Evoluutioteoria tarvitsee mutaatioita

Opiskelin juuri biologiaa ja erityisesti genetiikkaa:

Dna-juosteessa on miljardeja emäspareja, jotka tunnetaan neljästä kirjaimesta, A(adeniini), C(sytosiini), G(guaniini) ,T(tymiini). Näistä emäksistä rakentuvat sekvenssit, eräänlaiset yhdistelmät, muodostavat solun geneettisen informaation. Ne ovat kullakin eliöllä samat jokaisessa solussa. Jotta solu osaisi toimia erikoistuneesti oman tehtävänsä mukaisesti, tulee emäksiä tulkita. Tulkinta on geneettisen informaation lukemista. Tulkinnassa voi minkä tahansa geenin tila olla toinen kuin sen näkyvä muoto. Epigeeniset muutokset tarkoittavat sitä, että geenin emäs näkyy tulkinnassa toisena emäksenä. Nämä konversiot tapahtuvat pareittain

C <--> T ja A <--> G.

Epigeneettiset muutokset eivät muuta itse geenisekvenssiä, mutta saavat aikaan sen, että tulkinnassa geenin emäs näyttää ja toimii toisen emäksen ohjaamalla tavalla.

The modified base 5-methylcytosine (5mC) is well-known epigenetic mark that can regulate transcription of the genome. Since 2009 three further modified bases have been detected in the mammalian genome. These are the TET-enzyme generated bases; 5-hydroxymethylcytosine (5hmC), 5-formylcytosine (5fC) and 5-carboxylcytosine (5caC).

http://www.ch.cam.ac.uk/group/shankar/research/epigenetics-and-modified-bases

https://en.wikipedia.org/wiki/5-Methylcytosine

While spontaneous deamination of cytosine forms uracil, which is recognized and removed by DNA repair enzymes, deamination of 5-methylcytosine forms thymine. This conversion of a DNA base from cytosine (C) to thymine (T) can result in a transition mutation.

Näistä muutoksista käytetään yleensä nimitystä epimutaatio. Aiemmin tätä mekanismia ei tunnettu, minkä vuoksi monet epimutaatiot on virheellisesti tulkittu pistemutaatioiksi.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että pistemutaatio on aina vakava virhe dna:n kopioinnissa ja johtaa yleensä solun kuolemaan. Ja voimme myös todeta, että kun eliössä tapahtuu muutos, joka liittyy sen sopeutumiseen, on kyseessä aina epigeneettinen muutos.

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

Opiskelin juuri biologiaa ja erityisesti genetiikkaa:

Dna-juosteessa on miljardeja emäspareja, jotka tunnetaan neljästä kirjaimesta, A(adeniini), C(sytosiini), G(guaniini) ,T(tymiini). Näistä emäksistä rakentuvat sekvenssit, eräänlaiset yhdistelmät, muodostavat solun geneettisen informaation. Ne ovat kullakin eliöllä samat jokaisessa solussa. Jotta solu osaisi toimia erikoistuneesti oman tehtävänsä mukaisesti, tulee emäksiä tulkita. Tulkinta on geneettisen informaation lukemista. Tulkinnassa voi minkä tahansa geenin tila olla toinen kuin sen näkyvä muoto. Epigeeniset muutokset tarkoittavat sitä, että geenin emäs näkyy tulkinnassa toisena emäksenä. Nämä konversiot tapahtuvat pareittain

C <--> T ja A <--> G.

Epigeneettiset muutokset eivät muuta itse geenisekvenssiä, mutta saavat aikaan sen, että tulkinnassa geenin emäs näyttää ja toimii toisen emäksen ohjaamalla tavalla.

The modified base 5-methylcytosine (5mC) is well-known epigenetic mark that can regulate transcription of the genome. Since 2009 three further modified bases have been detected in the mammalian genome. These are the TET-enzyme generated bases; 5-hydroxymethylcytosine (5hmC), 5-formylcytosine (5fC) and 5-carboxylcytosine (5caC).

http://www.ch.cam.ac.uk/group/shankar/research/epigenetics-and-modified-bases

https://en.wikipedia.org/wiki/5-Methylcytosine

While spontaneous deamination of cytosine forms uracil, which is recognized and removed by DNA repair enzymes, deamination of 5-methylcytosine forms thymine. This conversion of a DNA base from cytosine (C) to thymine (T) can result in a transition mutation.

