Nyt se on lopulta selvää: kovasti toivottua työmarkkinajärjestöjen sopimaa yhteiskuntasopimusta ei tule. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi asiasta Kesärannassa viimeisten neuvotteluyritysten jälkeen tänään iltapäivällä.
Tilanne näytti hyvin synkältä jo keskiviikkona, kun työmarkkinajärjestöt ilmoittivat, etteivät neuvottelut onnistu. Pääministeri hämmästeli osapuolten kyvyttömyyttä sopimiseen vaikeana aikana, jolloin yhteistä sopimista todella tarvittaisiin, mutta hän jätti oven raolleen vielä mahdollista tulevaa sopua varten. Hän ilmoitti pitävänsä yhteyttä osapuoliin lähipäivien aikana.
Painopiste siirtyy paikalliseen sopimiseen:
Myös oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) toivoi, että järjestöt löytäisivät vielä järjen tässä tilanteessa.
– Minulla oli muutama idea, millä voitaisiin keskusteluja jatkaa, mutta kyllä se on selvä, ettei yhteiskuntasopimuskeskusteluille ei ole jatkon edellytyksiä, Sipilä totesi.
– Ilmoitin kuitenkin siinä kaikille, että hallitus ei laita ovea kiinni eli pallo on puoleltamme edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Sipilä kertoi, että hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat neuvotelleet samaan aikaan paikallisesta sopimisesta.
– Tätä keskustelua käytiin hetki sitten yläkerrassa ja keskustelu siitä jatkuu. Kaikki ovat valmiit etenemään tässä asiassa. Hallitus määrittelee omat periaatteensa ja tavoitteensa ensi viikon alkupuolella ja sitten keskustelemme asiasta tarkemmin työmarkkinajärjestöjen kanssa. Eli yhteydenpitomme painopiste siirtyy paikallisen sopimisen kokonaisuuteen, Sipilä kertoi.
Kaatuminen ei ollut suuri yllätys:
Sipilältä kysyttiin, oliko hallitus valmis joustamaan jostakin seikasta yhteiskuntasopimuksen saamiseksi aikaan. Hän vastasi, ettei mitään joustamista ollut, koska ei ollut mitään esitystä, johon olisi voinut vastata.
Sipilä totesi, että työmarkkinajärjestöillä on yhä pallo haettavana eli puuttuvat osat kilpailukykypakettiin: viisi miljardia rakenteellisista säästöistä ja toinen mokoma palkkaratkaisuilla.
Hän toisti hallituksen yrittäneen aiemmin kolmeen kertaan – ilman ennakkoehtoja – yhteisen tavoitteen sopimista yhteiskuntasopimusneuvotteluiden pohjaksi. Mutta edes yhteisestä tavoitteesta ei pystytty sopimaan. Sen jälkeen työmarkkinajärjestöt halusivat kokeilla vielä itse, onnistuisiko sopiminen. Sekään ei onnistunut.
Pääministeri myönsi, että yhteiskuntasopimuksen kaatuminen oli aikoinaan henkilökohtainen tappio. Se, etteivät työmarkkinajärjestötkään onnistuneet korjaamaan tilannetta, ei ollut mikään suuri yllätys.
Hallituksen paketti eduskuntaan helmikuussa:
Sipilä kertoi, että hallituksen oma kilpailukykypaketti, joita oppositio haukkuu pakkolaiksikin, etenee suunnitelmien mukaan. Esityksestä saadaan lausunnot hänen muistaakseen ensi keskiviikkona ja sitten katsotaan, pitääkö esitykseen tehdä joitakin muutoksia. Eduskuntaan saadaan hallituksen esitys ensi helmikuussa eduskunnan palattua joulutauolta.
Omia ideoitaan, joiden pohjalta hän arveli neuvotteluita voitavan jatkaa, hän ei ruvennut selittämään.
– Tämä tulee hiukan entisestä elämästä: pieleen menneitä prototyyppejä ei julkisteta, Sipilä kuittasi.
