuuksien periytyminen jätetään täysin huomiotta.

Epigenetiikan vaikutusta lajiutumiseen tutkitaan myös paljon, mutta aluetta ei tunneta vielä kovin hyvin:

http://molecularevolutionforum.blogspot.fi/2012/05/epigenetics-and-speciation.html

http://cordis.europa.eu/project/rcn/195849_en.html

http://labs.bio.unc.edu/pfennig/LabSite/Research_files/2013_NGI.pdf

Ja tästä tutkimuksesta johtopäätelmä:

A growing body of theoretical and empirical studies suggests that epigenetic inheritance can accelerate the likelihood that populations will diverge in a way that contributes to reproductive isolation such that SPECIATION may occur. Additionally, such diversification can unfold based solely upon inherited environmental effects, completely independent of any changes in DNA base sequence.

http://www.nature.com/news/2008/081211/full/news.2008.1297.html

"The finding that Prdm9 encodes a protein that silences genes also confirms suspicions that epigenetic changes — traits that can be inherited without changes to the underlying DNA sequence — are important in speciation."

Joten väitän edelleen, että epigeeniset muutokset vaikuttavat lajiutumiseen. Ja tässä yhteydessä lajiutuminen tarkoittaa eliöiden sopeutumista muuttuvissa olosuhteissa.

Jään odottamaan sinun linkkejäsi tutkimuksiin, jotka todistavat hyödyllisten mutaatioiden vaikuttavan lajiutumiseen.

Ja on ehkä parempi, että arvioit vaan omaa ymmärrystäsi asioista.

Lue lisää

”Ja näistä sinulla ei ole mitään näyttöä tai havaintoa. Varsinkaan sen suhteen, että hyödylliset mutaatiot vaikuttaisivat lajiutumiseen. Puhumattakaan täysin uusien eliöryhmien kehittymisestä.”

Tässä sinä juuri sekoitat tieteen ja omat uskomuksesi. Olet viime aikoina suurinpiirtein vannonut epigeneettisten tekijöiden nimeen, että ne voivat selittää kaikki havainnot adaptaatioista, lajiutumisesta ja evoluutiosta, etkö olekin? Kun minä sitten kerron, että yksi epigeneetiinen tekijä mahdollistaa osaltaan myös genotyypin muutokset uusien funktioiden muodossa, niin defenssit aktivoituvat ja pidät tätä täysin mahdottomana.

Sinun kanssasi on hyvin vaikea keskustella, kun et halua ymmärtää sitä, että minä yritän vastata aina juuri käsiteltävään asiaan, ja sinä siirrät heti maalitolpat seuraavassa viestissä. Ei geenien ja genomien duplikaatiot ole evoluution ainoa mekanismi, vaikka se hyvin tärkeä onkin, enkä yritä niiden avulla kaikkea perustella.

Geenien duplikaatiot voivat johtaa täysin uusiin funktioihin:

”To summarize, through tracing the processes in the SAS-B to AFPIII evolution in the Antarctic eelpout, we provided strong and comprehensive molecular and functional evidence for a clear example of EAC-compelled duplication of a bifunctional ancestral gene and additionally, acceleration of conflict resolution through intragenic domain deletion in one duplicate and its neofunctionalization into a protein of distinctive function.”

http://www.pnas.org/content/107/50/21593.full

Genomien duplikaatiot voivat johtaa lajiutumiseen:

”Speciation by genome duplication: Repeated origins and genomic composition of the recently formed allopolyploid species Mimulus peregrinus”

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/evo.12678/full

Genomien duplikaatiot ovat myös tärkeä mekanismi eliöryhmien kehittymisen taustalla:

”Whole-genome duplications (WGDs) are rare but dramatic events resulting in a sudden doubling of the complete genome sequence. While WGDs are rare within animal lineages, they deeply shaped vertebrate evolution1 and represent important evolutionary landmarks from which some major lineages have diversified.”

http://www.nature.com/ncomms/2014/140422/ncomms4657/full/ncomms4657.html

”Tiedät varsin hyvin (tai sinun pitäisi tietää), että hyödyllisen mutaation syntymiseen ei riitä yksi mutaatio, koska solun seuraava sukupolvi korjaa mutaation. Hyödylliseen mutaatioon tarvitaan sarja peräkkäisiä toimivia mutaatioita. Ja silloin tullaan tilanteeseen, jossa se on mahdotonta.”

