Pitää muistaa vanha sotaväen viisaus: Komppanian päällikön ei pidä murehtia pataljoonan komentajan ongelmia.
Eli miksi murehtia muiden ongelmia. Varmasti olisi toinen ääni itsellänikin kellossa JOS joku oma tuttava siellä olisi lusikan heittänyt nurkkaan
Jamo
Eli miksi murehtia muiden ongelmia. Varmasti olisi toinen ääni itsellänikin kellossa JOS joku oma tuttava siellä olisi lusikan heittänyt nurkkaan
Jamo
Vastaukset 2
Vanhimmat
Täydellistä empatian puutetta. Ihmisten kuolemasta vasta silloin välittäviä ihmisiä kun kalahtaa omaan nilkkaan. Just tuollaisten mielipiteiden ja itsekkyyden takia maailma on paljon pahempi paikka.
Jos sinun kohdallasi tapahtuisi vastaavaa, miltä mahtaisi tuntua, jos kukaan ei auttaisi, ei välittäisi, silloin kun SINUN hätäsi on suurimmillaan.
Naivi käsityksesi antaa kuvan että ilmeisesti (toivottavasti) sinä olet alaikäinen eikä sinulla ole lapsia. Jonkun lapsi olet kuitenkin? Itse äitinä ajattelen että tapahtunut on pahin painajainen mitä minulle tai lapsilleni voisi sattua. Orpoja lapsia, lapsettomia aikuisia.
Voiko olla niin täydellisen empaatitonta ihmistä, jolle ei tule paha mieli ja auttamisenhalu kuvitellessaan miltä tuntuu pitää lastaan kädestään veden noustessa ja sitten joutua päästää irti kun ei jaksa enää. Ja kertoa kuvitelmansa tunteet sadalla.
Tuli vain mieleen että tässä olisi muutamia psykopatian oireita, ihan yleis-sivistyksen kannalta:
-Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen
-Tunteiden pinnallisuus
-Kovuus ja tunteettomuus/ empatian puuttuminen
Lähinnä tarkoitan, että tapahtumassa kysymys on rivisotilaasta joka huolehtii toisesta sotilaasta, tuntemattomasta. Siksi, että asetelma voisi olla helpostikin toisinpäin.
Mä en katsonut millään erityisellä kiinnostuksella uutisia tapahtumasta, ainoastaan jos niitä näin, passiivisti seuraten. En tiedä miksi. Paras veikkaukseni on, että siksi etten olisi voinut auttaa mitenkään. Paitsi tietenkin lahjoittamalla roposeni keräykseen mutta kyse ei olekaan siitä vaan toiminnasta. Go figure.