Historioitsija: Synkkyyden Suomi kärsi orjuudesta jopa enemmän kuin mikään Afrikan maa
Suomen sotahistorian verisin yksittäinen päivä oli Isovihan aikainen helmikuinen päivä vuonna 1714. Näin arvioi historioitsija Teemu Keskisarja Helsingin kirjamessuilla. Suomelle karmivan ajan seurauksena Venäjä kuitenkin vakiinnutti suurvalta-asemansa Euroopassa.
– Yhdessä ainoassa talvipäivässä kuoli Napuen kylän lumisille pelloille pari tuhatta suomalaista, Keskisarja sanoi.
– Isoviha todella oli iso viha – Suomen historian raain sota monista ehdokkaista. Kyllä siinä vanha kansa on osunut asian ytimeen.
Raakuuksia eivät tuolloin rajoittaneet mitkään Geneven sopimukset ja Venäjän kidutuskomppaniat Keskisarjan mukaan sokaisivat ja paistoivat uunissa Pohjanmaan asukkaita. Miehiä oli kylissä enää niin vähän, että Keskisarja hämmästelee, kuinka suvut ylipäätään jatkuivat. Mutta kasakat ”auttoivat” raiskaamalla, hän murjaisee sarkastisesti.
– Toki Ruotsin suurvallan armeija oli äärimmäisen julmasti riehunut Saksanmaalla, Venäjällä, Puolassa ja Ukrainassa yli kymmenen vuotta ennen Isoavihaa. Mutta se tasapuolisuusnäkökulma tuskin vähääkään lohdutti Pohjanmaan asukkaita, Keskisarja sanoo.
”Ihmiset meinasivat loppua”
400 000 asukkaan Suomesta myös vietiin jopa 30 000 naista ja lasta myytäväksi. Kyse oli aivan suoraan orjuudesta, Keskisarja toteaa ja väittää, että väkilukuun suhteutettuna Suomi kärsi orjuudesta pahimpina vuosina enemmän kuin yksikään Afrikan maa.
– Isoviha meinasi loppua siihen, että pahimmin kärsineiltä alueilta meinasivat loppua ihmiset, Keskisarja tokaisee.
Lopulta ”lopen uupuneen Ruotsin” oli solmittava rauha vuonna 1721. Tutkija Hanna Smith Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista kertoo, että rauhan solmiminen merkitsi uuden aikakauden alkua Venäjälle.
– Ratkaisu oli sillä tavalla merkittävä, että jos mietitään, mikä Venäjän rooli on ollut sitten tämän jälkeen Euroopan historiassa, niin tästä lähti Venäjän vahva suurvaltapolitiikka eteenpäin. Kansainvälisen politiikan tutkijat näkevät, että vuonna 1721 Venäjän suurvaltapolitiikka lähti liikkeelle, Smith sanoo.
Keskisarja yhtyy arvioon ja lisää, että toinen merkittävä asia Venäjän suurvalta-aseman vakiinnuttamisessa oli Pietarin kaupungin perustaminen. Se tapahtui Keskisarjan mukaan käytännössä Ruotsin maaperälle.
– Pietarin kaupungin perustamisen jälkeen Suomen ja Venäjän välinen suhde ei ikinä ollut enää entisensä, Keskisarja sanoo.
http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/129905-historioitsija-synkkyyden-suomi-karsi-orjuudesta-jopa-enemman-kuin-mikaan-afrikan
Suomen sotahistorian verisin yksittäinen päivä oli Isovihan aikainen helmikuinen päivä vuonna 1714. Näin arvioi historioitsija Teemu Keskisarja Helsingin kirjamessuilla. Suomelle karmivan ajan seurauksena Venäjä kuitenkin vakiinnutti suurvalta-asemansa Euroopassa.
– Yhdessä ainoassa talvipäivässä kuoli Napuen kylän lumisille pelloille pari tuhatta suomalaista, Keskisarja sanoi.
– Isoviha todella oli iso viha – Suomen historian raain sota monista ehdokkaista. Kyllä siinä vanha kansa on osunut asian ytimeen.
Raakuuksia eivät tuolloin rajoittaneet mitkään Geneven sopimukset ja Venäjän kidutuskomppaniat Keskisarjan mukaan sokaisivat ja paistoivat uunissa Pohjanmaan asukkaita. Miehiä oli kylissä enää niin vähän, että Keskisarja hämmästelee, kuinka suvut ylipäätään jatkuivat. Mutta kasakat ”auttoivat” raiskaamalla, hän murjaisee sarkastisesti.
– Toki Ruotsin suurvallan armeija oli äärimmäisen julmasti riehunut Saksanmaalla, Venäjällä, Puolassa ja Ukrainassa yli kymmenen vuotta ennen Isoavihaa. Mutta se tasapuolisuusnäkökulma tuskin vähääkään lohdutti Pohjanmaan asukkaita, Keskisarja sanoo.