Näistä muutoksista käytetään yleensä nimitystä epimutaatio. Aiemmin tätä mekanismia ei tunnettu, minkä vuoksi monet epimutaatiot on virheellisesti tulkittu pistemutaatioiksi.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että pistemutaatio on aina vakava virhe dna:n kopioinnissa ja johtaa yleensä solun kuolemaan. Ja voimme myös todeta, että kun eliössä tapahtuu muutos, joka liittyy sen sopeutumiseen, on kyseessä aina epigeneettinen muutos.

Lue lisää

Opiskelet biologiaa puutteellisten lähteiden avulla tai ymmärrät ne väärin. Geenien kopioituminen on biologian peruskauraa.

Ei pidä paikkansa, mitä sanot: "Kun geenin tila vaihtuu toiseksi, on kyseessä epigeneettinen muutos." Tapahtuu myös alleelien muutoksia mutaation kautta. Mutaatioita tapahtuu runsaasti, vahingolliset karsiutuvat ja hyödylliset lisääntyvät populaatiossa. Karsiutuminen on mahdollista, koska syntyvyys on suurempi kuin populaatio.

Epigeneetinen muutos tapahtuu, kun solun jokin geeni metyloituu, lakkaa tuottamasta kopioita. Kehomme solut ovat metyloituneet eri tavoin, joten ne ovat erikoistuneet. Jos metyloituminen tapahtuu sukusoluissa, itulinjassa, se periytyy seuraavallekin polvelle, mutta purkautuu itsestään ympäristön muuttuessa.

Tosin jo nimimerkkisi vihjaa, mutta rohkenen kysyä omaa selitystäsi motivaatiollesi. Miksi kirjoitat tieteenvastaista tekstiä tiedepalstalla, jossa ei ole odotettavissa käännynnäisten saamista? Vai odotatko sittenkin? Miksi et toimi uskontopalstoilla, vai toimitko niilläkin?

al-jabr kirjoitti:

Opiskelet biologiaa puutteellisten lähteiden avulla tai ymmärrät ne väärin. Geenien kopioituminen on biologian peruskauraa.

Ei pidä paikkansa, mitä sanot: "Kun geenin tila vaihtuu toiseksi, on kyseessä epigeneettinen muutos." Tapahtuu myös alleelien muutoksia mutaation kautta. Mutaatioita tapahtuu runsaasti, vahingolliset karsiutuvat ja hyödylliset lisääntyvät populaatiossa. Karsiutuminen on mahdollista, koska syntyvyys on suurempi kuin populaatio.

Epigeneetinen muutos tapahtuu, kun solun jokin geeni metyloituu, lakkaa tuottamasta kopioita. Kehomme solut ovat metyloituneet eri tavoin, joten ne ovat erikoistuneet. Jos metyloituminen tapahtuu sukusoluissa, itulinjassa, se periytyy seuraavallekin polvelle, mutta purkautuu itsestään ympäristön muuttuessa.

Tosin jo nimimerkkisi vihjaa, mutta rohkenen kysyä omaa selitystäsi motivaatiollesi. Miksi kirjoitat tieteenvastaista tekstiä tiedepalstalla, jossa ei ole odotettavissa käännynnäisten saamista? Vai odotatko sittenkin? Miksi et toimi uskontopalstoilla, vai toimitko niilläkin?

Lue lisää

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC230809/

Repeat-induced point mutation (RIP) is a process that efficiently detects DNA duplications prior to meiosis in Neurospora crassa and peppers them with G:C to A:T mutations. Cytosine methylation is typically associated with sequences affected by RIP, and methylated cytosines are not limited to CpG dinucleotides.

Jos tässä ei ole kyse epigeneettisestä muutoksesta, niin missä sitten?

Ja kun seuraavaksi tutkit paramutaatioita, olet huomattavasti valaistuneempi.
Kiitos kuitenkin ystävällisestä kommentistasi. On ihan mukava keskustella järkevienkin kanssa.

The-Bible-is-the_Truth kirjoitti:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC230809/

Repeat-induced point mutation (RIP) is a process that efficiently detects DNA duplications prior to meiosis in Neurospora crassa and peppers them with G:C to A:T mutations. Cytosine methylation is typically associated with sequences affected by RIP, and methylated cytosines are not limited to CpG dinucleotides.

