Syöksy jatkuu!
Perussuomalaisten kannatuksesta hupeni kuukaudessa taas lähes prosenttiyksikön verran. Alamäkeä on jatkunut jo puoli vuotta ja 17,7 prosentin eduskuntavaalituloksesta on hallituksessa kadonnut puolet.
Vasemmistoliitto kiri perussuomalaisia kiinni
Vahvimman nousun teki vasemmistoliitto, joka kipusi jälleen yli kahdeksan prosentin rajan Samalla ero perussuomalaisiin kutistui ja on enää vajaan prosenttiyksikön
Vihreät menivät jo ohi
Perussuomalaisten kannatuksesta hupeni kuukaudessa taas lähes prosenttiyksikön verran. Alamäkeä on jatkunut jo puoli vuotta ja 17,7 prosentin eduskuntavaalituloksesta on hallituksessa kadonnut puolet.
Vasemmistoliitto kiri perussuomalaisia kiinni
Vahvimman nousun teki vasemmistoliitto, joka kipusi jälleen yli kahdeksan prosentin rajan Samalla ero perussuomalaisiin kutistui ja on enää vajaan prosenttiyksikön
Vihreät menivät jo ohi
Vastaukset 2
Vanhimmat
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, marraskuu 2015 (9.11.-1.12.2015)
Toteutus
Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden
eduskuntavaalikannatuksesta
on laatinut Taloustutkimus
Oy YLE Uutisten toimeksiannosta.
Tutkimus- ja otantamenetelmä
Tutkimus on tehty tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina. Haastattelujen kohderyhmänä on Suomen 18–79-vuotias väestö
Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Otos muodostettiin satunnaisotannalla väestötietojärjestelmästä. Otokseen tulleille henkilöille
etsittiin puhelinnumerot seuraavassa järjestyksessä:
•
ko. henkilön matkapuhelinnumero
•
ko. henkilön kiinteä puhelinnumero
•
viitehenkilöiden (=samassa taloudessa asuvat täysi-ikäiset) kiinteä
puhelinnumero
.
Tutkimuksen ajankohta
Haastattelut tehtiin 9.11.-1.12.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta
eduskuntavaalien
puoluekannatuksessa.
Otoksen koko
Yllä mainittuna ajanjaksona haastateltiin yhteensä 2 408 henkilöä. Puoluekantansa kertoi 1 624 henkilöä eli 67,4
%
prosenttia vastanneista. Edellä mainittu luku on painottamattomasta aineistosta. Painotetusta aineistosta vastaava luku on 75,2
%.
YLE Uutiset
2/12
Esitetyt kysymykset
Haastateltaville esitettiin kannatusarvion laskentaa varten kolme kysymystä:
•
“Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta Te äänestäisitte, eduskuntavaalit olisivat nyt?”
•
”Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta Te äänestitte vuoden 2012 kunnallisvaaleissa?
•
“Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta Te äänestitte vuoden 2015 eduskuntavaaleissa?”
Kannatusarvion laskentatapa, virhemarginaali
Kannatusarvio on laskennallinen tulos näihin kysymyksiin saaduista vastauksista.
“Äänestin eduskuntavaaleissa” ja ”äänestin kunnallisvaaleissa” -tulosta verrataan vastaavien vaalien todelliseen tulokseen. Kullekin
puolueelle lasketaan korjauskerroin, jolla viime vaaleissa äänestäneiden tulos oikaistaan vaalitulosta vastaavaksi. Näillä kertoimilla
korjataan samojen vastaajien “äänestäisin nyt” -tulos. Tällä menetelmällä ”uudet äänet” (ei äänestänyt ekv 2015, kv 2012), kertoi
puoluekantansa nyt) lisätään puolueiden kannatukseen pienentävällä painokertoimella. Tämä kerroin ei ole puoluekohtainen, vaan kaikille
puolueille sama.
Eduskuntavaalien 2011 jälkeen tehdyissä mittauksissa korjauskerroin perustui edellisiin eduskuntavaaleihin.
Elokuusta 2012 lähtien
käytettävä korjauskerroin on eduskuntavaaleista lasketun kertoimen ja kunnallisvaaleista lasketun kertoimen keskiarvo.
Kannatusarvion virhemarginaalit ovat 95 prosentin luottamustasolla suurimpien puolueiden osalta tällä mittausjaksolla noin ± 1,6
prosenttiyksikköä. Korjauskertoimien ansiosta tulos on kuitenkin käytännössä tarkempi kuin pelkkä tilastollinen virhemarginaali osoittaa.
Tulosta säädetään niin kauan, että se on kansan tahdon mukainen.