Venäjä parka

teollisuuden avulla. Venäjällä on menossa valtava teollisuusbuumi halvan ruplan siivittämänä ja myös Kiina investoi Venäjälle osittain poliittisista syistä. Vuoden 2016 loppupuoliskolla Venäjän talous kasvaa jo selvästi.

Barreli Pohjanmeren Brent-viitelaadun raakaöljyä maksoi 14.12.2015 kello 15 Suomen aikaa 36,4 dollaria. Viimeksi se on ollut yhtä halpaa heinäkuussa 2004. Barreli on öljykaupan mittayksikkö. Sen tilavuus on 159 litraa.

Pahalta näytti jo ennen tätä:
http://www.uusisuomi.fi/raha/122452-professorilta-tyrmaava-arvio-venajan-johto-ollut-toimintakyvyton

Kun armeijan ylläpito, aseinvestoinnit ja sodankäyntikustannukset lisätään kuvioon, on oltava melkoinen taloustaikuri, jotta tilanteesta selviää.

Muualla maailmassa öljyn hinta jatkaa laskuaan, mutta Suomessa sitä taas nostetaan kartellifirmojen toimesta.

Venäläisanalyytikon mukaan Venäjän hallinto pahentaa talouskriisiä leikkaamalla sosiaalimenoja ja sivuuttamalla rakenteelliset uudistukset.

Venäjän hallinto heittää bensaa liekkeihin ja pahentaa maan talouskriisiä leikkaamalla sosiaalimenoja ja eläkkeitä, koska kriisin pääongelma on kulutus- ja investointikysynnän lasku, kirjoittaa talousanalyytikko, kolumnisti Aleksei Mikhailov profile.ru-uutissivuston julkaisemassa analyysissa.

Mikhailov muistuttaa, että hallinto ei voi leikata energiasektorille suunnattuja menoja, koska sektori on sidottu tiukasti presidentti Vladimir Putiniin. Asevoimien varustelu puolestaan estää puolustusbudjetin leikkaukset. Venäjälle asetettujen sanktioiden vuoksi maa ei myöskään kykene houkuttelemaan ulkopuolisia investointeja.

Siten presidentti Putinin hallinto siirtää taakan kansalaisten niskoille, mikä vähentää kysyntää ja pahentaa tilannetta ennestään.

Halpa öljy on haaste Venäjän valtiontaloudelle.

Parlamentin molemmat kamarit, duuma ja liittoneuvosto, hyväksyivät viime ja tällä viikolla federaatiobudjetin luonnoksen vuodelle 2016. Ratkaisevassa duuman toisessa käsittelyssä budjetin menoista noin 2 % kohdennettiin uudelleen eri menoluokkiin. Muun muassa heikkokuntoisten koulujen korjaukseen tarkoitettujen varojen määrää lisättiin.
Federaatiobudjetin kokonaismenojen määrä ja tuloarvio hyväksyttiin edellisten vuosien tapaan hallituksen ehdotuksen mukaisena. Tulot nousevat nimellisruplissa 3,7 % tämän vuoden tarkistetusta tuloarviosta. Tulot öljyja kaasuveroista lisääntyvät alle 3 % sillä oletuksella, että Urals öljyn hinta on 50 dollaria tynnyriltä (14.12.2015 36 dollaria!) ja ruplan kurssi on 63,3 ruplaa dollailta. Muut tulot lisääntyvät vajaat 4,5 %, jos BKT kasvaa 0,7 %. Federaatiobudjetin vaje olisi tällöin 3 % BKT:stä eli presidentti Putinin ohjeistamalla enimmäisrajalla.
Budjetin parlamenttikäsittelyn yhteydessä finanssiministeri Anton Siluanov kiinnitti huomiota öljyn hinnan viimeaikaisen laskun mukanaan tuomiin budjettiriskeihin. Siluanovin mukaan nykyisellä öljynhinnalla ja ruplan kurssilla federaatiobudjetin tulot vähenisivät juuri hyväksytyn budjetin tuloarviosta summalla, joka vastaisi noin kahta prosenttia BKT:stä. Finanssiministeriön kantana olisi tällöin budjetti-menojen karsinta. Jos menoja ei heikentyneessä tilanteessa karsittaisi, federaation reservirahasto ei riittäisi budjetin vajeen rahoittamiseen vuoden 2016 loppuun saakka.

Putin sanoi jo aikoinaan, että se on joko luu kurkkuun, tai...

