"Kullan kohtalo oli epäselvä monta vuotta, mutta vuonna 1944 valtioneuvosto ryhtyi venäläismiehityksen pelossa siirtämään kultalastia ulkomaille. Kulta siirrettiinkin Ruotsiin Suomen suurlähetystön kellariin. Kultaa ruvettiin hyödyntämään vasta syksyllä 1945, kun Suomi oli ajautunut valuuttapulaan. Suomen pankki tarjoutui ostamaan kultaerän valtioneuvostolta 140 miljoonalla markalla. Suurimman osan kullasta pankki myi ruotsalaisille ja ilmoitti rahoittavansa saaduilla neljällä miljoonalla kruunulla kansanhuollolle tärkeitä hankintoja, lähinnä viljaostoja.[2]
Historiallisesti arvokkaimmat kultaesineet myytiin nimellisellä arvolla kansallismuseolle ja maakuntamuseoille.[2]
Koko myyntihankkeesta tiesi vain kolme miestä: Suomen Pankin pääjohtaja Jukka Rangell, aarteen Ruotsiin diplomaattipassin suojissa vienyt hänen apulaisensa Segercranz ja kassaholvista vastannut pankin ylivahtimestari, joka pakkasi aarteen.
Kultakeräystä selviteltiin perusteellisesti 1950-luvulla, mutta sen jälkeen paperit hautautuivat Suomen Pankin holveihin. Ylen radio-ohjelmaa varten 1980-luvulla esiin kaivetut asiakirjat osoittavat, että vaikka kultaa ei käytetty alkuperäisen tavoitteen mukaisesti ilmapuolustukseen, keräyksessä ei ollut kyse huijauksesta. Keräyksen tuotto jäi vain realisoimatta sodasta aiheutuneiden muuttuneiden olosuhteiden takia. Kauppoja ei saatu aikaan, ja tuotto jäi käyttämättä kansan tarkoittamaan kohteeseen."
Historiallisesti arvokkaimmat kultaesineet myytiin nimellisellä arvolla kansallismuseolle ja maakuntamuseoille.[2]
Koko myyntihankkeesta tiesi vain kolme miestä: Suomen Pankin pääjohtaja Jukka Rangell, aarteen Ruotsiin diplomaattipassin suojissa vienyt hänen apulaisensa Segercranz ja kassaholvista vastannut pankin ylivahtimestari, joka pakkasi aarteen.
Kultakeräystä selviteltiin perusteellisesti 1950-luvulla, mutta sen jälkeen paperit hautautuivat Suomen Pankin holveihin. Ylen radio-ohjelmaa varten 1980-luvulla esiin kaivetut asiakirjat osoittavat, että vaikka kultaa ei käytetty alkuperäisen tavoitteen mukaisesti ilmapuolustukseen, keräyksessä ei ollut kyse huijauksesta. Keräyksen tuotto jäi vain realisoimatta sodasta aiheutuneiden muuttuneiden olosuhteiden takia. Kauppoja ei saatu aikaan, ja tuotto jäi käyttämättä kansan tarkoittamaan kohteeseen."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.