Jaana Vuorio lähti valmistumisensa jälkeen auttamaan pakolaisia hädän runtelemiin maihin. Nyt, 20 vuoden jälkeen, hän on mukana toteuttamassa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa johtajan pöydän takaa.
Kun Somaliassa puhkesi 1990-luvun alussa sisällissota ja ihmiset alkoivat vyöryä pakolaisleireille, paikan päällä oli myös nuori suomalainen juristi.
– Olin kolmekymppinen, ”kuolematon”, enkä osannut pelätä mitään, muistelee Maahanmuuttoviraston uusi ylijohtaja Jaana Vuorio.
– Tilanne oli todellakin päällä ja suojelu tarpeen, mutta me olimme keskittyneet tekemään töitä. Kaiken hädän keskellä tuo aika oli myös hyvin mielenkiintoista ja opettavaista.
Vuorio oli lähtenyt muutamaksi vuodeksi ammentamaan kansainvälistä työ- ja elämänkokemusta pakolaisjärjestö UNHCR:n lakimieheksi Keniaan ja Intiaan.
– Intiassa tilanne oli hieman toinen, koska siellä Afganistanista paenneiden tilanne oli jo vakiintunut ja oma roolini oli puhtaasti juridista.
Pakolaisleirillä Vuorio oppi, mikä on inhimillisesti paras tapa hoitaa ihmisten sijoittaminen.
– Parasta on aina henkilön vapaaehtoinen ja mahdollinen paluu kotimaahan; sen jälkeen vaihtoehtoina ovat joko kotoutuminen turvapaikkamaahan tai kiintiöpakolaisuus kolmanteen maahan. Jälkimmäinen on nyt akuutti Syyriassa, josta on lähtenyt miljoonia kansalaisia. Suomi on heistä luvannut ottaa 500.
Vihapuheita hänen on vaikea ymmärtää.
– En pääse näiden ihmisten pään sisälle. Mielestäni tällainen käytös viittaa historiattomuuteen, täydelliseen näköalattomuuteen sekä solidaarisuuden katoamiseen. Esimerkiksi se, mitä nuoret poliittiset vaikuttajat ovat viime aikoina suustaan päästäneet, on jotain sellaista, mitä en ole koskaan ennen nähnyt.Tulee olemaan mielenkiintoista, kuinka paljon seuraavien vaalien alla maahanmuutto puhuttaa. Ainakin trendi on ollut nouseva koko 2000-luvun.
Maahanmuuttokriittisyyteen ja suvaitsemattomuuden lisääntymiseen Vuorio löytää osasyyllisen mediasta.
Somalian ja Intian jälkeen Vuorio on ollut useissa lyhyemmissä kenttätehtävissä, mutta kuten hän itse mainitsee, Suomestakin käsin voi edistää ihmisoikeuksia.
– Viimeksi olin neljän viikon ulkomaankomennuksella Kreikassa vuonna 2012 auttamassa rakentamaan EU:n säännösten mukaista turvapaikkajärjestelmää.
Kun Somaliassa puhkesi 1990-luvun alussa sisällissota ja ihmiset alkoivat vyöryä pakolaisleireille, paikan päällä oli myös nuori suomalainen juristi.
– Olin kolmekymppinen, ”kuolematon”, enkä osannut pelätä mitään, muistelee Maahanmuuttoviraston uusi ylijohtaja Jaana Vuorio.
– Tilanne oli todellakin päällä ja suojelu tarpeen, mutta me olimme keskittyneet tekemään töitä. Kaiken hädän keskellä tuo aika oli myös hyvin mielenkiintoista ja opettavaista.
Vuorio oli lähtenyt muutamaksi vuodeksi ammentamaan kansainvälistä työ- ja elämänkokemusta pakolaisjärjestö UNHCR:n lakimieheksi Keniaan ja Intiaan.
