Oppositio yhtyy 98 %-isesti valtiovarainministeriön laatimaan talousarvioon.
Siihen nähden, mikä huuto täysistunnoissa viime kuukausina on ollut, oli yllätys huomata, että kaikkien vasemmistopuolueiden (sd, vihr ja vas) ehdotukset ovat yleistasolla varsin maltillisia: demareiden ja vasemmiston miljardin euron menonlisäykset vastaavat valtion budjetista (54 miljardia) “vain” noin kahta prosenttia. Tulopuolella ehdotukset ovat samaa luokkaa.
Kaikki kolme peruisivat hallituksen kaavailemia säästöjä osin tai kokonaan ja paikkailevat aukkoa veronkorotuksilla ja lisävelanotolla. Jännittävin havainto vaihtoehtobudjetteja lukiessa on ollut kuinka vihreät ovat hiipineet hissukseen vasemmiston kylkeen fiskaalipolitiikassaan. Elvytyksen perään toki huudellaan, mutta mielenkiintoisesti vihreiden ja demarien veropolitiikka on vasemmistoliittoa kireämpää! Siinä missä vasemmisto laskee veroja nettomääräisesti velaksi, kiristävät vihreät ja demarit kokonaisveroastetta.
Mitä tulevaisuuspuolue vihreille on tapahtunut ?
On epäloogista puhua korkean osaamisen ja koulutuksen puolesta (“pitkälle koulutettu väestö”), jos heidän johdollaan ei Suomessa kuitenkaan kannattaisi sen puoleen tehdä kuin teettääkään korkean tuottavuuden työtä: Vihreät ehdottavat solidaarisuusveron kiristämistä sekä kolmatta porrasta pääomatuloveroasteikkoon: 35 % suurimmista pääomatuloista. Tämän lisäksi Vihreät kiristäisivät jopa 261 miljoonan euron edestä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta, mikä on räikeässä ristiriidassa puolueen tavoitteen kanssa “vahvistaa pienten yritysten toimintamahdollisuuksia sekä työllistämisedellytyksiä” .
Yhtään puheenvuoroa työmarkkinoiden uudistustarpeesta ei vasemmalta laidalta ole tullut. Ville Niinistö on salissa puhunut vahvasti työmarkkinajärjestöjen puolesta ja heidän oikeudestaan sopia kaikkien palkoista.
Tämä on siihen nähden outoa, että yhteisesti tunnustetaan alhaisen työllisyyden olevan Suomen talouden piinaavimpia haasteita (työllisyysaste 7 %-yksikköä Ruotsia jäljessä) ja keskitetyn palkanmuodostuksen haittaavan erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja erityisryhmien työllistämistä (OECD, IMF, WEF). Nämä ryhmät ovat merkittävä osa Vihreiden äänestäjäkuntaa.
Vasemmistopuolueiden viime kuukausien avauksissa sen puoleen kuin vaihtoehtobudjeteissa ei muutenkaan rakenneuudistuksia esitellä.
Siihen nähden, mikä huuto täysistunnoissa viime kuukausina on ollut, oli yllätys huomata, että kaikkien vasemmistopuolueiden (sd, vihr ja vas) ehdotukset ovat yleistasolla varsin maltillisia: demareiden ja vasemmiston miljardin euron menonlisäykset vastaavat valtion budjetista (54 miljardia) “vain” noin kahta prosenttia. Tulopuolella ehdotukset ovat samaa luokkaa.
Kaikki kolme peruisivat hallituksen kaavailemia säästöjä osin tai kokonaan ja paikkailevat aukkoa veronkorotuksilla ja lisävelanotolla. Jännittävin havainto vaihtoehtobudjetteja lukiessa on ollut kuinka vihreät ovat hiipineet hissukseen vasemmiston kylkeen fiskaalipolitiikassaan. Elvytyksen perään toki huudellaan, mutta mielenkiintoisesti vihreiden ja demarien veropolitiikka on vasemmistoliittoa kireämpää! Siinä missä vasemmisto laskee veroja nettomääräisesti velaksi, kiristävät vihreät ja demarit kokonaisveroastetta.
Mitä tulevaisuuspuolue vihreille on tapahtunut ?
On epäloogista puhua korkean osaamisen ja koulutuksen puolesta (“pitkälle koulutettu väestö”), jos heidän johdollaan ei Suomessa kuitenkaan kannattaisi sen puoleen tehdä kuin teettääkään korkean tuottavuuden työtä: Vihreät ehdottavat solidaarisuusveron kiristämistä sekä kolmatta porrasta pääomatuloveroasteikkoon: 35 % suurimmista pääomatuloista. Tämän lisäksi Vihreät kiristäisivät jopa 261 miljoonan euron edestä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta, mikä on räikeässä ristiriidassa puolueen tavoitteen kanssa “vahvistaa pienten yritysten toimintamahdollisuuksia sekä työllistämisedellytyksiä” .
Yhtään puheenvuoroa työmarkkinoiden uudistustarpeesta ei vasemmalta laidalta ole tullut. Ville Niinistö on salissa puhunut vahvasti työmarkkinajärjestöjen puolesta ja heidän oikeudestaan sopia kaikkien palkoista.
Tämä on siihen nähden outoa, että yhteisesti tunnustetaan alhaisen työllisyyden olevan Suomen talouden piinaavimpia haasteita (työllisyysaste 7 %-yksikköä Ruotsia jäljessä) ja keskitetyn palkanmuodostuksen haittaavan erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja erityisryhmien työllistämistä (OECD, IMF, WEF). Nämä ryhmät ovat merkittävä osa Vihreiden äänestäjäkuntaa.
Vasemmistopuolueiden viime kuukausien avauksissa sen puoleen kuin vaihtoehtobudjeteissa ei muutenkaan rakenneuudistuksia esitellä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Vasemmistopuolueiden viime kuukausien avauksissa sen puoleen kuin vaihtoehtobudjeteissa ei muutenkaan rakenneuudistuksia esitellä."
Hallituksen ja vasemmisto-opposition suuri ero on todellakin juuri tässä: hallitus yritää tehdä rakenneuudistuksia, ja vasemmisto karttelee koko aihetta. Se mielestä ilmiesesti riittää, kun vain otetaan lisää velkaa, ja toivotaan, että kansanivälinen nousukausi pelastaa Suomen viennin.
Kun korot nousee, nekin sitä tekee joskus, vasemmisto luikkii koloihinsa.
Uudistukset pitää tehdä ajoissa. Sanoa vasemmiston vain reilusti, ettei he ymmärrä näitä. Kun vain sitä lisävelkaa aina tyrkyttävät.
Pitäisi jo vasemmiston omasta liiketoimistaan olla viisastunut.
Ajettiin kiville omia hankkeita useita.
Vasemmiston tapa maksattaa muilla mitä velkaa ottaneet.