Syy oli se, että koko ruokakriisi oli vastuuttomien poliitikkojen syytä suurimmalta osaltaan. Koko kesä ja hyökkäysvaihe oli aivan mielipuolista uhkapeliä kansan ruokatilanteella. Kesällä luotettiin niin lujasti Saksan nopeaan voittoon että annettiin tarkoituksella heinän ja viljan mädäntyä pelloille. Kuviteltiin Ukrainasta saatavan ryöstöviljaa ennen talven tuloa se mitä tarvitaan korvaamaan oman sadon menetys ja vielä vähän sen päällekin.
Näin ei käynytkään ja seurauksena oli lähes nälänhätä. Suurin syyllinen oli tietenkin Mannerheim koska hän arvovallallaan vaati pitämään miehet Itä-Karjalassa täyttämässä hänen houreista miekantuppipäiväkäskyään. Jo pelkästään tästä vastuuttomasta riskinotosta olisi kuulunut langettaa syyllisille elinkautiset kuritushuonerangaistukset sillä tosiasiassa esim. vanhuksia, vammaisia ja mielisairaaloiden potilaita kuoli huonon ruoan aiheuttamaan heikkouteen.
Näin ei käynytkään ja seurauksena oli lähes nälänhätä. Suurin syyllinen oli tietenkin Mannerheim koska hän arvovallallaan vaati pitämään miehet Itä-Karjalassa täyttämässä hänen houreista miekantuppipäiväkäskyään. Jo pelkästään tästä vastuuttomasta riskinotosta olisi kuulunut langettaa syyllisille elinkautiset kuritushuonerangaistukset sillä tosiasiassa esim. vanhuksia, vammaisia ja mielisairaaloiden potilaita kuoli huonon ruoan aiheuttamaan heikkouteen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kuinka Suomen olisi kuulunut menetellä, että emme olisi joutuneet käymään jatkosotaa?
No olla hyökkäämättä, se usein ehkäisee sodan.
Eli koska Suomi ei hyökännyt 1939, niin se välttyi sodalta? Oletko aivan varma?
Tosiaankin. Mutta tarkon kysymystäni paremmin. Kuinka Suomen olisi kuulunut menetellä, että olisimme voineet pysytellä erossa Hitlerin ja Stalinin välienselvittelystä. En usko väitteeseesi. Tietenkin sodan voi estää kun ei sodi. Mutta siitä saattaa seurata vielä paljon suuremmat kärsimykset kuin mitä sotimalla tulee.
Sillä, että ryssa oli vienyt 10% pelloista ja maailmansota oli romauttanut ulkomaankaupan niin, että lannoitteita ei saatu jäljellä olevillekaan pelloille, ei tietenkään ollut mitään osuutta ruokapulaan. Hutun nerokkaat analyysit jatkuvat.
Huttila taitaa puhua siitä kun heinää ja viljaa, sitäkin vähäistä, jäi syksyllä paljon peltoon korjaamatta. Mutta sillähän ei tietenkään ollut mitään osuutta ruokapulaan.
Noiden seikkojen mitä mainitset olisi kai pitänyt o lla painottamassa siihen suuntaan, että yhtään ei saa jäädä korjaamatta. Vai oletko jollain perusteella eri mieltä?
Huttila väittää viljaa jätetyn korjaamatta tarkoituksella. Sitä hänen on vaikea (=mahdotonta) todistaa.
Annista, Bubista ym. idiooteista, joille Pravda on ainoa tiedonlähde, on sentään jotakin iloa. Jos et tiedä jotakin, lue heidän kommentit. Totuus on heidän jutuistaan aina mahdollisimman kaukana.
Olet historian ensimmäinen homo joka väittää, että kesällä ja syksyllä -41 ei jäänyt heinää ja viljaa ja perunoita korjaamatta. Niin sitä pitää, natsiseni, tekin kehitytte valehtelussa aivan uusiin sfääreihin.
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa oltiin varmoja siitä, että on käynnissä salamasota. Että jo muutaman viikon päästä mennään kotiin takaisin korjaamaan heinää ja muuta satoa.
