Tunnistatko kuvan naisen linkissä ? Ota heti yhteyttä poliisiin - rikosepäilyyn liittyen Helsingin Itiksessä ja keskustassa ! ( Mahd. kok.)?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1448943046139.html?utm_campaign=tf-IS&utm_medium=tf-desktop&utm_term=2&utm_source=hs.fi&utm_content=FrontPage
>>>
Helsingin poliisilaitos julkaisi tiistaina valvontakamerakuvan, jossa esiintyvän naisen epäillään syyllistyneen törkeään maksuvälinepetokseen.
Poliisin mukaan naisella epäillään olevan tekemistä Helsingin Itäkeskuksen kauppakeskuksessa marraskuun 7. päivänä tapahtuneen varkauden kanssa.
Kauppakeskuksessa sijaitsevan liikkeen henkilökuntatiloista varastettiin tuolloin käteistä ja luottokortteja sisältänyt lompakko.
Tuntemattoman tekijän matkaan lähteneillä luottokorteilla tehtiin saman päivän aikana ostoksia yhteensä noin 11 000 eurolla.
Luvattomat ostot tehtiin Itäkeskuksessa ja keskustassa sijaitsevissa koru- ja vaateliikkeissä.
Poliisi tutkii rikosta varkautena ja törkeänä maksuvälinepetoksena. Rikoksista epäillään noin 50-vuotiasta naista, joka tallentui valvontakamerakuvaan.
Naisen henkilöllisyys ei ole viranomaisten tiedossa ja poliisi pyytää yleisövihjeitä epäillyn tunnistamiseksi. Vihjeet voi ilmoittaa rikostorjuntayksikön numeroon 0295475479.
Mikko Vesa
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1448943046139.html?utm_campaign=tf-IS&utm_medium=tf-desktop&utm_term=2&utm_source=hs.fi&utm_content=FrontPage
>>>
Helsingin poliisilaitos julkaisi tiistaina valvontakamerakuvan, jossa esiintyvän naisen epäillään syyllistyneen törkeään maksuvälinepetokseen.
Poliisin mukaan naisella epäillään olevan tekemistä Helsingin Itäkeskuksen kauppakeskuksessa marraskuun 7. päivänä tapahtuneen varkauden kanssa.
Kauppakeskuksessa sijaitsevan liikkeen henkilökuntatiloista varastettiin tuolloin käteistä ja luottokortteja sisältänyt lompakko.
Tuntemattoman tekijän matkaan lähteneillä luottokorteilla tehtiin saman päivän aikana ostoksia yhteensä noin 11 000 eurolla.
Luvattomat ostot tehtiin Itäkeskuksessa ja keskustassa sijaitsevissa koru- ja vaateliikkeissä.
Poliisi tutkii rikosta varkautena ja törkeänä maksuvälinepetoksena. Rikoksista epäillään noin 50-vuotiasta naista, joka tallentui valvontakamerakuvaan.
Naisen henkilöllisyys ei ole viranomaisten tiedossa ja poliisi pyytää yleisövihjeitä epäillyn tunnistamiseksi. Vihjeet voi ilmoittaa rikostorjuntayksikön numeroon 0295475479.
Mikko Vesa
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vaikka tunnistaisin niin en varmasti kertoisi.
No oletko siis kanssarikollinen?
Rikollisen suosija ja kerrot sen täällä?
'''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015062419922446_uu.shtml
Milloin rikollisen nimi julkaistaan?
Keskiviikko 24.6.2015 klo 16.45 (päivitetty klo 17.55)
Rikoksista tuomittujen nimien julkaiseminen tai julkaisematta jättäminen herättää säännöllisesti keskustelua julkisuudessa olleiden rikosten osalla. IL kokosi perusperiaatteet nimien julkaisemisesta.
Tiedotusvälineet ovat sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston eettisiin ohjeisiin rikollisten nimien julkaisussa.
Perusperiaate on Iltalehdessä tämä: Mikäli uutisoidun tuomion pituus on yli kaksi vuotta ehdotonta vankeutta, nimi julkaistaan. Mikäli tuomio on alle kaksi vuotta, nimeä ei julkaista. Nämä luovat kuitenkin vain kehykset, sillä nimen julkaisu harkitaan Iltalehdessä aina tapauskohtaisesti erikseen.
Journalistin ohjeet eivät tätä kuitenkaan suoraan linjaa. Eri tiedotusvälineissä on erilaisia käytäntöjä.