Tässä ei nyt ole terminologisesti oikein mitään järkeä, mutta taidan ymmärtää mitä haet takaa. Todellisuudessa esimerkiksi ihmisen kolmivärinäkö on kehittynyt seitsemän mutaation sarjalla.

”Mapping the genotype-phenotype relationship is necessary to understand how variable phenotypes have evolved in nature. The blue-sensitive visual pigment in human (human S1) evolved from the UV-sensitive pigment in the Boreoeutherian (or Boreotherian) ancestor (AncBoreotheria S1) by seven mutations.”

http://journals.plos.org/plosgenetics/article?id=10.1371/journal.pgen.1004884

”Mitä tulee epigeenisten muutosten vaikutukseen fenotyypin plastisuuteen, niin tätä aluetta maailmalla tutkitaan tällä hetkellä todella paljon. Osa tutkimustyöstä tehdään akateemisessa (ja darwinistisessa) viitekehyksessä, minkä vuoksi evolutionisteilla on kädenvääntöä siitä, miten epigenetiikka saadaan sovitettua neodarwinistiseen käsitykseen.”

Korjataan, että lähes kaikki epigeneettisten vaikutusten tutkimuksesta tehdään akateemisessa viitekehyksessä. Kyse on lähinnä siitä erimielisyydestä, onko muun muassa epigenetiikkaa huomioitu tarpeeksi modernissa synteesissä, vai pitäisikö tehdä uusi laajennettu synteesi. Epigenetiikan ja genetiikan yhteensovittamisessa ei ole mitään ongelmaa. Vaikka synteettinen evoluutioteoria ei sisältänytkään aluksi mitään viitteitä epigeneettisestä periytymisestä, toisin kuin Darwinin alkuperäinen idea jossain määrin mahdollisti, on ne nykyisin jo huomioitu objektiivisten havaintojen lisäännyttyä.

"Epigenetiikan lainalaisuuksien ymmärtämisellä on suuri merkitys esimerkiksi...”

Ei tässä lainauksessa ole mitään uutta tai yllättävää, jota en allekirjoittaisi, päinvastoin. Mutta allekirjoitatko sinä seuraavan lainauksen samasta artikkelista, vai harrastatko taas rusinat pullasta menetelmää?

”Nämä mekanismit saavat yhdessä tai erikseen aikaan useiden proteiineja koodaavien geenien toiminnan hiljenemisen tai sammumisen sekä joskus myös kiihtymisen; esimerkiksi ihmisellä noin yhden viideosan geeneistä arvellaan olevan tällaisen säätelyn alaisia. Epigeneettisten mekanismien evoluutio on johtanut myös pelkistetympiin ratkaisuihin: siinä missä kaikilla aitotumallisilla eliöillä esiintyy kromosomien muodostamiseen osallistuvien histoniproteiinien muokkausta, joiltakin lajeilta on hävinnyt kyky hyödyntää RNA:n häirintää tai DNA-juosteen metylaatiota geenien toiminnan säätelyssä (Wolffe ja Matzke 1999). Epigeneettisten mekanismien, erityisesti metylaation, tausta löytynee bakteerisoluista, joiden perimä täydentyy usein horisontaalisen geeninsiirron kautta (Shabalina ja Koonin 2008).”

”Joten väitän edelleen, että epigeeniset muutokset vaikuttavat lajiutumiseen. Ja tässä yhteydessä lajiutuminen tarkoittaa eliöiden sopeutumista muuttuvissa olosuhteissa.”

Niinhän minäkin väitän. Etkö muista, että se olin minä, joka tarjosi sinulle esim. darwininsirkkuja koskevan tutkimuksen, jota olet useasti esitellyt? Miten minä saisin väännettyä sen rautalangasta, etten millään tavalla väheksy tai kyseenalaista tieteen tuloksia epigenetiikasta, vaan sinun ja Kohlin esittämiä laajennuksia siitä, jotka ovat osittain selvästi virheellisiä, valheellisia ja osittain ilman havaintotukea olevaa spekulaatiota.