Tilanne näytti hyvin synkältä jo keskiviikkona, kun työmarkkinajärjestöt ilmoittivat, etteivät neuvottelut onnistu. Pääministeri hämmästeli osapuolten kyvyttömyyttä sopimiseen vaikeana aikana, jolloin yhteistä sopimista todella tarvittaisiin, mutta hän jätti oven raolleen vielä mahdollista tulevaa sopua varten. Hän ilmoitti pitävänsä yhteyttä osapuoliin lähipäivien aikana.
Painopiste siirtyy paikalliseen sopimiseen:
Myös oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) toivoi, että järjestöt löytäisivät vielä järjen tässä tilanteessa.
– Minulla oli muutama idea, millä voitaisiin keskusteluja jatkaa, mutta kyllä se on selvä, ettei yhteiskuntasopimuskeskusteluille ei ole jatkon edellytyksiä, Sipilä totesi.
– Ilmoitin kuitenkin siinä kaikille, että hallitus ei laita ovea kiinni eli pallo on puoleltamme edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Sipilä kertoi, että hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat neuvotelleet samaan aikaan paikallisesta sopimisesta.
– Tätä keskustelua käytiin hetki sitten yläkerrassa ja keskustelu siitä jatkuu. Kaikki ovat valmiit etenemään tässä asiassa. Hallitus määrittelee omat periaatteensa ja tavoitteensa ensi viikon alkupuolella ja sitten keskustelemme asiasta tarkemmin työmarkkinajärjestöjen kanssa. Eli yhteydenpitomme painopiste siirtyy paikallisen sopimisen kokonaisuuteen, Sipilä kertoi.
Kaatuminen ei ollut suuri yllätys:
Sipilältä kysyttiin, oliko hallitus valmis joustamaan jostakin seikasta yhteiskuntasopimuksen saamiseksi aikaan. Hän vastasi, ettei mitään joustamista ollut, koska ei ollut mitään esitystä, johon olisi voinut vastata.
Sipilä totesi, että työmarkkinajärjestöillä on yhä pallo haettavana eli puuttuvat osat kilpailukykypakettiin: viisi miljardia rakenteellisista säästöistä ja toinen mokoma palkkaratkaisuilla.
Hän toisti hallituksen yrittäneen aiemmin kolmeen kertaan – ilman ennakkoehtoja – yhteisen tavoitteen sopimista yhteiskuntasopimusneuvotteluiden pohjaksi. Mutta edes yhteisestä tavoitteesta ei pystytty sopimaan. Sen jälkeen työmarkkinajärjestöt halusivat kokeilla vielä itse, onnistuisiko sopiminen. Sekään ei onnistunut.
Pääministeri myönsi, että yhteiskuntasopimuksen kaatuminen oli aikoinaan henkilökohtainen tappio. Se, etteivät työmarkkinajärjestötkään onnistuneet korjaamaan tilannetta, ei ollut mikään suuri yllätys.
Hallituksen paketti eduskuntaan helmikuussa:
Sipilä kertoi, että hallituksen oma kilpailukykypaketti, joita oppositio haukkuu pakkolaiksikin, etenee suunnitelmien mukaan. Esityksestä saadaan lausunnot hänen muistaakseen ensi keskiviikkona ja sitten katsotaan, pitääkö esitykseen tehdä joitakin muutoksia. Eduskuntaan saadaan hallituksen esitys ensi helmikuussa eduskunnan palattua joulutauolta.
Omia ideoitaan, joiden pohjalta hän arveli neuvotteluita voitavan jatkaa, hän ei ruvennut selittämään.
– Tämä tulee hiukan entisestä elämästä: pieleen menneitä prototyyppejä ei julkisteta, Sipilä kuittasi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin kauan, kun rahaa heitetään toisesta päästä taivaan tuuliin, on turha odottaa minkäänlaiselle palkkojen leikkaukselle minkäänlaista myötämielisyyttä. Valtiolla on rahaa millä mällätä, sitä vaan jaetaan omiin ja kavereitten tileille.
Kai se sopimus syntyis, kun kaikki hallituksen vaativat heikennykset menis läpi.Ja se tarkoittaa että toisella osapuolella ei sais olla aivoja mitä hallitukselta puuttuu.