Lentoaseen osalta Intia saa koneita enemmän kuin Venäjä ja Intian vihollinen sitten onkin...

Venäjä jakautuu 83 itsehallinnolliseen alueeseen, joista jopa 60 arvioidaan olevan kriisitilassa. Alueiden velkojen arvioidaan kasvaneen viimeisten vuosien aikana 100-150 prosenttia.

Ruplan arvo dollaria vastaan heikkeni alle puoleen tammikuun 2013 ja tammikuun 2015 välillä. Venäjän keskuspankki on tukenut ruplaa kymmenillä miljardeilla dollareilla, mutta öljyn hinnan heilahtelujen vuoksi sen arvo on yhä varsin matalalla.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa Venäjän talouden supistuvan tänä vuonna 3,5 prosenttia, ja vuodelle 2016 odotetaan vain minimaalista kasvua.

Taloustilanne horjuttaa myös presidentti Vladimir Putinin kannatusta, mikä horjuttaa samalla koko Venäjän valtarakennetta. Putinin valta perustuu pitkälti hänen persoonaansa, ja lehden mukaan huolestuttavaa on, että Putin on alkanut vetäytyä päivittäisestä päätöksenteosta.

Putinin kannatusta uhkaa etenkin se, että lähes koko hänen valtakautensa ajan noussut elintaso on kääntynyt laskuun, jolle ei näy loppua. Myös Ukrainan talous on romahtanut pitkittyneen kriisin myötä, ja Putinin suosio Krimin niemimaan eri etnisten ryhmien keskuudessa alkaa hiipua.

On aika alkaa uusi sota!?? Ainakin Putinista on, on.

Venäjän talous elää, hengittää ja kuolee täysin öljyn- ja kaasunhinnan tahdissa. Muita vientituotteita Venäjällä ei raaka-aineiden lisäksi ole. Iranin palatessa öljymarkkinoille miljoonan barrelin päivätuotannollaan ja Kiinan supistaessa teollisuustuotantoaan markkinoiden hiipuessa, minkäänlaista talouskasvua Venäjällä ei ole aistittavissa. Päinvastoin.

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, kansainväliset sijoittajat ovat vetäneet sijoituksiaan pois Venäjältä kilpaa venäläisten pääomasijoittajien pääomien kanssa. Venäjän poliittisesta ennalta-arvaamattomuudesta paljon kertoo se, että edes Venäjän oma johto ja Venäjän valtio, eivät säilytä pääomiaan venäläisissä pankeissa Venäjällä.

Putin:
"Emme ole tehneet asioita, joita suunniteltiin ja joita lupasimme tehdä", Venäjän presidentti Vladimir Putin myönsi puheessaan. Hänen mukaansa Venäjä ei ole onnistunut monipuolistamaan talouttaan.

Panokset kovenevat:

Yhdysvallat aikoo sallia raakaöljyn viennin ensi kertaa 40 vuoteen

Republikaanit ja demokraatit pääsivät myöhään tiistaina alustavaan sopuun hallituksen budjetista. Republikaanien vaatima öljyviennin salliminen näyttää toteutuvan. Vastalahjaksi demokraatit saivat neuvoteltua budjettiin verohuojennuksia uusiutuvalle energialle.

Yhdysvaltain kongressi aikoo kumota raakaöljyn 40-vuotisen vientikiellon uudessa budjetissaan, kongressiedustajat kertovat uutistoimistoille.

Öljyn vientikiellon kumoaminen on ollut pitkään republikaanien tavoitteena. Kompromissina syntynyt budjettiesitys sisältää myös useita demokraateille mieluisia kohtia.

Sitä pelkään kaikkein eniten, että Venäjä ryhtyy epätoivoissaan myymään ydinaseteknologiaa härövaltioille tai jopa terroristiryhmille...

Älkää väittälö Venäjän taloutta heikoksi, sillä se liki Afrikan talouden kokoinen. Afrikassa nyt poikeuksellisesti on kasvuprosentti suurempi, mutta kun presidentti Putin saa talousuudistuksiin vauhtia uhkaamalla muita atomipommilla, Venäjä lähtee ennennäkemättömään nousuun.

Talousosuuksia 2014 luvuin:

USA 17,7%

Kiina 14,9%

Intia 6,4%

Japani 4,8%

Saksa 3,7%

Venäjä 3,5%

Brasilia 3,1%

Ranska 2,6%

UK 2,4%

Indonesia 2,3%

Vuonna 2015 Venäjän talous supistuu entisestään.