”Jään odottamaan sinun linkkejäsi tutkimuksiin, jotka todistavat hyödyllisten mutaatioiden vaikuttavan lajiutumiseen.”

Nyt sait, ole hyvä.

”Ja on ehkä parempi, että arvioit vaan omaa ymmärrystäsi asioista.”

Toki sitäkin pitää kriittisesti arvioida.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Itse jään sivusta katsoen odottamaan biologian tiedeyhteisön ratkaisua:

"Jään odottamaan sinun linkkejäsi tutkimuksiin, jotka todistavat hyödyllisten mutaatioiden vaikuttavan lajiutumiseen."

Linkkien sota maallikoiden anonyymipalstalla ei vielä todista mitään tästä asiasta. Kukaan ei näköjään kiellä epigeneettistä yksilökehityksen ohjausta eikä edes perimän mutaatiota sillä tavoin, mutta koko mutaatiovaikutuksen laittamisesta sen piikkiin on vähintäänkin erimielisyys tieteilijäin välillä. Sellaiset ovat yleensä ratkenneet ajan kanssa ja evoluutioteoriaa on ennenkin täydennetty tällä tavoin.

Lue lisää

"Kukaan ei näköjään kiellä epigeneettistä yksilökehityksen ohjausta eikä edes perimän mutaatiota sillä tavoin, mutta koko mutaatiovaikutuksen laittamisesta sen piikkiin on vähintäänkin erimielisyys tieteilijäin välillä. Sellaiset ovat yleensä ratkenneet ajan kanssa ja evoluutioteoriaa on ennenkin täydennetty tällä tavoin."

Mitä sinä tällä tarkoitat? Etkö ymmärrä, että Kohlin malli tarkoittaa, että kaikki peruslajit on luotu, jotka vain sopeutuvat ja "lajiutuvat" uusiin ympäristöihin epigeneettisten tekijöiden toimesta täysin ilman geneettisiä innovaatioita. Tämän tiedetään olevan pseudotiedettä.

solon1 kirjoitti:

"Kukaan ei näköjään kiellä epigeneettistä yksilökehityksen ohjausta eikä edes perimän mutaatiota sillä tavoin, mutta koko mutaatiovaikutuksen laittamisesta sen piikkiin on vähintäänkin erimielisyys tieteilijäin välillä. Sellaiset ovat yleensä ratkenneet ajan kanssa ja evoluutioteoriaa on ennenkin täydennetty tällä tavoin."

Mitä sinä tällä tarkoitat? Etkö ymmärrä, että Kohlin malli tarkoittaa, että kaikki peruslajit on luotu, jotka vain sopeutuvat ja "lajiutuvat" uusiin ympäristöihin epigeneettisten tekijöiden toimesta täysin ilman geneettisiä innovaatioita. Tämän tiedetään olevan pseudotiedettä.

Lue lisää

Ymmärrän toki, Kun kirjoitin "vähintäänkin erimielisyys", tarkoitin Kohlia ja ehkä muitakin, joiden kirjoituksia (vähintäänkin)väärin tulkiten pippelitruutti harhojaan esittelee. Tuosta pseudotieteestä ei minulla ole harhaluuloja.

En kuitenkaan usko, että evoluutiobiologian tiederaportteja anonyymipalstalla setvimällä tähän asiaan selvyyttä saataisiin. Vielä vähemmän voi nähdäkseni umsisilmä-lappukorva uskovalle todistaa hänen väärässä oloaan. Aika ja tiedeyhteisön konsensus näyttävät, mitä - jos mitään - tarkennuksia evoluutioteoriaan tämä kalabaliikki tuottaa. Sen tämän takia kumoutumista en odota, ja vielä vähemmän uskon sen jo muka tapahtuneen.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Ymmärrän toki, Kun kirjoitin "vähintäänkin erimielisyys", tarkoitin Kohlia ja ehkä muitakin, joiden kirjoituksia (vähintäänkin)väärin tulkiten pippelitruutti harhojaan esittelee. Tuosta pseudotieteestä ei minulla ole harhaluuloja.