Poikkeuksen periaatteeseen tekee uhrin suojelu. Rikoksentekijän nimen julkaisu ei etenkään arkaluontoisissa rikoksissa saa vaarantaa uhrin yksityisyyttä ja aiheuttaa hänelle ylimääräistä kärsimystä. Jos tekijä on esimerkiksi hyväksikäyttänyt omaa lastaan, ei tekijän nimeä kerrota uhrin suojelemiseksi.
Epäillyn nimeä ei yleensä kerrota esitutkintavaiheessa. Mikäli epäilty on merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa tai hänellä on muusta syystä alentunut julkisuudensuoja, nimi voidaan kertoa. Tällainen tapaus on esimerkiksi julkisuudesta tunnetun henkilön törttöily humalassa autonratissa.
Kuvien kohdalla käytäntö on seuraava: Jos esimerkiksi Siwa-ryöstäjä tai pahoinpitelijä on karkuteillä ja poliisi toimittaa tiedotusvälineille epäillyn kuvan, kuva julkaistaan tekijän kiinnisaamiseksi.
Yli kahden vuoden tuomion saaneiden kohdalla kuva julkaistaan nimen yhteydessä, mikäli kyseisestä henkilöstä on olemassa kuvaa. Kaikista ei luonnollisestikaan ole.
Tekijän sukupuoli, uskonto, etnisyys tai kotipaikkakunta eivät lähtökohtaisesti vaikuta siihen, kerrotaanko nimi vai ei. Esimerkiksi pienten paikkakuntien osalta pitää tunnistetietojen julkaisussa noudattaa erityistä varovaisuutta.
Alaikäisten suoja suurempi
Tiedotusvälineitä ohjeistavan Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimosen mukaan Suomessa ollaan nimien julkaisussa varovaisia, jos kyseessä on alaikäisiä tekijöitä.
- Tiedotusvälineiden velvollisuus on olla varovainen alaikäisen nimen julkaisussa. On vaikea löytää yhteiskunnallista perustetta, miksi alaikäisen nimi on tarpeen julkaista, julkaisulle pitää olla aina jokin peruste, Uimonen sanoo.
Julkisen sanan neuvostoon tulevat yhteydenotot nimien julkaisusta liittyvät juurikin siihen, miksi jonkun nimi on julkaistu, ei siihen, että jonkun nimi olisi jätetty julkaisematta.
- Enemmistö yleisöstä hyväksyy nykyisen käytännön koska se on vastuullinen käytäntö. Ja tiedotusvälineet ovat erittäin hyvin sitoutuneet journalistiseen käytäntöön.
Uimonen nostaa esimerkiksi Seinäjoen teinisurman. Surmaajaksi väitetyn nimi julkaistiin pian teon jälkeen sosiaalisessa mediassa, mutta epäilty ei ollutkaan hän, jonka nimeä sosiaalisessa mediassa leviteltiin. Tämä poiki rikosilmoituksen.
JSN:n ohjeisiin sitoutuneet tiedotusvälineet eivät missään vaiheessa julkaisseet väärän epäillyn nimeä. Myöskään oikean epäillyn, teosta vangitun alaikäisen tytön nimeä ei ole julkaistu tiedotusvälineissä.
"Paine on kova"
Uimonen arvelee, että nykyään paine toimituksia kohtaan on kova, kun rikollisiksi väitettyjen nimet kiertävät sosiaalisessa mediassa.
Tapanilan raiskaustapauksessa suoranainen lynkkausmieliala vaikutti tuomioon alentavasti. Tuomiosta tuli siis lyhyempi, mitä se olisi ollut ilman nimien ja kuvien levittelyä.
- Tuomiolauselmassa oleva maininta julkisuudesta ei viittaa journalistisiin ohjeisiin sitoutuneisiin tiedotusvälineisiin vaan siihen, miten asiaa on käsitelty sosiaalisessa mediassa. Yhtään tekoa puolustelematta, se keskustelu oli kammottavaa.
Uimonen muistuttaa myös, että vaikka tuomioiden asiakirjat ovat julkisia ja niissä olevat nimet ovat julkisia, ei kaikki julkinen tieto ole julkaistavissa.
Juttua täydennetty klo 17.55.
MARI PUDAS
varmasti kertoisin jos vaikka tunnistaisin
Siis "myötä rikollinen" mielenlaatu?
------------------------------------------
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015062419922446_uu.shtml
Tiedotusvälineet ovat sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston eettisiin ohjeisiin rikollisten nimien julkaisussa.
Perusperiaate on Iltalehdessä tämä: Mikäli uutisoidun tuomion pituus on yli kaksi vuotta ehdotonta vankeutta, nimi julkaistaan. Mikäli tuomio on alle kaksi vuotta, nimeä ei julkaista. Nämä luovat kuitenkin vain kehykset, sillä nimen julkaisu harkitaan Iltalehdessä aina tapauskohtaisesti erikseen.
