Hallituksen pakkolakien luonnoksesta poistettiin tärkeitä kohtia – ”Pimittäminen on varmaan suora termi tälle”
Useiden oikeustieteen professoreiden mielestä hallituksen ”pakkolakeja” koskevaa lakiluonnosta ei ole valmisteltu asianmukaisella tavalla.
Kotimaa 7.12.2015 2:00 Päivitetty: 7.12.2015 8:27
Paavo Teittinen
Helsingin Sanomat
Tuomas Selänne
Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) ajama yhteiskuntasopimus kariutui, hallitus alkaa nyt edistää niin kutsuttuja pakkolakeja kilpailukyvyn palauttamiseksi.
Useiden oikeustieteen professoreiden mielestä hallituksen ”pakkolakeja” koskevaa lakiluonnosta ei ole valmisteltu asianmukaisella tavalla.
Lausuntokierroksella olevasta lakiluonnoksesta on poistettu tärkeitä kohtia, jotka olivat vielä aiemmassa versiossa mukana.
Osa professoreista pitää todennäköisenä, että vakavasti puutteellisen lainvalmistelun taustalla on poliittista ohjausta.
Pakkolait leikkaisivat muun muassa lomarahoja 30 prosentilla. Lakien luonnosesitys tulee lausuntokierrokselta ensi keskiviikkona. Se on tarkoitus tuoda eduskuntaan alkuvuonna.
HS:n haltuunsa saamassa luonnoksen lausuntokierrosta edeltävässä versiossa perustellaan, miksi EU-oikeus ei lainkaan koske lomarahojen leikkausta.
Lausuntokierroksella olevasta pakkolakiesityksestä on poistettu aiemmassa versiossa olleet EU-oikeudelliset perustelut.
Lausuntokierroksella olevasta pakkolakiesityksestä on poistettu aiemmassa versiossa olleet EU-oikeudelliset perustelut.
Perustelut keskittyvät muutamaan keskeiseen oikeustapaukseen sekä unionin työaikadirektiiviin. Jos EU:n tuomioistuin katsoisi pakkolakien olevan unionin oikeuden vastaisia, se tarkoittaisi lakien loppua.
Perustelut sekä osio nimeltä ”riskinarviointi suhteessa EU:n vuosilomasääntelyyn” on kuitenkin poistettu lausuntokierrokselle lähteneestä luonnoksesta.
Siinä todetaan vain, että lomarahojen leikkaus on ongelmatonta EU-oikeuden näkökulmasta.
Lainsäädäntötutkimuksen emeritusprofessori Jyrki Tala sanoo, ettei ole koskaan nähnyt vastaavaa.
”Kun vertaa näitä luonnoksia, tulee omituinen olo. Mitä ilmeisimmin lainvalmistelussa on törmätty EU-oikeudellisiin ongelmiin. Asiaa koskevat kohdat on sitten hävitetty lausuntokierrokselle lähteneestä versiosta.”
Tala muistuttaa, että lainvalmisteluohjeiden mukaan kaikki lakiesityksen olennaiset seikat pitää eritellä tarkasti ja huolellisesti.
”Esitysluonnoksesta on jätetty pois olennaista tietoa”, sanoo myös Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen.
”Mahdollinen tulkinta on, että jätetään kertomatta asioita, joihin lakien vastustajat voisivat tarttua. Pimittäminen on varmaan suora termi tälle. Oppositiolle tai muille tahoille ei haluta antaa lyömäasetta.”
Myös Helsingin yliopiston työoikeuden professori Ulla Liukkunen pitää erikoisena, että luonnoksesta on poistettu tärkeitä kohtia. Hän muistuttaa, että järjestöjen sopimisoikeuteen puuttuminen on kysymys, johon liittyy perustavanlaatuisia ihmisoikeusnormeja.
”Tätä taustaa vasten voidaan edellyttää perusteellista kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden tarkastelua. Asia olisi pitänyt valmistella huolellisesti ja yksityiskohtaisesti.”
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ihmettelee, että esitysluonnoksessa vain todetaan pakkolakien ongelmattomuus EU-oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta. Pakkolakeihin voi hyvinkin liittyä EU-oikeudellisia ongelmia, Ojanen sanoo.
Artikkeliin liittyvät
Yhteiskuntasopimus kariutui, ja seuraavaksi hallitus aikoo edistää pakkolakeja Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi.
Pakkolait täytäntöön – näin hallitus ryhtyy viimeistelemään kilpailukykypakettia 8:20
”Jään kysymään, mihin esitysluonnoksen johtopäätökset perustuvat, kun niitä ei perustella lainkaan.”
EU-oikeutta koskevien perusteiden poisto yhdessä pakkolakien määräaikaisuuden kanssa näyttää Ojasen mukaan mahdollisesti siltä, että hallitus pelaa ”upporikasta ja rutiköyhää”. Pakkolakien vieminen EU:n tuomioistuimeen olisi hankalaa ja kestäisi joka tapauksessa helposti 2–3 vuotta.
”Ehkä hallituksessa toivotaan, ettei tuomiota ehdi tulla, ennen kuin lait ovat jo ehtineet vaikuttaa.”
Keinäsen mukaan tarkoitushakuinen lainvalmistelu on valitettavan yleistä. Syy ei ole virkamiesten.
”Pakkolakiasiassa näkyy selvästi poliittisen ohjauksen ongelmallisuus. Hyvän lainvalmistelun kriteereitä ei enää noudateta”, Keinänen korostaa.
”Virkamiesten on pakko tehdä mitä sanotaan. On ongelmallista, että he joutuvat kirjoittamaan esityksen, ihan kuin kaikki olisi selvää.”