Jos tässä ei ole kyse epigeneettisestä muutoksesta, niin missä sitten?

Ja kun seuraavaksi tutkit paramutaatioita, olet huomattavasti valaistuneempi.
Kiitos kuitenkin ystävällisestä kommentistasi. On ihan mukava keskustella järkevienkin kanssa.

Lue lisää

Biologiassa on avautunut uusia ikkunoita, kun epigenetiikka on tullut tutkimuksen kohteeksi ja osottautuu ehkä, että sillä on perinteiseen mutaatioon johtavia seurauksia enemmänkin, mutta se on silloin vain yksi mutaatioiden lähde satunnaisten mutaatioiden rinnalla.

Nämä mutaatiot VALIKOITUVAT edelleen samalla mekanismilla kuin ennestään tiedetään, epäedulliset karsiutuvat pois ja edulliset lisääntyvät eliön sopeutuessa ekolokeroonsa. Jos jokin mutaatio onkin lähtöisin epigeneettininen, se karsiutuu aivan samalla tavalla pois kuin satunnaisetkin mutaatiot, jos se ei ole adaptiivinen myöhemmissä oloissa.

Luonnonvalinta kohdistuu siis kaikkiin mutaatioihin samalla tavalla riippumatta niiden alkuperästä. Näyttää siltä, että sinun pitäisi nyt paneutua luonnonvalintaan ja sopeutumiseen. Sitä kautta selviää myös lajiutuminen.

Odotan vastausta edellisen kommenttini lopussa oleviin kysymyksiin. Oma oletukseni on, että motivaatio syntyy kognitiivisesta dissonanssista, kun tietää koko tiedeyhteisön ja suuren osan yleisöstä ajattelevan toisin. On siis pakottava tunne yrittää päästä dissonanssista, vaikka järki sanookin, ettei pääse. Mutta kuulisin mielelläni omasikin selityksen.

al-jabr kirjoitti:

Biologiassa on avautunut uusia ikkunoita, kun epigenetiikka on tullut tutkimuksen kohteeksi ja osottautuu ehkä, että sillä on perinteiseen mutaatioon johtavia seurauksia enemmänkin, mutta se on silloin vain yksi mutaatioiden lähde satunnaisten mutaatioiden rinnalla.

Nämä mutaatiot VALIKOITUVAT edelleen samalla mekanismilla kuin ennestään tiedetään, epäedulliset karsiutuvat pois ja edulliset lisääntyvät eliön sopeutuessa ekolokeroonsa. Jos jokin mutaatio onkin lähtöisin epigeneettininen, se karsiutuu aivan samalla tavalla pois kuin satunnaisetkin mutaatiot, jos se ei ole adaptiivinen myöhemmissä oloissa.

Luonnonvalinta kohdistuu siis kaikkiin mutaatioihin samalla tavalla riippumatta niiden alkuperästä. Näyttää siltä, että sinun pitäisi nyt paneutua luonnonvalintaan ja sopeutumiseen. Sitä kautta selviää myös lajiutuminen.

Odotan vastausta edellisen kommenttini lopussa oleviin kysymyksiin. Oma oletukseni on, että motivaatio syntyy kognitiivisesta dissonanssista, kun tietää koko tiedeyhteisön ja suuren osan yleisöstä ajattelevan toisin. On siis pakottava tunne yrittää päästä dissonanssista, vaikka järki sanookin, ettei pääse. Mutta kuulisin mielelläni omasikin selityksen.

Lue lisää

Uudeet ikkunat ovat vain uusia evoluutiomekanismeja tai ehkä paremminkin evoluutiota kiihdyttäviä mekanismeja. Epigeneesi ei anna mitään tukea kreationismille.

ei-puolla-luomista kirjoitti:

Uudeet ikkunat ovat vain uusia evoluutiomekanismeja tai ehkä paremminkin evoluutiota kiihdyttäviä mekanismeja. Epigeneesi ei anna mitään tukea kreationismille.