Sodan alku olikin salamasotaa, mutta miehitys sitoi sotilaat asemasotaan. Ei sieltä sitten ehdittykään heinän korjuuseen, eikä muuhun maatalosutyöhön. Eloa jäi korjaamatta ja syysviljat kylvämättä. Se näkyi sitten seuraavana keväänä. Ei ollut edes siemenviljaa riittävästi, ei myöskään perunaa.
Elintarvikehuollosta vastasivat siviilit ja sotavangit. Saksa antoi elintarvikkeita, mutta eninnäkseen vain armeijalle.
"Olet historian ensimmäinen homo joka väittää, että kesällä ja syksyllä -41 ei jäänyt heinää ja viljaa ja perunoita korjaamatta. "
Teissä punikeissa on myös se fantastisen hassu piirre, että laitatte väittämiä muiden suuhun, ja sitten torppaatte ne. Näytäppä, missä kohtaa väitin ettei viljaa jäänyt korjaamatta. Äh, anna olla. Välillä teidän pösilöiden kanssa jaksaa leikkiä, nyt en enempää.
Teidän surkimusten jutuissa nyt vaan ei satu yleensä järkeä olevan. No, ei se ole minun vika. Tämäkin tulee varmaan ihan puskista, mutta en ole homo tahi natsi. Järkyttikö :) En tosin mielelläni ole tekemisissä kumpienkaan kanssa, kuten en punikkienkaan. Homot eivät silti ole välttämättä idiootteja, kuten natsit ja punikit. Kahdessa jälkimmäisessä ei viisaita juuri ole, olet siitä vallan mainio esimerkki, kuten Annikin. Mutta mene typerys etsimään seuraavaa, kelle laitat sanat suuhun, ja sitten väität ko. sanat vääriksi. Ikään kuin olisit keksinyt punikkien ikiliikkujan. Hauska seurata :)
ei ollut suoranaisesti poliitikoissa.
Suomi oli menettänyt runsaasti viljelysmaata ja karjaa.
Kaksi peräkkäistä huonoa satovuotta pahensi tilannetta.
Tuonti ulkomailta oli käytännössä seis.
Saksa oli vakuuttanut toimittavansa riittävästi leipäviljaa, mutta maan kuljetusjärjestelmän sekasorron takia viljan kokoaminen myöhästyi. Lopuksi viljalaivat juuttuivat jäihin Gotlannin eteläpuolelle erittäin kovan talven takia.
Jonkin verran jäi viljaa ja heinää korjaamatta työvoimapulan takia.
Avaus on tyypillinen sekoitus mustamaalausta ja tietämättömyyttä.
Luettelet ihan oikeita asioita. Tulee vaan minun mieleeni, että eikö tuossa tilanteessa olisi pitänyt ajatella nimenomaan niin että nyt ei ole varaa jättää peltoon ainuttakaan jyvää tai perunaa. Aivankuin olisi ajateltu, että kun huonosti menee niin menköön sitten vieläkin huonommin, mitä sen väliä.
Kyseessä oli vaikeassa ja vaarallisessa tilanteessa mieletön riskinotto, aivan järjetön. Jättää koko kansakunnan ruokahuolto yhden kortin varaan, sen että kyllä viljaa Saksasta syksyllä saadaan.
----Jonkin verran jäi viljaa ja heinää korjaamatta -----
Aivan paksu vale. Kun poissa oli satojen tuhansien miesten ja kymmenien tuhansien hevosten työpanos niin korjaamatta jäi vähäisestäkin sadosta tosi paljon. Eivät naiset, lapset ja vanhukset sitä aukkoa kyenneet korjaamaan.
Vaikeassa tilanteessa tehtiin mitä voitiin.
Satoa jäi laskelmien mukaan korjaamatta korkeintaan 10 %. Kyllä maaseudulla työvoimaa oli, vaikka paras osa puuttuikin.
Valehtelu ja mustamaalaus pian 80 vuotta jälkikäteen on sairasmielistä syyttelyä.
Jos kakarat, akat ja vanhat ukot kykenivät hoitamaan työt ilman miehiä ja hevosia niin työkuntoiset miehet ja hevoset kai olivat sitten ihan turhia ruoan kuluttajia sinun mukaasi. Jäi muuten enemmän kuin tuo 10 %, jotain luokkaa kolmasosa.