Journalistin ohjeet eivät tätä kuitenkaan suoraan linjaa. Eri tiedotusvälineissä on erilaisia käytäntöjä.
Poikkeuksen periaatteeseen tekee uhrin suojelu. Rikoksentekijän nimen julkaisu ei etenkään arkaluontoisissa rikoksissa saa vaarantaa uhrin yksityisyyttä ja aiheuttaa hänelle ylimääräistä kärsimystä. Jos tekijä on esimerkiksi hyväksikäyttänyt omaa lastaan, ei tekijän nimeä kerrota uhrin suojelemiseksi.
Epäillyn nimeä ei yleensä kerrota esitutkintavaiheessa. Mikäli epäilty on merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa tai hänellä on muusta syystä alentunut julkisuudensuoja, nimi voidaan kertoa. Tällainen tapaus on esimerkiksi julkisuudesta tunnetun henkilön törttöily humalassa autonratissa.
Kuvien kohdalla käytäntö on seuraava: Jos esimerkiksi Siwa-ryöstäjä tai pahoinpitelijä on karkuteillä ja poliisi toimittaa tiedotusvälineille epäillyn kuvan, kuva julkaistaan tekijän kiinnisaamiseksi.
Yli kahden vuoden tuomion saaneiden kohdalla kuva julkaistaan nimen yhteydessä, mikäli kyseisestä henkilöstä on olemassa kuvaa. Kaikista ei luonnollisestikaan ole.
Tekijän sukupuoli, uskonto, etnisyys tai kotipaikkakunta eivät lähtökohtaisesti vaikuta siihen, kerrotaanko nimi vai ei. Esimerkiksi pienten paikkakuntien osalta pitää tunnistetietojen julkaisussa noudattaa erityistä varovaisuutta.
Alaikäisten suoja suurempi
Tiedotusvälineitä ohjeistavan Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimosen mukaan Suomessa ollaan nimien julkaisussa varovaisia, jos kyseessä on alaikäisiä tekijöitä.
- Tiedotusvälineiden velvollisuus on olla varovainen alaikäisen nimen julkaisussa. On vaikea löytää yhteiskunnallista perustetta, miksi alaikäisen nimi on tarpeen julkaista, julkaisulle pitää olla aina jokin peruste, Uimonen sanoo.
Julkisen sanan neuvostoon tulevat yhteydenotot nimien julkaisusta liittyvät juurikin siihen, miksi jonkun nimi on julkaistu, ei siihen, että jonkun nimi olisi jätetty julkaisematta.
- Enemmistö yleisöstä hyväksyy nykyisen käytännön koska se on vastuullinen käytäntö. Ja tiedotusvälineet ovat erittäin hyvin sitoutuneet journalistiseen käytäntöön.
Uimonen nostaa esimerkiksi Seinäjoen teinisurman. Surmaajaksi väitetyn nimi julkaistiin pian teon jälkeen sosiaalisessa mediassa, mutta epäilty ei ollutkaan hän, jonka nimeä sosiaalisessa mediassa leviteltiin. Tämä poiki rikosilmoituksen.
JSN:n ohjeisiin sitoutuneet tiedotusvälineet eivät missään vaiheessa julkaisseet väärän epäillyn nimeä. Myöskään oikean epäillyn, teosta vangitun alaikäisen tytön nimeä ei ole julkaistu tiedotusvälineissä.
"Paine on kova"
Uimonen arvelee, että nykyään paine toimituksia kohtaan on kova, kun rikollisiksi väitettyjen nimet kiertävät sosiaalisessa mediassa.
Tapanilan raiskaustapauksessa suoranainen lynkkausmieliala vaikutti tuomioon alentavasti. Tuomiosta tuli siis lyhyempi, mitä se olisi ollut ilman nimien ja kuvien levittelyä.
- Tuomiolauselmassa oleva maininta julkisuudesta ei viittaa journalistisiin ohjeisiin sitoutuneisiin tiedotusvälineisiin vaan siihen, miten asiaa on käsitelty sosiaalisessa mediassa. Yhtään tekoa puolustelematta, se keskustelu oli kammottavaa.
Uimonen muistuttaa myös, että vaikka tuomioiden asiakirjat ovat julkisia ja niissä olevat nimet ovat julkisia, ei kaikki julkinen tieto ole julkaistavissa.
Juttua täydennetty klo 17.55.
MARI PUDAS