En kuitenkaan usko, että evoluutiobiologian tiederaportteja anonyymipalstalla setvimällä tähän asiaan selvyyttä saataisiin. Vielä vähemmän voi nähdäkseni umsisilmä-lappukorva uskovalle todistaa hänen väärässä oloaan. Aika ja tiedeyhteisön konsensus näyttävät, mitä - jos mitään - tarkennuksia evoluutioteoriaan tämä kalabaliikki tuottaa. Sen tämän takia kumoutumista en odota, ja vielä vähemmän uskon sen jo muka tapahtuneen.

Lue lisää

"Ymmärrän toki, Kun kirjoitin "vähintäänkin erimielisyys", tarkoitin Kohlia ja ehkä muitakin, joiden kirjoituksia (vähintäänkin)väärin tulkiten pippelitruutti harhojaan esittelee. Tuosta pseudotieteestä ei minulla ole harhaluuloja."

Näin toki oletin, mutta piti vain varmistaa.

"En kuitenkaan usko, että evoluutiobiologian tiederaportteja anonyymipalstalla setvimällä tähän asiaan selvyyttä saataisiin."

Eipä tietenkään saada.

"Vielä vähemmän voi nähdäkseni umsisilmä-lappukorva uskovalle todistaa hänen väärässä oloaan."

En itsekään tähän tietenkään usko, omaksi huvikseni ja sivullisia varten vain oion pahimpia perättömyyksiä.

"Aika ja tiedeyhteisön konsensus näyttävät, mitä - jos mitään - tarkennuksia evoluutioteoriaan tämä kalabaliikki tuottaa."

Juuri näinhän olen yrittänyt viesteissäni kertoa.

"Sen tämän takia kumoutumista en odota, ja vielä vähemmän uskon sen jo muka tapahtuneen."

Juuri näin.

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

"odottaen hyödyllisiä mutaatioita..."

Ja näistä sinulla ei ole mitään näyttöä tai havaintoa. Varsinkaan sen suhteen, että hyödylliset mutaatiot vaikuttaisivat lajiutumiseen. Puhumattakaan täysin uusien eliöryhmien kehittymisestä.

Tiedät varsin hyvin (tai sinun pitäisi tietää), että hyödyllisen mutaation syntymiseen ei riitä yksi mutaatio, koska solun seuraava sukupolvi korjaa mutaation. Hyödylliseen mutaatioon tarvitaan sarja peräkkäisiä toimivia mutaatioita. Ja silloin tullaan tilanteeseen, jossa se on mahdotonta. Tilannetta voidaan verrata siihen, että lähetät minulle emailissa ohjelmakoodin, jossa on pari miljardia merkkiä. Poistan koodistasi satunnaisesti miljoona merkkiä ja heitän niiden tilalle solon1-jargonia, evolutiivista diibadaabaa. Mitä luulet, toimiiko koodi uuden pätkän osalta? Mutta solussa on nerokkaasti koodattu ominaisuus, korjausjärjestelmä, joka kykenee korjaamaan rikkinäisen koodinpätkän lähes täydellisesti. Jos jostain syystä korjaus ei onnistu, aiheutuu genomiin siitä häiriötilanne, mikä voi ilmetä esim. sairautena tai muuna biologisena häiriönä.

Mitä tulee epigeenisten muutosten vaikutukseen fenotyypin plastisuuteen, niin tätä aluetta maailmalla tutkitaan tällä hetkellä todella paljon. Osa tutkimustyöstä tehdään akateemisessa (ja darwinistisessa) viitekehyksessä, minkä vuoksi evolutionisteilla on kädenvääntöä siitä, miten epigenetiikka saadaan sovitettua neodarwinistiseen käsitykseen.

http://bioscience.oxfordjournals.org/content/60/3/232.full

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/download/49578/14670

"Epigenetiikan lainalaisuuksien ymmärtämisellä on suuri merkitys esimerkiksi
tutkittaessa lajien ekologisia vuorovaikutuksia, lajien sopeutumista muuttuviin ympäristöolosuhteisiin, tulokaslajien leviämistä ja ympäristökemikaalien
epigeneettisiä vaikutuksia. Haasteena on myös miettiä, tulisiko populaatioiden
epigeneettinen muuntelu mieltää osaksi luonnon monimuotoisuutta ja sisällyttää siten myös luonnonsuojelun piiriin. Uudet tutkimustulokset epigeneettisestä
periytymisestä haastavat myös synteettisen evoluutioteorian, jossa – päinvastoin kuin Darwinin alkuperäisessä mallissa – hankittujen ominaisuuksien periytyminen jätetään täysin huomiotta.