Kova olet vääristelemään. Se täytyy myöntää.
Pääosa viljasta saatiin siis korjuuseen, vaikka tiukalle otti.
Hevosista oli rintamalla noin vajaa 20 %, tosin parhaat, mutta hevosia silti oli noin 200 000. Riuskoista hevosmiehistä oli pulaa varsinkin raskaissa töissä.
Ongelmina olivat myös heikko kasvukausi ja aikainen talvi.
Olet aina yhtä asiantuntematon. Ei se inttämällä korjaannu.
Vieno Huttulan tyypillistä valetta ja mustamaalausta.
Mannerheim pyrki järjestämään työvoimaa koulutuskeskuksista. Vastoin Huttilan kuvitelmia rintamajoukkoja ei kesken taistelujen voida lomauttaa.
------Vastoin Huttilan kuvitelmia rintamajoukkoja ei kesken taistelujen voida lomauttaa.-----
Vastoin valeitasi se olisi ollut ihan helppo juttu. Suomi oli se joka teki aloitteet eli määräsi milloin on taisteluvaihe ja milloin lepovaihe. Kun olisi jätetty hyökkäämättä niin silloin ei olisi ollut taisteluja heinän, viljan, perunan ja turnipsin korjuuaikaan.
-----Mannerheim pyrki järjestämään työvoimaa koulutuskeskuksista------
Ai että oikein p yrki. Miten liikuttavaa sellainen huolenpito, nyyyh. Entäpäs jos ei niitä nuoria miehiä olisi niihin koulutuskeskuksiin silloin kesällä viety ollenkaan. Ja muutoinkin olisi viety rajalle vain puolustusta varten se mitä tarvitaan ja jätetty se Suur-Suomen tekeminen myöhempään. Mutta tuli poltti herrojen perseessä ja piti ennättää mukaan ettei Saksa saa kaikkea kunniaa yksin. Piti saadaa gloriaa meikä-herroillekin.
kun asiantuntemus ei riitä. Ei sitä valeilla korvata.
Se, että sadonkorjuuseen olisi ollut tarpeeksi miehiä sen sijaan että nämä olivat rintamalla, olisi ainoastaan pitkittänyt hyökkäysvaihetta ehkä pari kuukautta. Keväällä 1942 tilanne olisi ollut ihan sama kuin se oli. Ihmisiä olisi kuollut paljon vähemmän vankileireillä nälkään ja tauteihin. Tietysti monen mielestä se oli vaan hyvä että kuoli.
Pääsyy kevään 1942 elintarvikepulaan oli ankaran talven aiheuttama Saksan viljalaivojen viivästyminen, kuten jo ylempänä kerrottiin. Syksyllä korjaamatta jäänyt osa sadosta oli paljon pienempi kuin Saksan toimittamat yli 200 miljoonaa kiloa viljaa.
Suomen oma sato ei olisi riittänyt missään oloissa ruokkimaan koko kansaa.
,,,,,Suomen oma sato ei olisi riittänyt missään oloissa ruokkimaan koko kansaa.,,,
Ei sitä kukaan ole väittänytkään, että olisi riittänyt. Mutta lisänä se olisi ollut mikä kai ei liene paha asia.
Mutta avauksen teksti on kyllä oikein. Viljojen ja perunain jättäminen peltoon edes osaksi oli karseeta uhkapeliä kansan hengellä. Ja siitähän tässä ketjussa kai pitäisi jorista eikä sivuseikoista.
Karseaa uhkapeliä olisi ollut pysäyttää hyökkäys ennen Syväriä. Jo kieltäytyminen hyökkäämästä Leningradiin oli Saksan näkökulmasta paha juttu. Jos lisäksi olisi tehty suomalaisten taholta mahdottomaksi kädenlyönti Syvärillä, niin sillä olisi saattanut olla ikävä vaikutus viljatoimituksiin.
Koskas se kädenlyönti Syvärillä sitten tehtiin?
Suomi täytti siinä oman osuutensa.