Raakaöljyn halpenemisesta kärsivä Venäjä aikoo myydä osan öljy-yhtiö Rosneftista, kirjoittaa talouslehti Wall Street Journal. Lehden mukaan Venäjä paikkaisi näin vajetta budjetissaan.

Venäjän valtiovarainministeri Anton Siluanovin mukaan myyntiin tuleva osuus olisi 19 prosentin suuruinen, ja se toisi valtion kassaan ainakin 500 miljardia ruplaa. Siluanovin mukaan myös ulkomaiset sijoittajat ovat tervetulleita. Kiinnostusta on osoittanut ainakin Kiina.

Tulot
23.3 23.4 22.5 19.5 17.9 20.3 20.7 19.5 20.3​ 19.0 1-10/15
Menot
15.9 18.0 18.4 24.8 21.9 19.8 20.9 20.0 20.8​ 20.2 1-10/15
Ylijäämä
7.4 5.4 4.1 -5.4 -4.0 0.5 -0.2 -0.5 -0.5 -1.2 1-10/15
Valtion velka
9.0 7.2 6.5 8.3 9.0 9.5 10.5 11.3 14.4​ 13.6 Q2/15
Ulkomainen velka
4.3 2.7 1.9 2.2 2.1 1.9 2.8 3.0​ 2.8 2.6 Q3/15
Ulkomainen velka, mrd.USD
43.2 35.8 28.2 29.5 32.2 33.6 53.5 61.0​ 41.0 31.5 Q3/15
Vararahastot, mrd. USD1
89.1 156.8 225.1 152.1 113.9 112.0 150.7 176.0​ 159.1 131.6 11/15
1) Sisältää reservirahaston ja kansallisen hyvinvointirahaston.

Luvut ovat Suomen pankin ja alkavat vuodesta 2006. Vararahaston koko hämmästyttää ja epäilyttää, mutta 2016 1.kvartaali tuonee totuuden. 2015 viimeinen kvartaali ei näy.

Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi keskiviikkona, että Ukrainan ja Venäjän välinen vapaakauppasopimus on jäädytettävä. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Venäjä on vastustanut kiivaasti Ukrainan lähentymistä EU:n kanssa ja erityisesti EU:n ja Ukrainan välisen vapaakauppasopimuksen solmimista. Viime vuonna suivaantunut Venäjä liitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan itseensä.

Venäläisviranomaiset sanovat aiemmin joulukuussa, että Venäjän täytyy todennäköisesti ryhtyä vastatoimiin, mikäli Ukrainan ja EU:n vapaakauppasopimus astuu tammikuussa voimaan.

Putin vetosi jäädyttämismääräyksessään "epätavallisiin olosuhteisiin, jotka vaikuttavat Venäjän etuihin ja taloudelliseen turvallisuuteen".

Reutersin mukaan vapaakauppasopimuksen keskeytyksen kestosta ei ole tietoa.

Venäjä pelkää, että Ukrainan ja EU:n sopimus johtaa tavaratuonnin vuotamiseen rajan yli Venäjälle ja vahingoittaa samalla myös Venäjän Ukrainan-vientiä.

Ukraina ei ole toistaiseksi reagoinut Venäjän päätökseen. Aiemmin se on sanonut, että Venäjän toimet eivät voi vaikuttaa EU:n ja Ukrainan välisen vapaakauppasopimuksen voimaantuloon.

Mielenkiintoista, kun venäläisetkin talousasiantuntijat, siis ihan oikeat koulutetut ja kokeneet asiantuntijat, maalailevat synkkää ja jopa toivotonta kuvaa Venäjän taloudesta, niin eikös nämä suolikaksneljän venäjätrollit näe pelkkää valoa ja kasvua itänaapurin tulevaisuudessa.

:D

Norja on kusessa ja lopullisesti paskassa, kun Iran aloittaa täysimittaisen öljyntuotannon.

Venäjän hallitus laskee Putinin mukaan nyt, että talous nousee jo ensi vuonna hieman. Hänen mukaansa laskelmat on tehty sen mukaan, että öljyn hinta olisi 50 dollaria, kun se nyt on noin 38 dollaria barrelilta.

– Mutta hallituksen on oltava valmis kaikkiin mahdollisiin kehityskulkuihin, Putin huomautti kuitenkin.

