Sittenkin uskovainen mies

Viime vuoden Linnan juhlissa koko Suomen tietoisuuteen noussut Hannes Hynönen olisi tammikuussa täyttänyt 103 vuotta. Hän menehtyi kuitenkin viime maanantaina kolmen viikon sairaalajakson jälkeen.

Päivää ennen sairaalaan joutumista Hynönen antoi Askel-lehdelle haastattelun. Sitä voi kuvailla hänen testamentikseen.


Suuri rakkaus

Sota-ajasta Hynönen ei halunnut puhua. Sen sijaan hän muisteli varhaisvuosiaan kymmenlapsisessa perheessä, kertoi nuoruudestaan ja elämänsä rakkauden, Toinin ensi kädenpuristuksesta.

- Jos hommaan jauhot, niin tuletko leipomaan leipää, Hannes kysyi.

- Suatanhan minä tullakin, Toini vastasi.

Siitä alkoi 65 vuotta kestänyt yhteinen taival.


Turva ja luottamus

Usko Jumalaan sävytti Hynösen elämää jo poikavuosista lähtien. Nuorena isänä hän piti pyhäkoulua omille ja naapurin lapsille.


- Tuntuu niin pahalta, kun pyhäkoulut vähenevät ja kouluista yritetään ruotia uskontoa pois, veteraani oli purkanut sydäntään presidentti Sauli Niinistölle.

- Kun usko pääsee lapselle sydämen turvaksi, siitä on vaikeuksien tullessa apua, eikä tarvitse tehdä pahoja itselle tai muille.

Tuoreen Askel-lehden haastattelu päättyy veteraanin testamenttiin, jossa hän toivoo Suomen liittyvän Natoon. Sotilasliiton ohessa hän sanoo luottavansa siihen, mitä Jumala sallii meille tapahtuvan.

- Luottakaa Jumalaan ja opettakaa se luottamus myös lapsillenne. Se on ainoa turva.