Epigenetiikan vaikutusta lajiutumiseen tutkitaan myös paljon, mutta aluetta ei tunneta vielä kovin hyvin:

http://molecularevolutionforum.blogspot.fi/2012/05/epigenetics-and-speciation.html

http://cordis.europa.eu/project/rcn/195849_en.html

http://labs.bio.unc.edu/pfennig/LabSite/Research_files/2013_NGI.pdf

Ja tästä tutkimuksesta johtopäätelmä:

A growing body of theoretical and empirical studies suggests that epigenetic inheritance can accelerate the likelihood that populations will diverge in a way that contributes to reproductive isolation such that SPECIATION may occur. Additionally, such diversification can unfold based solely upon inherited environmental effects, completely independent of any changes in DNA base sequence.

http://www.nature.com/news/2008/081211/full/news.2008.1297.html

"The finding that Prdm9 encodes a protein that silences genes also confirms suspicions that epigenetic changes — traits that can be inherited without changes to the underlying DNA sequence — are important in speciation."

Joten väitän edelleen, että epigeeniset muutokset vaikuttavat lajiutumiseen. Ja tässä yhteydessä lajiutuminen tarkoittaa eliöiden sopeutumista muuttuvissa olosuhteissa.

Jään odottamaan sinun linkkejäsi tutkimuksiin, jotka todistavat hyödyllisten mutaatioiden vaikuttavan lajiutumiseen.

Ja on ehkä parempi, että arvioit vaan omaa ymmärrystäsi asioista.

Lue lisää

<>

Lajiutumista tapahtuu viimekädessä vain siksi, että mutaatioita kumuloituu kylliksi, niin että lisääntyminen kantalajin kanssa käy mahdottomaksi. Tästä voisi olla esimerkkinä vaikkapa sinunkin (väärinkäyttämä) esimerkki Madeiran kotihiiri.

Elokehän hierarkiselle taksonomialle ei ole mitään muuta loogista selitystä kuin vaiheittain tapahtuneet lajiutumiset. Linnut ovat niin ilmiselvästi lintuja ja jakavat niin paljon ominaisuuksia ja yhteisiä (toimivia ja toimimattomia) geenejä, koska ne ovat perineet ne yhteiseltä kantamuodoltaan. Lintujen luokkaa ei yhdistä elinympäristö, ravinto eikä edes liikkumistapa. Niitä yhdistää vain se, että ne ovat ilmiselvästi lintuja.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

<>

Lajiutumista tapahtuu viimekädessä vain siksi, että mutaatioita kumuloituu kylliksi, niin että lisääntyminen kantalajin kanssa käy mahdottomaksi. Tästä voisi olla esimerkkinä vaikkapa sinunkin (väärinkäyttämä) esimerkki Madeiran kotihiiri.

Elokehän hierarkiselle taksonomialle ei ole mitään muuta loogista selitystä kuin vaiheittain tapahtuneet lajiutumiset. Linnut ovat niin ilmiselvästi lintuja ja jakavat niin paljon ominaisuuksia ja yhteisiä (toimivia ja toimimattomia) geenejä, koska ne ovat perineet ne yhteiseltä kantamuodoltaan. Lintujen luokkaa ei yhdistä elinympäristö, ravinto eikä edes liikkumistapa. Niitä yhdistää vain se, että ne ovat ilmiselvästi lintuja.

Lue lisää

"Niitä yhdistää vain se, että ne ovat ilmiselvästi lintuja."

Vähän kohtalokkaasti sanottu. JC saa tuosta aiheen pitkään esitelmään. :-D

" Before the cleanup, only 6 percent of the fish were completely plated. Now 49 percent are fully armored, with bony plates protecting their bodies from head to tail.