– Intiassa tilanne oli hieman toinen, koska siellä Afganistanista paenneiden tilanne oli jo vakiintunut ja oma roolini oli puhtaasti juridista.
Pakolaisleirillä Vuorio oppi, mikä on inhimillisesti paras tapa hoitaa ihmisten sijoittaminen.
– Parasta on aina henkilön vapaaehtoinen ja mahdollinen paluu kotimaahan; sen jälkeen vaihtoehtoina ovat joko kotoutuminen turvapaikkamaahan tai kiintiöpakolaisuus kolmanteen maahan. Jälkimmäinen on nyt akuutti Syyriassa, josta on lähtenyt miljoonia kansalaisia. Suomi on heistä luvannut ottaa 500.
Vihapuheita hänen on vaikea ymmärtää.
– En pääse näiden ihmisten pään sisälle. Mielestäni tällainen käytös viittaa historiattomuuteen, täydelliseen näköalattomuuteen sekä solidaarisuuden katoamiseen. Esimerkiksi se, mitä nuoret poliittiset vaikuttajat ovat viime aikoina suustaan päästäneet, on jotain sellaista, mitä en ole koskaan ennen nähnyt.Tulee olemaan mielenkiintoista, kuinka paljon seuraavien vaalien alla maahanmuutto puhuttaa. Ainakin trendi on ollut nouseva koko 2000-luvun.
Maahanmuuttokriittisyyteen ja suvaitsemattomuuden lisääntymiseen Vuorio löytää osasyyllisen mediasta.
Somalian ja Intian jälkeen Vuorio on ollut useissa lyhyemmissä kenttätehtävissä, mutta kuten hän itse mainitsee, Suomestakin käsin voi edistää ihmisoikeuksia.
– Viimeksi olin neljän viikon ulkomaankomennuksella Kreikassa vuonna 2012 auttamassa rakentamaan EU:n säännösten mukaista turvapaikkajärjestelmää.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minä en usko, että aito karjalainen väestö harrastaa vihapuheita.
Pohjois-Karjalassa on ongelma, että täällä on sekoittunut väestö savolaisiin ja tämähän on ollut osa Savo-Karjalaa.
Ilomantsissa on jonkun verran karjalaisia, mutta savolaissukuisuus on pilannut kauniin kylän.
Jos jotakin vaihdettavaa, viekää savolaissukuiset sinne minne kuuluu.
nen,nen,nen jne
Jos tuommoiselle linjalle tahdot lähteä niin sitten mennään enemmistön ehdoilla. Saa kyllä nenkoset ja muut ryssät täältä lähteä eikä suinkaan savolaissukuiset.
Kiitos, tuo jo vähän lohdutti. Olen tänne muuttaessani saanut todella ikävää kohtelua. Lääkäristä lähtien. Ihmisarvo täällä viedään. Ei anneta tilaa ihmisen sellainen kun hän on. Itse en halua juoruta ja seurata toisten asioita. Keskityn omiin ja yritän pärjätä siinä. Kun olet erilainen sen tunnet täällä nahoissasi, kateutena, takanapäin puhumisena, omia olettamuksia ruokkien toisten kustannuksella. Täällä vallitsee vihamielisyys jo omasta maasta muuttaneelle.
Varoen on kuljettava kuin heikoilla jäillä. Miettikää omaa toimintaa tai käykää kauempana katsomassa maailmaa kuin oman talon nurkan takana.
Kevättä odotellessa.
Karjalan mual kuldakägözet kukkuu, kirikön ristat kiildelöö...
Dna-testu lujendi: Ilomančin da Varbaisjärven mečästyssualehet ei oldu koiruhukkii
Suomen riistukeskus luajitti tutkimuksen kolmes, väritysty myöte eričyksellizes elätis.Tutkimuksen mugah kuatut elätit ollah piäl 99,9 procental puhtahat hukat.