”Ihmiset meinasivat loppua”
400 000 asukkaan Suomesta myös vietiin jopa 30 000 naista ja lasta myytäväksi. Kyse oli aivan suoraan orjuudesta, Keskisarja toteaa ja väittää, että väkilukuun suhteutettuna Suomi kärsi orjuudesta pahimpina vuosina enemmän kuin yksikään Afrikan maa.
– Isoviha meinasi loppua siihen, että pahimmin kärsineiltä alueilta meinasivat loppua ihmiset, Keskisarja tokaisee.
Lopulta ”lopen uupuneen Ruotsin” oli solmittava rauha vuonna 1721. Tutkija Hanna Smith Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista kertoo, että rauhan solmiminen merkitsi uuden aikakauden alkua Venäjälle.
– Ratkaisu oli sillä tavalla merkittävä, että jos mietitään, mikä Venäjän rooli on ollut sitten tämän jälkeen Euroopan historiassa, niin tästä lähti Venäjän vahva suurvaltapolitiikka eteenpäin. Kansainvälisen politiikan tutkijat näkevät, että vuonna 1721 Venäjän suurvaltapolitiikka lähti liikkeelle, Smith sanoo.
Keskisarja yhtyy arvioon ja lisää, että toinen merkittävä asia Venäjän suurvalta-aseman vakiinnuttamisessa oli Pietarin kaupungin perustaminen. Se tapahtui Keskisarjan mukaan käytännössä Ruotsin maaperälle.
– Pietarin kaupungin perustamisen jälkeen Suomen ja Venäjän välinen suhde ei ikinä ollut enää entisensä, Keskisarja sanoo.
http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/129905-historioitsija-synkkyyden-suomi-karsi-orjuudesta-jopa-enemman-kuin-mikaan-afrikan
Vastaukset 9
Vanhimmat
Oli harmi ettei Hitlerin armeija kyennyt tuhoamaan Pietarin kaupunkia totaalisesti maantasalle. Mutta onneksi Venäjä kärsi valtavat tappiot sodassa eikä oikein ole sen jälkeen siitä kunnolla toipunut. Venäjän kurjistuminen palvelisi ilman muuta Suomen turvallisuusintressejä.
Joo oli tuollaista. Lenin ja kumppaninsakumouksessa Kollontai lanseerasi kommunistisennaistenpäivän. Yhävieläviettävät.
Suomessahan naistenpäivä on vähänhassukun naisethan täälläonainamääränneet.
Yksi psykologisen sodankäynnin muoto on aina ollut epäinhimmillistää vihollinen, luoda viholliskuva, kuva epä-ihmisestä, jota vastaan käydään. Tarinat vihollisen tekemistä kidutuksista ja julmuuksista kuuluvat oleellisena osana siihen, ne elävät sitten omaa elämäänsä omien joukkojen keskuudessa, tehden työtään, sitä tehokkaammin mitä "järkyttävämpiä" ne ovat.
Ilman tällaisia tarinoita, vihollisen demonisointia, ihmisiä on melko vaikea saada surmaamaan toista ihmistä. Tämän ovat todenneet sotilaita tarkkailleet tahot jo ammoisina aikoina, ja nykyajan psykologit useasti varmistaneet. Tälläkin hetkellä luodaan hyvin tehokkaasti kansojen keskuuteen viholliskuvia, ja taitaa olla vain ajan kysymys, milloin kuvien kumartajat taas kutsutaan hirmutöihin.
Isonvihan aikana venäläisillä oli pyrkimyksenä toteuttaa Suomessa ns. etninen puhdistus.
Tarkoitatko sellaista etnistä puhdistusta,mitä suomalaiset Itä-Karjalan miehittäjinä tekivät,sulkemalla venäläisperäiset asukkaat keskitysleireihin,nälän ja sairauksien korjattavaksi?
Suur-Suomi -suunnitelmissa on ainakin rivien välistä luettavissa se etninen puhdistus.
No, Itä-Karjalassa venäjänkieliset kuolivat 1942 talvella siksi että ruokahuolto romahti, ei ollut kysymys mistään tahallisesta tappamisesta. Sikäli Itä-Karjalan etninen puhdistus ( eli venäjänkielisen väestön siirto pois alueelta voittoisan sodan jälkeen) olisi ollut oikein, että alue oli alunperin itämerensuomalaisten asuttama. Venäläistäminen alkoi vasta Pietari Suuren toimesta 1700-luvun alkupuolella. Samaan aikaan Suomessa oli Iso Viha.
Ensimmäinen vaihe oli Petroskoin ( Nimi Pietari Suuren mukaan) rautatehtaiden perustaminen ja etnisten venäläisten siirtäminen alueelle. Jos Saksa ja Suomi olisivat voittaneet II-maailmansodassa, olisi alueen itämerensuomalaiset jääneet alueelle rakentamaan Suur-Suomea.
Synkällä kansallamme ei ole muuta kivaa kuin synkkä sankarhistoriamme.Pidetään
siitä kii vaikka se onkin sepitetty kauan sotain jälkeen :) Eiks jeh?