mukaan. Jos olisin kissa niin olisin jo "jatkoajalla" tuon määrän suhteen.
Onneksi sentit ja sekunnit ovat olleet puolellani.
Onneksi sentit ja sekunnit ovat olleet puolellani.
Kissallako on 9 henkeä, jonkun sanonnan
tyynytreilaan
677
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Viillä kurkkusi auki ennen unia.
Jos haluisin tehdä itsemurhan hyppäisin junan alle. Kurkun viilto kuulostaa hataralta suunnitelmalta.
Ymmärsinköhän oikein? En tiedä, mutta todella olen pihalla.
Tuo tuli kyllä odottamatta ja vei jonnekkin ymmärtämättömyyteni rajalle.
Eipä minun kai tarvitse edes tietääkkään tuon asian merkitystä.
Kaikesta huolimatta,
Rauhallisia unimaailmoita, ja hyvää huomista päivää.
Elämällä täytyy olla joku tarkoitus tai siinä mukana, joku suojelusenkeli, kun tässä vielä steppailee. Niin tai elämä on leffa, jossa joku muu on ohjaaja/käsikirjoittaja ja itse on pääroolissa...kunhan tuli vaan pohdittua asioita.
Kiitos. Hyvää yötä ja huomista.
Tyynyjen pöyhintään
Jokaisen elämällä on joku tarkoitus, sitä ei vaan tiedä eikä ymmärrä mikä sen tarkoitus on.
Eteenpäin ei tiedä, kannattaako eilistä ja mennyttä pohtia, koska mitään ei voi muuttaa.
Kai se käsikirjoitus on tehty jo syntymämme hetkellä? Sitä ei vaan näytetä kuin sivu sivulta, elettyjen päivien myötä, siksi sitä käsikirjoitusta ei voi muuttaa.
Tyynyt vuorotellen hellään vierihoitoon ;).
Tulipa ilmeisesti uneton yö, mutta eipä se haittaa, jospa huominen entaa aikaa levätä jossain vaiheessa.
Kuulostaa ehkä aika karulta seuraava, mutta kun eräs lähipiiristäni teki itsemurhan niin olin hänelle jopa hiukan kateellinen jossain vaiheessa! Hän teki sen tyylillä, taidolla ja kerrasta onnistuneesti. Minä olen yrittänyt kuusi kertaa ja tunaroinut joka kerta homman! Kohtaloko määrää ettei minun aikani ollut vielä ja minä jääräpää en sanomaa uskonut vaan itsepintaisesti halusin uhmata jotain suurempaa ja päästä päämäärääni. Hautaan. Kaveri vierestä yrittää kerran ja kuolee! Mikä epäreiluus! Ja toisaalta mikä onni itselleni etten yhtäkään kertaa niistä onnistunut itseäni vahingoittamaan pysyvästi. Kateellisuuden tunne oli kuitenkin aika hämmentävää siinä surutyön aikana. Koin kateuden tunteita kaverini kerrasta onnistunutta itsemurhaa kohtaan. Sekoa vai mitä?