Putin myönsi vastauksensa aluksi myös sen, ettei hän viime vuonna isossa lehdistötilaisuudessaan osannut arvata, että öljyn hinta laskisi niin paljon. Tuolloin Putin lupasi, että Venäjän talouskriisi olisi ohi parissa vuodessa.

– Kun puhuimme viime vuonna, tiesimme taloutemme riippuvuuden ulkopuolisista tekijöistä ja öljyn sekä kaasun hinnasta, mutta lähdimme siitä että öljyn hinta tulee olemaan noin 100 dollaria barrelilta, laskimme sen mukaan kaikki ennusteet ja suunnitelmat. Mutta olemme joutuneet tekemään uusia laskelmia, Putin sanoi

50 dollaria ei välttämättä ole epärealistinen peruste, mutta saudit ja Iran tullee nokittelemaan, jenkit varasi juuri mahdollisuuden osallistua hintasotaan ja Venezuela on ihan eri peliasetelmassa, joten toi "olemme joutuneet tekemään uusia laskelmia" onkin tosi tarpeen.

Ruplan kurssi on hiipunut viime päivinä melkoisesti. 77 ruplaa eurolta oli keskiviikkona.

Raakaöljyn torstaina jatkunut hinnanlasku on saanut jo markkinat huolestumaan maailmanlaajuisesta ylitarjonnasta. Öljyn hinta laski kaksi prosenttia ja Brent-laadun öljy maksoi torstaina enää runsaat 37 dollaria barrelilta.

Öljyn hinnanlaskuun vaikuttivat niin tiedot Yhdysvaltojen öljyvarastojen odotettua kovemmasta kasvusta kuin keskuspankki Fedin keskiviikkoinen koronnostokin.

Hyvää edes Suomelle: Venäjän merkitys supistuu

Öljyn hinnan lasku heikentää Venäjän ruplan kurssia, valtion tuloja ja ostovoimaa.

Nykyisellä öljyn hintatasolla Venäjä voi joutua karsimaan budjettimenoja ensi vuonna.

Venäjän merkitys Suomen ulkomaankaupassa supistuu ja pahin sokki onkin jo ohi.

Venäjän osuus Suomen viennistä on jo laskenut reiluun viiteen prosenttiin. Venäjä on pudonnut viidenneksi suurimmaksi vientimaaksi.

Vienti tuskin elpyy ennen kuin Venäjän talous ja ennen kaikkea reaalitulojen kasvu elpyy. Toivottavasti se ei enää kasvakaan siinä määrin, että Venäjä voi kiristää Suomea tuontirajoitteilla.

Kannattaa lukea IS erikoisraportti Venäjän ihmemaasta.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1450416312388.html

Toinen, tänään kiinnostava, on Suomen sähköntuonti Venäjältä. Laitan tänne siitäkin, jos jaksan.

Sähkön tuonti on tässä:

http://www.talouselama.fi/uutiset/energian-kulutus-alkuvuonna-5-sahkon-tuonti-venajalta-53-6240550

Jonkun mielestä tämä on off topic, mutta Venäjä tuottaa sähköenergiaa myyntiin mm. stallaripuolueen suomimassa ydinvoimalassa, eli Sosnovy Borissa. Se on Tsernobyl tyyppinen laitos, elää yliajalla ja suomalaiset on vieneet ja kustantaneet sen valvontateknologiaa. Katsokaapa missä se sijaitsee ja kuinka käy, jos tuokin grafiittilaitos poksahtaa.

Venäjä on varsin vastuuton, kun se opi edes tuon riskitason virheistä, vai onko taloustilanne vaan niin epätoivoinen?

>Vastuullisesti käytettynä Tsernobyl-tyyppinen ydinvoimala ei ole sen vaarallisempi kuin muutkaan ydinlaitokset.

Vastuullinen käyttökulttuuri on vaikeaa liittää Venäjään, joten ei siitä sen enempää -tai no, Sosnovy Borin käyttökulttuurista on uutisoitu Venäjälläkin.

Sosnovy Bor piti venäläisten mukaan sulkea jo aikaa sitten. Liettua pakotettiin sulkemaan Ingalinga juuri tuon Tsernobyl tyyppisen laitoksen turvallisuusriskien tähden.

Asiaa Sosnovyi Borista kansantajuisesti:

http://yle.fi/uutiset/venajan_vanhat_ydinvoimalat_hirvittavat_tutkijoita/6528671

Liitä tämä mielessäsi kasvavaan sähköntuontiin Venäjältä.