Another 35 percent are partially plated, with about half of their bodies shielded.

[...]The sticklebacks in Lake Washington contain DNA from both saltwater species, which tend to be fully plated, and freshwater sticklebacks, which tend to be less so, she said. "

Eli ominaisuus, joka oli jo valmiiksi olemassa kalan geenipoolissa yleistyi, kun muuttuneet olosuhteet suosivat sitä. Todella hämmästyttävä tulos.

Nimi_Ja_Merkki kirjoitti:

" Before the cleanup, only 6 percent of the fish were completely plated. Now 49 percent are fully armored, with bony plates protecting their bodies from head to tail.

Another 35 percent are partially plated, with about half of their bodies shielded.

[...]The sticklebacks in Lake Washington contain DNA from both saltwater species, which tend to be fully plated, and freshwater sticklebacks, which tend to be less so, she said. "

Eli ominaisuus, joka oli jo valmiiksi olemassa kalan geenipoolissa yleistyi, kun muuttuneet olosuhteet suosivat sitä. Todella hämmästyttävä tulos.

Lue lisää

Juu. Näitä esimerkkejä löytyy todella läheltäkin. Helsinkiin on päästetty aikanaan joidenkin ajattelemattomien hörhöjen toimesta villikanista kesytettyjä villikaneja luontoon. Kesykanit ovat kaiken värisiä ja kun villiintyneitä kaneja oli vielä vähän niitä oli vaaleanruskeita, rukea-musta-kirjavia jne. Nyt villiintyneiden joukossa näkee ainoastaan "aidon" villikanin värisiä ruskeankirjavia ja jonkin verran täysin mustia. Kaikki vaaleat värimuodot ovat kadonneet.

Sitä sanotaan evoluutioksi.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Juu. Näitä esimerkkejä löytyy todella läheltäkin. Helsinkiin on päästetty aikanaan joidenkin ajattelemattomien hörhöjen toimesta villikanista kesytettyjä villikaneja luontoon. Kesykanit ovat kaiken värisiä ja kun villiintyneitä kaneja oli vielä vähän niitä oli vaaleanruskeita, rukea-musta-kirjavia jne. Nyt villiintyneiden joukossa näkee ainoastaan "aidon" villikanin värisiä ruskeankirjavia ja jonkin verran täysin mustia. Kaikki vaaleat värimuodot ovat kadonneet.

Sitä sanotaan evoluutioksi.

Lue lisää

Niin, tämähän on kuin malliesimerkki siitä, miten Darwin teoriassaan esitti adaptaatioiden tapahtuvan. Joten Bible-tyypin johtopäätös on, että evoluutio kumoutui. :)

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Juu. Näitä esimerkkejä löytyy todella läheltäkin. Helsinkiin on päästetty aikanaan joidenkin ajattelemattomien hörhöjen toimesta villikanista kesytettyjä villikaneja luontoon. Kesykanit ovat kaiken värisiä ja kun villiintyneitä kaneja oli vielä vähän niitä oli vaaleanruskeita, rukea-musta-kirjavia jne. Nyt villiintyneiden joukossa näkee ainoastaan "aidon" villikanin värisiä ruskeankirjavia ja jonkin verran täysin mustia. Kaikki vaaleat värimuodot ovat kadonneet.

Sitä sanotaan evoluutioksi.

Lue lisää

"Kaikki vaaleat värimuodot ovat kadonneet. Sitä sanotaan evoluutioksi."

Kyllä. Ja tarkemmin luonnonvalinnan ja perinnöllisyyden ohjaamaksi sopeutumiseksi. Karsijoina tässä tapauksessa cityketut ja -huuhkajat, joiden saaliiksi valeaturkkiset ovat päätyneet suurmmalla menekillä kuin tummaturkkiset.