"Epigeneesi ei anna mitään tukea kreationismille." Eipä anna, ei, mutta tieteenvastaiset piirit innostuvat aina uusista asioista, että nyt kumotaan vihdoin entinen tieto. Tosiasiassa uusi on yleensä entisen tarkennusta, ei kumoamista.

http://www.nature.com/nature/journal/v441/n7092/full/nature04674.html

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1674205214607437

http://www.nature.com/articles/srep09266/figures/1

Paramutaatiot ovat pysyvämpiä ja vakaampia epigeneettisten muutosten seurauksia. Ne vaikuttavat myös eliön ulkoisiin ominaisuuksiin, mutta myös elintoimintoihin ja käyttäytymiseen.

Ja vastoin palstalla heiteltyjä virheellisiä kommentteja, ne ovat siis periytyviä ominaisuuksia.

Ja taatusti epigeneettiset muutokset vaikuttavat lajiutumiseen. Lyhytaikaiset ilmenevät mm. adaptiivisena radiaationa, mutta pitempiaikaiset ja vakiintuneet paramutaatiot muuttavat solun kromatiinin järjestystä sekä monesti koko kromosomia. Unohtakaa mutaatiot. Ne aiheuttavat vain poikkeavia tiloja, epämuodostumia ja sairauksia.

Totuus_voittaa kirjoitti:

Ja taatusti epigeneettiset muutokset vaikuttavat lajiutumiseen. Lyhytaikaiset ilmenevät mm. adaptiivisena radiaationa, mutta pitempiaikaiset ja vakiintuneet paramutaatiot muuttavat solun kromatiinin järjestystä sekä monesti koko kromosomia. Unohtakaa mutaatiot. Ne aiheuttavat vain poikkeavia tiloja, epämuodostumia ja sairauksia.

Lue lisää

Epigeneettiset muutokset saattavat edistää lajiutumista aiheuttamalla lisääntymisisolaatiota, mutta epigenetiikka ei aiheuta geenimuutoksia, joihin lajiutuminen perustuu.

agnoskepo kirjoitti:

Epigeneettiset muutokset saattavat edistää lajiutumista aiheuttamalla lisääntymisisolaatiota, mutta epigenetiikka ei aiheuta geenimuutoksia, joihin lajiutuminen perustuu.

"Epigeneettiset muutokset saattavat edistää lajiutumista aiheuttamalla lisääntymisisolaatiota, mutta epigenetiikka ei aiheuta geenimuutoksia, joihin lajiutuminen perustuu."


Tuo pitänee paikkansa jo ihan pelkästään "epigeneettinen" ja "mutaatio" käsitteiden merkitysten pohjalta eli määritelmällisesti geenimuutos on sama asia kuin mutaatio ja sitten epigeneettinen taas tarkoittaa vastaavasti että kyseessä ei ole geenin muutos eli mutaatio. Tuossa ei ole mitään havaintoon eikä tieteelliseen kokeisiin liittyvää.

Epigenetiikkaa on myös käytännössä ja kokeellisesti/empiirisesti mahdotonta erottaa geenien muutoksista eli mutaatioista eli ei ole olemassa mutaatioita joissa ei epigenetiikka vaikuttaisi millään tavalla eikä sitten toisaalta lajinkehitystä jossa ei olisi mukana geenien muutoksia. Epigenetiikka ja mutaatiot ovat saman asian eli evoluution kaksi eri puolta jotka täydentävät toisiaan.

Luonnonvalinta on varmasti toimiva osuus missä tahansa kuviteltavissa olevassa tulevaisuuden tieteen evoluutioteoriassa koska se tarkoittaa vain sitä että ympäristön olosuhteet ratkaisevat eliön (ja geenien) soveltuvuuden ja jatkuvuuden jälkeläisissä.

Kreationismi sinänsä ei ole välttämättä epätieteellistä mutta se on kuitenkin filosofinen taustaoletus ihan samalla tavalla kuin materialismi on vallitseva filosofinen taustaoletus nykyisessä tieteessä. Kokeellisesti ja empiirisesti ei voi selvittää muuttuvatko (lajiutuvatko) eliöt fysiikkaan ja kemiaan palautuvien sattumanvaraisten mutaatioiden kautta vai jollain muulla tavalla joka ei ole materialistinen eli ts. jollain tavalla tietoisuuteen liittyvällä tavalla.