Ukraina ei aio maksaa sunnuntaina erääntyviä lähes kolmen miljardin euron joukkovelkakirjalainoja Venäjälle, Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk ilmoitti perjantaina.

Jatsenjuk käytti termiä ”moratorio”, millä tarkoitetaan maksunlykkäystä. Jatsenjukin mukaan se on voimassa ”kunnes ehdotuksemme uudelleenjärjestelyistä on hyväksytty tai toimivaltainen oikeusistuin on tehnyt päätöksen”, uutistoimisto Reuters kertoo.

>Vastuullisesti käytettynä Tsernobyl-tyyppinen ydinvoimala ei ole sen vaarallisempi kuin muutkaan ydinlaitokset.

SEN VASTUULLISUUDEN HISTORIAA:

6.2.1974 1-reaktoriLeningradin ydinvoimalaitoksen onnettomuuksia
Toisiojäähdytyspiirin murtuma. Ei raportoitu. Radioaktiivisen höyryn päästö, ei raportoitu. Kolme kuollutta, ei raportoitu.
28.11.1975-30.12.1975 1-reaktori
Reaktoriytimen osittainen sulaminen. Ei raportoitu. Tuuletettu ilmakehään 1,5 MCi radioaktiivisia isotooppeja, ei raportoitu. Ei raportoituja uhreja. INES3. Reaktoriytimen osittainen sulaminen kuuluu tyypillisesti INES-asteikolla luokkaan 4,mutta henkilövahinkoja tai ympäristön saastumista ei raportoitu.
Heinäkuu 1976 keski- ja matala-aktiivisen jätteen varasto, rakennus no. 465
Öljyisistä räteistä betonisiilossa itsestään syttynyt tulipalo. Ei raportoitu. Sammutusvesien mukana siilon rakenteisiin imeytyi ja ympäristöön tihkui H3, Cs137, Sr90 ja Pu239 isotooppeja, ei raportoitu. Ei raportoituja uhreja. INES2
Syyskuu 1979 keski- ja matala-aktiivisen jätteen varasto, rakennus no. 668
Vuoden 1976 varastosiilon tulipalon toisinto. Ei raportoitu. Pohjavesi saastui, ei raportoitu. Ei raportoituja uhreja. INES2
28.-30.12.1990 1-reaktori
Reaktorin kantta korjailtiin neljäntoista vuoden takaisen ytimensulamisonnettomuuden jäljiltä. Erittäin saastuneita grafiitin paloja ja pölyä levisi reaktorihallia ympäröiviin tiloihin, joiden säteilyarvot nousivat yli henkilökunnan sallittujen raja-arvojen. Ei raportoitu. Kohonneita plutonium-arvoja havaittu laitoksen ulkopuolella, ei raportoitu. Ei raportoituja uhreja.[20]
3.12.1991 ydinpolttoaineen varasto
Uutta ydinpolttoainekuormaa junasta purkaneet työntekijät tipauttivat polttoainesauvoja sisältäneen säiliön. 10 polttoainenippua vaurioitui, mutta työntekijät yrittivät salata tapahtuneen myös laitoksen johdolta. Ei raportoitu.
24.3.1992 3-reaktori
Jäähdytysnesteen primääripiirin venttiilivika johti jäähdytysnesteen menetykseen ja reaktoriytimen osittaiseen sulamiseen. Ensimmäinen Leningradin ydinvoimalaitoksen julkisesti myöntämä ja raportoima onnettomuus. 4000 curieta reagoimattomia kaasuja ja 2,5 curieta I131 vapautui ilmakehään. Ei raportoituja uhreja.INES3. Reaktoriytimen osittainen sulaminen kuuluu tyypillisesti INES-asteikolla luokkaan 4, mutta henkilövahinkoja tai ympäristön merkittävää saastumista ei raportoitu.
1993 2-reaktori
Huoltotöiden yhteydessä polttoainekanavaan oli tipahtanut metallikappale. Jäähdytysjärjestelmän vika havaittiin reaktoria uudelleen käynnistettäessä. RBMK-reaktorin rakenteellisten heikkouksien takia polttoainekanavan tukkeutuminen johtaa höyrytaskun muodostumiseen, neutroniabsorption paikalliseen menetykseen ja siten hallitsemattomaan ydinreaktioon. Mikäli vikaa ei oltaisi havaittu, ydin olisi ollut vaarassa sulaa osittain. Ei tarkempia tietoja.
22.2.1994 1-reaktori
Juuri huollossa hitsattu putkisauma petti ja taustasäteily nousi yli kymmenkertaiseksi normaalista höyryn purkautuessa ilmakehään. Ei tarkempia tietoja.
Tammikuu 1996 käytetyn polttoaineen varasto, rakennus no. 428
Käytetyn polttoaineen varastoaltaan jäähdytyksessä käytettävän veden havaittiin vuotavan altaasta 12l/vrk nopeudella. Puoli vuotta myöhemmin vuoto oli 144l/vrk ja kun vuoto nousi maaliskuuhun 1997 mennessä 360l/vrk, Suomen Säteilyturvakeskus kävi paikkaamassa vuotaneen altaan, joka sijaitsee 90 metrin päässä Suomenlahdesta. Vuotaneessa jäähdytysvedessä oli mm. Cs137 -isotooppeja.
28.1.2000 1-reaktori Reaktoria huoltotöiden jälkeen uudelleen käynnistettäessä havaittiin jäähdytysnestekierrossa polttoainekanavassa vika, jonka syyksi paljastui primääripiiriin huollossa tipahtanut kumin kappale. RBMK-reaktorin rakenteellisten heikkouksien takia polttoainekanavan tukkeutuminen johtaa höyrytaskun muodostumiseen, neutroniabsorption paikalliseen menetykseen ja siten hallitsemattomaan ydinreaktioon. Mikäli vikaa ei oltaisi havaittu, ydin olisi ollut vaarassa sulaa osittain. Raportoitu.
19.10.2000 käytetyn polttoaineen varaston rakennustyömaa
Maaperän havaittu saastuneen käytetyn polttoaineen varastoaltaan no. 428 vuodon takia. Maaperää kuorittu ja viety kiinteän radioaktiivisen jätteen varastoon.
Sosnovyi Borin palopäällikkö on antanut Leningradin ydinvoimalaitokselle vuosittain jopa 140 huomautusta palomääräysten rikkomisesta.
3-reaktorin huoltotöiden yhteydessä 1996-1997 jäähdytyspiireissä havaittiin 370 murtumaa. Aiemmissa tarkastuksissa niitä ei oltu havaittu.
2001 4-reaktorin grafiittihidasteen huomattiin vanhentuneen huomattavasti ennenaikaisesti.
INES-asteikon tapahtumat luokissa 1-3 määritellään "turvallisuuteen vaikuttaviksi tapahtumiksi" ja vasta luokissa 4-7 ydinonnettomuuksiksi.