Suomen valtion viljavarastojen varastointikapasiteetti ei riittäneet edes yhden kuukauden säännösteltyyn jakeluun. Sama tilanne oli 1944.
Martti V Terä: Tienhaarassa. Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava, 1962.
Sivulla 57 kerrotaan mm. näin: "Päämajan huolto-osasto totesi, että maan leipäviljavarastot olivat 15.2.1944 suuruudeltaan 141 512 tonnia. Tämä määrä oli Valtion Viljavaraston, eri liikeiden, myllyjen ja satamissa olleiden laivojen muodostamissa varastoissa. Kotimaasta on tällöin arvioitu vielä saatavan ostetuksi 40 000 tonnia. Kokonaismäärä 181 512 tonnia vastasi runsaan viiden kuukauden säännösteltyä kulutusta - jakelutarvetta. Mainittakoon myös, ettei sanottua määrää pystytty varastoinnissa ylittämään, koska ei ollut käytettävissä tarkoitukseen sopivia (s.58) varastotiloja. Valtion Viljavaraston omat tilat, alle 30 000 tonnia, eivät riittäneet edes yhden kuukauden jakelutarvetta vastaavan määrän - 35 000 tonnia - varastoimiseen. Tästä jakelutarpeen määrästä oli puolustusvoimien osuus noin 10 000 tonnia. Yksistään käytettävissä olleet varastotilat ja niille asetetus vaatimukset määrittivät täten jo ilmeisesti koti- ja ulkomailta hankittavien viljamäärien enimmäisrajan.Se puolestaan oli jo niin alhainen, ettei sen mukaan mitään huomattavia varastoja päässyt muodostumaan, vaikka sitä olisi haluttukin ja viljaa olisi ollut ehkä hankittavissa."
Lähteiksi mainitaan Valtion Viljavaraston johtokunnan vuosittaiset toimintakertomukset sekä historiikki vuosilta 1923-1953
1941 juuri ennen Jatkosodan alkua NL lähetti Suomeen, Paasikiven neuvoteltua itsensä Stalinin kanssa, 20 000 tonnia viljaa Moskovan pakkorauhansopimuksen mukaisten kauppasopimusten mukaisesti, MUTTA jätti toimittamatta kaikkiaan 35 000 tonnia viljaa kauppasopimuksen täyttämiseksi, sekä paljon muita mm. öljytuotteita yli 27 000 tonnia! Parempi 20 000 tonnia virjaa kuin ei mitään, mutta sekin oli kuin pisara meressä!
Niin, olisihan loppu viljakin pitänyt toimittaa vaikka Suomi aloitti hyökkäyksen. Sopimus on sopimus.
Ryssähän jätti toimittamatta 35000 tonnia eli yhden kuukauden säännöstellyn kulutuksen verran. Ja kun kaupasta oli kyse, niin maksaahan se piti.
Sodasta neukkulaan ei ollut "mitään tietoa" toukokuussa 1941.
Russa, russa.
1941 leipäviljan kulutus Suomessa oli 35 000 tonnia KUUKAUDESSA. Tuo tarkoittaa n. 10 kg per asukas kuukaudessa, sillä Suomessa oli tuolloin noin 3.7 miljoonaa asukasta.
Saksasta saatiin 1941-42 kaikkiaan 218 168 tonnia viljaa
Saksasta saatiin 1942-43 kaikkiaan 267 279 tonnia viljaa
Saksasta saatiin 1944 tammi-elokuussa kaikkiaan 150 676 tonnia viljaa, josta reilu 91 000 tonnia heinä-elokuussa.
Monesti unohdetaan, varsinkin puolen valintoja tehtäessä ja niiden valintojen syitä selvitettäessä, kuinka tärkeässä roolissa oli sotatalous. Suomikin solmi huhtikuussa 1940 sotakauppasopimuksen Englannin kanssa. Tanskan ja Norjan miehityksen jälkeen Englanti ilmoitti, ettei se kykene täyttämään solmittua sopimusta.
Oliko tämä sopimus Englannin kanssa osaltaan syynä siihen, että Suomen kuitenkin sallittiin kuljettaa tavaraa Petsamon sataman kautta, vieläpä pitkälle kevääseen 1941 saakka?