HS:n tietojen mukaan pakkolakien valmistelussa on puututtu poikkeuksellisen vahvasti virkamiesten työhön.
Useiden oikeustieteen professoreiden mielestä hallituksen ”pakkolakeja” koskevaa lakiluonnosta ei ole valmisteltu asianmukaisella tavalla.
Kotimaa 7.12.2015 2:00 Päivitetty: 7.12.2015 8:27
Paavo Teittinen
Helsingin Sanomat
Tuomas Selänne
Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) ajama yhteiskuntasopimus kariutui, hallitus alkaa nyt edistää niin kutsuttuja pakkolakeja kilpailukyvyn palauttamiseksi.
Useiden oikeustieteen professoreiden mielestä hallituksen ”pakkolakeja” koskevaa lakiluonnosta ei ole valmisteltu asianmukaisella tavalla.
Lausuntokierroksella olevasta lakiluonnoksesta on poistettu tärkeitä kohtia, jotka olivat vielä aiemmassa versiossa mukana.
Osa professoreista pitää todennäköisenä, että vakavasti puutteellisen lainvalmistelun taustalla on poliittista ohjausta.
Pakkolait leikkaisivat muun muassa lomarahoja 30 prosentilla. Lakien luonnosesitys tulee lausuntokierrokselta ensi keskiviikkona. Se on tarkoitus tuoda eduskuntaan alkuvuonna.
HS:n haltuunsa saamassa luonnoksen lausuntokierrosta edeltävässä versiossa perustellaan, miksi EU-oikeus ei lainkaan koske lomarahojen leikkausta.
Lausuntokierroksella olevasta pakkolakiesityksestä on poistettu aiemmassa versiossa olleet EU-oikeudelliset perustelut.
Lausuntokierroksella olevasta pakkolakiesityksestä on poistettu aiemmassa versiossa olleet EU-oikeudelliset perustelut.
Perustelut keskittyvät muutamaan keskeiseen oikeustapaukseen sekä unionin työaikadirektiiviin. Jos EU:n tuomioistuin katsoisi pakkolakien olevan unionin oikeuden vastaisia, se tarkoittaisi lakien loppua.
Perustelut sekä osio nimeltä ”riskinarviointi suhteessa EU:n vuosilomasääntelyyn” on kuitenkin poistettu lausuntokierrokselle lähteneestä luonnoksesta.
Siinä todetaan vain, että lomarahojen leikkaus on ongelmatonta EU-oikeuden näkökulmasta.
Lainsäädäntötutkimuksen emeritusprofessori Jyrki Tala sanoo, ettei ole koskaan nähnyt vastaavaa.
”Kun vertaa näitä luonnoksia, tulee omituinen olo. Mitä ilmeisimmin lainvalmistelussa on törmätty EU-oikeudellisiin ongelmiin. Asiaa koskevat kohdat on sitten hävitetty lausuntokierrokselle lähteneestä versiosta.”
Tala muistuttaa, että lainvalmisteluohjeiden mukaan kaikki lakiesityksen olennaiset seikat pitää eritellä tarkasti ja huolellisesti.
”Esitysluonnoksesta on jätetty pois olennaista tietoa”, sanoo myös Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen.
”Mahdollinen tulkinta on, että jätetään kertomatta asioita, joihin lakien vastustajat voisivat tarttua. Pimittäminen on varmaan suora termi tälle. Oppositiolle tai muille tahoille ei haluta antaa lyömäasetta.”
Myös Helsingin yliopiston työoikeuden professori Ulla Liukkunen pitää erikoisena, että luonnoksesta on poistettu tärkeitä kohtia. Hän muistuttaa, että järjestöjen sopimisoikeuteen puuttuminen on kysymys, johon liittyy perustavanlaatuisia ihmisoikeusnormeja.
”Tätä taustaa vasten voidaan edellyttää perusteellista kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden tarkastelua. Asia olisi pitänyt valmistella huolellisesti ja yksityiskohtaisesti.”
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ihmettelee, että esitysluonnoksessa vain todetaan pakkolakien ongelmattomuus EU-oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta. Pakkolakeihin voi hyvinkin liittyä EU-oikeudellisia ongelmia, Ojanen sanoo.
Artikkeliin liittyvät
Yhteiskuntasopimus kariutui, ja seuraavaksi hallitus aikoo edistää pakkolakeja Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi.
Pakkolait täytäntöön – näin hallitus ryhtyy viimeistelemään kilpailukykypakettia 8:20
”Jään kysymään, mihin esitysluonnoksen johtopäätökset perustuvat, kun niitä ei perustella lainkaan.”
EU-oikeutta koskevien perusteiden poisto yhdessä pakkolakien määräaikaisuuden kanssa näyttää Ojasen mukaan mahdollisesti siltä, että hallitus pelaa ”upporikasta ja rutiköyhää”. Pakkolakien vieminen EU:n tuomioistuimeen olisi hankalaa ja kestäisi joka tapauksessa helposti 2–3 vuotta.
”Ehkä hallituksessa toivotaan, ettei tuomiota ehdi tulla, ennen kuin lait ovat jo ehtineet vaikuttaa.”
Keinäsen mukaan tarkoitushakuinen lainvalmistelu on valitettavan yleistä. Syy ei ole virkamiesten.
”Pakkolakiasiassa näkyy selvästi poliittisen ohjauksen ongelmallisuus. Hyvän lainvalmistelun kriteereitä ei enää noudateta”, Keinänen korostaa.
”Virkamiesten on pakko tehdä mitä sanotaan. On ongelmallista, että he joutuvat kirjoittamaan esityksen, ihan kuin kaikki olisi selvää.”
HS:n tietojen mukaan pakkolakien valmistelussa on puututtu poikkeuksellisen vahvasti virkamiesten työhön.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.