Pakkas-tuhukuun vaihtujes Pohjas-Savos da Pohjas-Karjalas kuatut elätit ollah oldu varmah tavallizet hukat. Elättilöin alguperiä ebäilijöin yhtevyönottoloin täh riistuvirguniekat tahtottih tiijustua, oligo kuattulois hukis koiran verdy. Ebäilysty rodih elättilöin eriluaduzen turkin da kynzien värityksen täh.
Suomen riistukeskus luajitti terväzeh Turun yliopistos dna-tutkimuksen kolmes hukas,kudamis kaksi oli samazes joukkovehespäi Pohjas-Savospäi Varbaisjärven Juudinsalolpäi da yksi Pohjas-Karjalan Kelsimais Ilomančispäi. Tutkimuksen mugah kuatut elätit ollah piäl 99,9 procental puhtahat hukat.
Juudinsalon hukat ammuttih 28.pakkaskuudu da Kelsimäin hukku 1.tuhukuudu.
Suomen Riistukeskuksen Pohjas-Savon riistupiälikkö Jouni Tanskazen mugah hukkien värivaihtelu on aiga tavalline. Nämmien jyttyzii hukkii on vastattu aijembagi. Hukan da koiruhukan runganrakendehes sežo voibi olla eruo.
Tanskazen mugah Pohjas-Savon alovehel enne ei ole luajittu dna-miärityksii hukis. Aijemba koiruhukkii on löytty Suomes vähimyölleh Juval da Kuhmos.
http://yle.fi/uutiset/dna-testu_lujendi_ilomancin_da_varbaisjarven_mecastyssualehet_ei_oldu_koiruhukkii/8720963
Karjalan mual ei kuldukägözet kuku...
https://www.youtube.com/watch?v=Sd4Y5_-Cwic
Karjal Žurnualu, Suomen karjalankielisten verkkolehti:
http://verkolehti.karjal.fi/
Ylen karjalankieliset uutiset:
http://yle.fi/uutiset/pohjois-karjala/karjalakse/
Oma Mua-lehti (Karjalan tasavallassa Venäjällä):
http://omamua.ru/
Karjalan kielen ystävät Ruotsissa:
http://karjalazet.se/
Kiännä! Kääntäminen, elvytys ja uhanalainen karjalan kieli:
http://kianna-hanke.blogspot.fi/
Opastajat-sivusto:
http://opastajat.net/
Karjalan kielen koti:
http://karjalankielenkodi.net/
Havvinkukkaro-blogi:
http://havvinkukkaro.blogspot.fi/
Lopettakaapa ne vihapuheet puolin ja toisin ja eletään rinnatusten sulassa sovussa, eikä kaiveta aina sitä malkaa vain toisen silmästä, kun siellä omassakin voi olla aikamoinen kokkare.
Nyt laitetaan suomalaiset painetta ja osoitetaan päättäjille halua laittaa rajat kiinni!
VAATIMUS RAJAVARTIOLAIN MUUTTAMISEKSI SEKÄ SUOMEN RAJOJEN SULKEMISESTA YLIVOIMAISEN SIIRTOLAISKRIISIN JOHDOSTA
Allekirjoittakaa ja jakakaa se on vähintä, mitä voitte edes yrittää tehdä suomen ja suomalaisten tulevaisuuden puolesta.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1647
Maahanmuuttovirasto tuhoaa Suomen. Ikävä on Eila Kännöä. Suomi ei ole koko maailman sossu!
Vihamusiikkia
https://www.youtube.com/watch?v=uQNbus3pF70
HS Mielipide 30.9.2010
Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli
" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."
Rino Grünthal
Johanna Laakso
Anneli Sarhimaa
professoreita
Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
(European Language Diversity for All)
Käppäilin öylissäpäivänä "kylillä". Ei ristin sielluu. Onneks on kurvissii rätylöitä, jotka lopettaa errääni kaverin kertomsn mukkaan viimesennii yrityksen suaha jottain tolokkuu näihin hommiin.