Tässä aamuni iloksi lueskelin tätä raihnaista Raamattuani ja mielenkiintoisen ajatuksen sieltä bongasin. Ehkä tämä ei nyt aivan tämän palstan juttuja ole, mutta te kun olette niin mukavia, niin tekee mieli jakaa täällä näitä pieniä pohdintoja.:)
Luuk.4:16-21:
Jeesus tuli Nasaretiin, missä hän oli kasvanut, ja meni sapattina tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi lukemaan, ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. Hän avasi kirjakäärön ja löysi sen kohdan, jossa sanotaan: -Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta. Hän kääri kirjan kokoon, antoi sen avustajalle ja istuutui. Kaikki, jotka synagogassa olivat, katsoivat tarkkaavaisesti häneen. Hän alkoi puhua heille: "Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen."
Ja mikäs se oli se mielenkiintoinen ajatus... No, kiinnitin ennen kaikkea huomiota siihen kuinka tarkasti määrätyllä tavalla tehtiin juutalaisissa jumalanpalveluksissa ero Raamatun tekstin ja siitä nousevan saarnan välille. Jopa se kirjakäärö, jota luettiin, annettiin pois ennen saarnan alkua, jotta kellekään ei jäisi vääristynyt kuva siitä, mistä alkaa sanan selitysosa. Tämä pieni yksityiskohta kertoo siitä, kuinka tarkasti Juudan kansa oli oppinut varjelemaan Jumalan sanaa.
Pyhien tekstejen tarkka varjeleminen näkyy myös siinä kuinka huolellisesti kirjojen kopioijat ovat jäljentäneet tekstiä uusille kääröille. Qumranista löytyneet kääröthän todistavat juuri tätä: sieltä löydetyt kääröt olivat 1000 vuotta vanhempia kuin siihen asti tunnetut vanhimmat VT:n kopiot. Ja kun näitä tekstejä verrattiin keskenään, tutkijat pystyivät vain hämmästelemään kuinka samana tekstit olivat pysyneet! Tämäkin kertoo siitä, kuinka valtavasti kirjoituksia kunnioitettiin silloin. Yhtään kirjainta ei tahdottu kadottaa.
Vastaavalla tavalla myös UT:n kirjoja on jäljennetty ja vanhimmat UT:n papyruslöydökset ovat jopa 1.vuosisadalta. Meillä on siis käytössä kirjoituksia jotka on kirjoitettu vain muutamia kymmeniä vuosia Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen.
Minussa tämä herättää valtavaa luottamusta Raamattua ja sen sisältöä kohtaan. Kirja on pysynyt lähes samana koko sen pitkän historian aikana. Voin siis olla varma, että ne totuudet jotka Jumala on halunnut meille sanassaan jakaa ovat pysyneet muuttumattomina ja ovat tänäkin päivänä meille tarjottuna lähes alkuperäisessä muodossaan. Eikös olekin kunnioitettavaa?:)
Luuk.4:16-21:
Jeesus tuli Nasaretiin, missä hän oli kasvanut, ja meni sapattina tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi lukemaan, ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. Hän avasi kirjakäärön ja löysi sen kohdan, jossa sanotaan: -Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta. Hän kääri kirjan kokoon, antoi sen avustajalle ja istuutui. Kaikki, jotka synagogassa olivat, katsoivat tarkkaavaisesti häneen. Hän alkoi puhua heille: "Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen."
Ja mikäs se oli se mielenkiintoinen ajatus... No, kiinnitin ennen kaikkea huomiota siihen kuinka tarkasti määrätyllä tavalla tehtiin juutalaisissa jumalanpalveluksissa ero Raamatun tekstin ja siitä nousevan saarnan välille. Jopa se kirjakäärö, jota luettiin, annettiin pois ennen saarnan alkua, jotta kellekään ei jäisi vääristynyt kuva siitä, mistä alkaa sanan selitysosa. Tämä pieni yksityiskohta kertoo siitä, kuinka tarkasti Juudan kansa oli oppinut varjelemaan Jumalan sanaa.
Pyhien tekstejen tarkka varjeleminen näkyy myös siinä kuinka huolellisesti kirjojen kopioijat ovat jäljentäneet tekstiä uusille kääröille. Qumranista löytyneet kääröthän todistavat juuri tätä: sieltä löydetyt kääröt olivat 1000 vuotta vanhempia kuin siihen asti tunnetut vanhimmat VT:n kopiot. Ja kun näitä tekstejä verrattiin keskenään, tutkijat pystyivät vain hämmästelemään kuinka samana tekstit olivat pysyneet! Tämäkin kertoo siitä, kuinka valtavasti kirjoituksia kunnioitettiin silloin. Yhtään kirjainta ei tahdottu kadottaa.
Vastaavalla tavalla myös UT:n kirjoja on jäljennetty ja vanhimmat UT:n papyruslöydökset ovat jopa 1.vuosisadalta. Meillä on siis käytössä kirjoituksia jotka on kirjoitettu vain muutamia kymmeniä vuosia Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen.
Minussa tämä herättää valtavaa luottamusta Raamattua ja sen sisältöä kohtaan. Kirja on pysynyt lähes samana koko sen pitkän historian aikana. Voin siis olla varma, että ne totuudet jotka Jumala on halunnut meille sanassaan jakaa ovat pysyneet muuttumattomina ja ovat tänäkin päivänä meille tarjottuna lähes alkuperäisessä muodossaan. Eikös olekin kunnioitettavaa?:)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen kanssasi samaa mieltä siitä että Raamattua on varmasti varjeltu ennen Jeesuksen aikoja ja jopa se jälkeen, mutta siitä en ole niinkään varma mitä Raamatun teksteille on tapahtunut siinä n. 300 jkr jälkeen...
Ettei olisi joku ahne ja vallanhimoinen pappismies päättänyt vähän muutella tekstejä omaksi edukseen. Tai piispa/paavi vai mitä ne johtohahmot siihen aikaan olivatkaan kirko(-i)ssa.
Ja viestisi on mitä sopivin tälle palstalle.
Qumranin kääröt nimittäin ovat säilyneet Kirkon (katolinen, ortodoksinen, luterilainen, kalvinistinen etc. etc.) koskemattomissa. Ja SILTI niiden teksti on yhtäpitävä Kirkon "kokoaman", kääntämän ja säilyttämän Raamatun kanssa.
Mormonit yrittivät jossain vaiheessa vihjailla että Qumaranin tekstit osoittaisivat että Raamattu on "väärin" käännetty, mikä tukisi heidän teoriaansa mm. mormonin kirjan tarpeellisuudesta. Mutta onkin käynyt ihan päinvastoin - Qumranin tekstit vain vahvistavat että Raamattu mikä meillä on, on yhtäpitävä niiden tekstien kanssa, jotka eivät ole käyneet Kirkon "käsien läpi".