Englanti lopetti lopulta Suomen ulkomaan meriliikenteen kokonaan. Lupia ei enää herunut keväällä 1941. Vaarana tai suoranaisena uhkanahan oli upotus sukellusveneitten taholta sille laivaliikenteelle, joka tuli pääosin Amerikasta. Suomen pelastus suoranaiselta nälänhädältä lienee ollut, ainakin hetkeksi, (Paasikiven neuvottelema ja Stalinin lupaama) NL:n toimittama viljaerä juuri ennen Jatkosodan alkua. 20 000 tonnia eli suunnilleen 5.5 kg per capita riitti noin 2 viikon kulutukseen maassamme.
Kuka viisas totesikaan aikoinaa, että sota on ennen kaikkea perunakysymys?
Perunakysymyksen esittäjä oli tietenkin saksalainen kenraali Ludendorf 1. MS:n aikana. Saksahan romahti lähinnä oman huoltotilanteen aiheuttamiin levottomuuksiinsa.
Olisikohan yksi osasyy toillaan se kun sieltä riemurintamalta ei päästykään heinä-
hän,elonkorjuuseen saati lantunnostoon? Oli niin kova kiiru hyökkäämähän kun
piti sitä suurtasuomia teherä ja kotorintamilla kuopata sankariraatoja notta
potunnostokin siitä kiireestä kärsi :) O temporas o mores
-----vanhuksia, vammaisia ja mielisairaaloiden potilaita kuoli huonon ruoan aiheuttamaan heikkouteen.----
Sehän oli vaan jatkumoa kesällä -18 kesken jääneelle joukkosiivoukselle sekä tietysti myös uusia, natsi-Saksasta lainattuja, rotuhygieniaoppeja. Turhat saavatkin ja heidän jopa pitääkin kuolla pois.
Ruokapila oli suuri ja yhteinen. Annokset olivat liian pieniä kaikille ehkä sotilaita lukuun ottamatta.
Kaikki eivät kyenneet hankkimaan lisämuonaa ja se oli suuri syy potilaiden ja vanhainkotien hoidokkien kuolemiin. Heillä oli vain säännöstelyannokset.
Mitään yhteyttä vuoteen -18 tai Saksan rotuoppeihin ei ollut. Kun elintarviketilanne parani, kuolemat vähenivät.
Kieroutunut luonne ja asiantuntemattomuus yhdessä panevat aina valehtelemaan.
------Mitään yhteyttä vuoteen -18 tai Saksan rotuoppeihin ei ollut.---
Juuh, ei kai niin. Ihan vaan sattumoisin leiritettiin kuoliaiksi asti ns. epäkansallisia. Mikä tietenkään ei perustunut rotuoppiin vaan oli ihan puhdas sattuma.
----Kun elintarviketilanne parani, kuolemat vähenivät.----
Jos leirikuolleisuus johtui vain ja yksinomaan huonosta yleisestä ruokatilanteesta kuten yrität väkättää niin silloinhan kuolleisuus tuona talvena olisi ollut yhtä suurta myös leirien ulkopuolella heimoveljemme ja myös koko Suomi huomioituna. Mutta oliko ?
Sellainen "pieni" yhteys Saksan rotuoppeihin oli että Itä-Karjalassa muut kuin suomensukuiset siviilit joutuivat kantamaan vaatteissaan ponaista nauhaa joka näkyi kauas. Saksassa oli toisenlainen systeemi. Juutalaisilla oli KELTAINEN Daavidin tähti ommeltuna vaatteisiin. Siis ihan erilainen!!
Niin. Suomi ei ole koskaan syyllistynyt mihinkään sotarikoksiin.
Eivät aristokraattista Mannerheimia heikot ja köyhät sairaat suomalaismusikat paljon jaksaneet kiinnostaa. Hänellä oli mielessään isommat visiot ja ainahan rapatessa roiskuu, kuolee muutama ukko.
Murhattuina kuoli 1918 vuonna lähes 30 000 ja Jatkosodassa 65 000 ja nälkään menehtyi ehkä 5 000 niin tulee Ukolle komea saldo, pyöreät 100 000 vainajaa.