Hyvä kysymys. Olen kyllä pohtinut tätä asiaa. Siitä olen samaa mieltä, että homoseksuaalisuus liittyy epigeenisiin muutoksiin. Hyvä kysymys on, mikä tai mitkä tekijät aiheuttavat dna-metylaation muodostumisen niihin geeneihin, jotka ohjaavat sukupuolikäyttäytymistämme. Voivatko esim. jotkut kemikaalit vaikuttaa tähän, sitä on vaikea sanoa. Epigeneettiset muutokset, siis myös hankitut ominaisuudet, voivat periytyä. Mutta muutokset voivat myös palautua. Olemme sitä, mitä isoäitimme söi, on yksi epigenetiikan motoista. Niinpä homoseksuaalisuus taipumuksena tai ominaisuutena voi periytyä. Yhtälailla taipumus alkoholismiin voi periytyä. Enkä nyt rinnasta näitä keskenään. Kyse on elämäntapojen periytymisen mahdollisuudesta.

Elämäntapoja ja taipumuksia on monenlaisia. Jokainen ihminen voi kuitenkin valita, mitä taipumuksia toteuttaa. Jumala on suunnitellut epigenetiikan, mutta antanut myös meille jokaiselle vapauden valita.

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

Hyvä kysymys. Olen kyllä pohtinut tätä asiaa. Siitä olen samaa mieltä, että homoseksuaalisuus liittyy epigeenisiin muutoksiin. Hyvä kysymys on, mikä tai mitkä tekijät aiheuttavat dna-metylaation muodostumisen niihin geeneihin, jotka ohjaavat sukupuolikäyttäytymistämme. Voivatko esim. jotkut kemikaalit vaikuttaa tähän, sitä on vaikea sanoa. Epigeneettiset muutokset, siis myös hankitut ominaisuudet, voivat periytyä. Mutta muutokset voivat myös palautua. Olemme sitä, mitä isoäitimme söi, on yksi epigenetiikan motoista. Niinpä homoseksuaalisuus taipumuksena tai ominaisuutena voi periytyä. Yhtälailla taipumus alkoholismiin voi periytyä. Enkä nyt rinnasta näitä keskenään. Kyse on elämäntapojen periytymisen mahdollisuudesta.

Elämäntapoja ja taipumuksia on monenlaisia. Jokainen ihminen voi kuitenkin valita, mitä taipumuksia toteuttaa. Jumala on suunnitellut epigenetiikan, mutta antanut myös meille jokaiselle vapauden valita.

Lue lisää

"Niinpä homoseksuaalisuus taipumuksena tai ominaisuutena voi periytyä."

Mielenkiintoinen väite, jonka tueksi sinulta löytynee tieteellistä tutkimustulosta tueksi?

"Kyse on elämäntapojen periytymisen mahdollisuudesta."

Vielä mielenkiintoisempi väite. Ei muuta kuin näyttöä tiskiin.

"Elämäntapoja ja taipumuksia on monenlaisia. Jokainen ihminen voi kuitenkin valita, mitä taipumuksia toteuttaa."

Ja sitten luiskahtikin uskonvaraisen potaskan puolelle että heilahti. Synnynnäistä homoseksuaalisuutta ei valita, kuten ei valita kätisyyttäkään.

Voit toki demonisoida vaikkapa vasemman käden käytön ja väittää että se on VALINTA olla käyttämättä sitä vaikkapa kirjoittamiseen. Silti vasenkätiset jeesustelijat tuntisivat aina oikealla kädellä kirjoittaessaan ettei se ole se käsi millä he oikeasti (synnynnäisesti) haluaisivat kirjoittaa.

Tästä on kyse.

"Jumala on suunnitellut epigenetiikan, mutta antanut myös meille jokaiselle vapauden valita."

Kommentoin vain lyhyesti että paskat ole, niin pitkään kun sinulla eikä kellään muullakaan ei ole minkään sortin näyttöä Jumalasta sen paremmin kuin luomisestakaan.

Synnynnäinen homoseksuaalisuus ei ole valinta.

Ja mitä tulee homoseksuaalisuuden epigenetiikkaan, kuinka paljon arvioit sikiöllä olevan valinnanvapautta siihen kuinka monta isoveljeä hänen äitinsä on ennen häntä perheeseen synnyttänyt?

Jotenkin tuntuu että posmotat epigenetiikasta ymmärtämättä lainkaan mistä siinä kyse.