Tieteen kokeellinen metodi on itsessään filosofisesti täysin neutraali eli sinänsä mikään koe ja havainto ei voi osoittaa materialismia eikä vastaavasti myöskään kreationismia oikeaksi eikä vääräksi. Tieteilijöillä kuten kaikilla ihmisillä on uskomuksia ja uskontoja ja materialismi on ihan samalla tavalla uskonnollis-filosofinen todelisuuden hahmotustapa kuin kreationismikin. Ero on vain näkökulmassa eli kreationistiset ajatukset johtavat maailmankuvan tietoisuudesta käsin sisäänpäin suuntautuneesti kun taas materialistinen tiede ulospäin suuntautuvasti yrittäen häivyttää itse havaitsijan joka on kaiken havaitsemisen edellytys.

Tiedettä ei ole ilman filosofisia/uskonnollisia oletuksia eikä filosofia voi toimia ilman tiedettä. Molempia tarvitaan.

käsite_sekaannuksia kirjoitti:

"Epigeneettiset muutokset saattavat edistää lajiutumista aiheuttamalla lisääntymisisolaatiota, mutta epigenetiikka ei aiheuta geenimuutoksia, joihin lajiutuminen perustuu."


Tuo pitänee paikkansa jo ihan pelkästään "epigeneettinen" ja "mutaatio" käsitteiden merkitysten pohjalta eli määritelmällisesti geenimuutos on sama asia kuin mutaatio ja sitten epigeneettinen taas tarkoittaa vastaavasti että kyseessä ei ole geenin muutos eli mutaatio. Tuossa ei ole mitään havaintoon eikä tieteelliseen kokeisiin liittyvää.

Epigenetiikkaa on myös käytännössä ja kokeellisesti/empiirisesti mahdotonta erottaa geenien muutoksista eli mutaatioista eli ei ole olemassa mutaatioita joissa ei epigenetiikka vaikuttaisi millään tavalla eikä sitten toisaalta lajinkehitystä jossa ei olisi mukana geenien muutoksia. Epigenetiikka ja mutaatiot ovat saman asian eli evoluution kaksi eri puolta jotka täydentävät toisiaan.

Luonnonvalinta on varmasti toimiva osuus missä tahansa kuviteltavissa olevassa tulevaisuuden tieteen evoluutioteoriassa koska se tarkoittaa vain sitä että ympäristön olosuhteet ratkaisevat eliön (ja geenien) soveltuvuuden ja jatkuvuuden jälkeläisissä.

Kreationismi sinänsä ei ole välttämättä epätieteellistä mutta se on kuitenkin filosofinen taustaoletus ihan samalla tavalla kuin materialismi on vallitseva filosofinen taustaoletus nykyisessä tieteessä. Kokeellisesti ja empiirisesti ei voi selvittää muuttuvatko (lajiutuvatko) eliöt fysiikkaan ja kemiaan palautuvien sattumanvaraisten mutaatioiden kautta vai jollain muulla tavalla joka ei ole materialistinen eli ts. jollain tavalla tietoisuuteen liittyvällä tavalla.

Tieteen kokeellinen metodi on itsessään filosofisesti täysin neutraali eli sinänsä mikään koe ja havainto ei voi osoittaa materialismia eikä vastaavasti myöskään kreationismia oikeaksi eikä vääräksi. Tieteilijöillä kuten kaikilla ihmisillä on uskomuksia ja uskontoja ja materialismi on ihan samalla tavalla uskonnollis-filosofinen todelisuuden hahmotustapa kuin kreationismikin. Ero on vain näkökulmassa eli kreationistiset ajatukset johtavat maailmankuvan tietoisuudesta käsin sisäänpäin suuntautuneesti kun taas materialistinen tiede ulospäin suuntautuvasti yrittäen häivyttää itse havaitsijan joka on kaiken havaitsemisen edellytys.

Tiedettä ei ole ilman filosofisia/uskonnollisia oletuksia eikä filosofia voi toimia ilman tiedettä. Molempia tarvitaan.

Lue lisää

»Kreationismi sinänsä ei ole välttämättä epätieteellistä mutta se on kuitenkin filosofinen taustaoletus ihan samalla tavalla kuin materialismi on vallitseva filosofinen taustaoletus nykyisessä tieteessä.»

Kreationismi on sinänsä epätieteellistä siksi, että sen keinovalikoimaan ei kuulu tieteellisen metodin käyttö tiedon hankkimiseksi. Kreationismin keinovalikoimaan sen sijaan kuuluu argumentointivirheisiin perustuva uskonnollinen propaganda, jota on yritetty naamioida tieteeksi; kreationismi siis on pseudotieteellistä apologetiikkaa.

Tieteen vallitseva filosofinen taustaoletus ei ole niinkään materialismi, vaan metodologinen naturalismi. Tiede ei sinänsä siis ota mitään materialistista tai ei-materialistista kantaa asioihin, vaan keskittyy pyrkimään selittämään luonnossa havaittuja ilmiöitä systemaattisella luonnon ilmiöiden ominaisuuksien tarkastelulla.

»Kokeellisesti ja empiirisesti ei voi selvittää muuttuvatko (lajiutuvatko) eliöt fysiikkaan ja kemiaan palautuvien sattumanvaraisten mutaatioiden kautta vai jollain muulla tavalla joka ei ole materialistinen eli ts. jollain tavalla tietoisuuteen liittyvällä tavalla.»

Empiirisesti voidaan varmasti selvittää lajiutumista, kun tarkastellaan jollakin tarkalla ja nopealla menetelmällä sitä, mikä milloinkin muuttuu ja mistä syystä. Mitä ihmettä tarkoitat "jollain tavalla tietoisuuteen liittyvällä tavalla"?

»Tieteen kokeellinen metodi on itsessään filosofisesti täysin neutraali eli sinänsä mikään koe ja havainto ei voi osoittaa materialismia eikä vastaavasti myöskään kreationismia oikeaksi eikä vääräksi. Tieteilijöillä kuten kaikilla ihmisillä on uskomuksia ja uskontoja ja materialismi on ihan samalla tavalla uskonnollis-filosofinen todelisuuden hahmotustapa kuin kreationismikin.»

Tieteen tarkoitus onkin juuri se, että noudattamalla järkevästi valikoituneiden toimintatapojen joukkoa, vältetään itse tieteentekoon osallistuvien omat uskonnolliset ja filosofiset ennakko-oletukset. Kreationismi on tämän takia jotain aivan muuta kuin tiedettä; kreationismissa on uskonnollisesti omaksuttu lähtökohta, jota argumentoidaan ad hoc (eli yleensä valehtelemalla ja vääristelemällä havaittuja tosiasioita tai keksimällä jotain uskomattomia sepitteitä).

»Ero on vain näkökulmassa eli kreationistiset ajatukset johtavat maailmankuvan tietoisuudesta käsin sisäänpäin suuntautuneesti kun taas materialistinen tiede ulospäin suuntautuvasti yrittäen häivyttää itse havaitsijan joka on kaiken havaitsemisen edellytys.»

Kenties kreationistisen ajattelun sisäänpäinsuuntautuneisuus onkin sitä, mitä edellisessä kappaleessani kuvailin - kyseinen "tietoisuus" ei kuitenkaan esittämieni syiden perusteella erittäin todennäköisesti vastaa asiaintilan oikeaa ja perusteellista käsittämistä. Tiede ei yritä häivyttää havaitsijaa, vaan tutkii myös itse havaitsijaa, jotta mahdolliset havaitsijan virheet saataisiin eliminoitua itse asian tarkastelua häiritsemästä. Tämä ei tarkoita havaitsijan häivyttämistä.

»Tiedettä ei ole ilman filosofisia/uskonnollisia oletuksia eikä filosofia voi toimia ilman tiedettä. Molempia tarvitaan.»

Tiede on, Kari Enqvistin mainioin sanoin, vain huippuunsa hiottua arkijärkeä. Mielestäni sitä ei tarvitse näin ollen kytkeä riippuvaksi mistään muista oletuksista kuin sellaisista, että me voimme sopia käsitteiden merkityksistä, ja niitä ja järkeä käyttäen tutkia, kuvata, selittää ja esittää havaintoja maailmasta toisillemme. Se filosofinen puoli on vain jotain siinä päällä, eikä siis välttämättä mikään tieteen edellytys. Filosofointi on ihan turhaa, jos ei tiedä mitään, eikä itse tiedonhankintaa tule perustaa liialliseen filosofointiin.