VASTUULLISEN KÄYTÖN HISTORIAA VENÄJÄLLÄ:
6.2.1974 1-reaktoriLeningradin ydinvoimalaitoksen onnettomuuksia
Toisiojäähdytyspiirin murtuma. Ei raportoitu. Radioaktiivisen höyryn päästö, ei raportoitu. Kolme kuollutta, ei raportoitu.
28.11.1975-30.12.1975 1-reaktori
Reaktoriytimen osittainen sulaminen. Ei raportoitu. Tuuletettu ilmakehään 1,5 MCi radioaktiivisia isotooppeja, ei raportoitu. Ei raportoituja uhreja. INES3. Reaktoriytimen osittainen sulaminen kuuluu tyypillisesti INES-asteikolla luokkaan 4,mutta henkilövahinkoja tai ympäristön saastumista ei raportoitu.
Heinäkuu 1976 keski- ja matala-aktiivisen jätteen varasto, rakennus no. 465
Öljyisistä räteistä betonisiilossa itsestään syttynyt tulipalo. Ei raportoitu. Sammutusvesien mukana siilon rakenteisiin imeytyi ja ympäristöön tihkui H3, Cs137, Sr90 ja Pu239 isotooppeja, ei raportoitu. Ei raportoituja uhreja. INES2
Syyskuu 1979 keski- ja matala-aktiivisen jätteen varasto, rakennus no. 668
Vuoden 1976 varastosiilon tulipalon toisinto. Ei raportoitu. Pohjavesi saastui, ei raportoitu. Ei raportoituja uhreja. INES2
28.-30.12.1990 1-reaktori
Reaktorin kantta korjailtiin neljäntoista vuoden takaisen ytimensulamisonnettomuuden jäljiltä. Erittäin saastuneita grafiitin paloja ja pölyä levisi reaktorihallia ympäröiviin tiloihin, joiden säteilyarvot nousivat yli henkilökunnan sallittujen raja-arvojen. Ei raportoitu. Kohonneita plutonium-arvoja havaittu laitoksen ulkopuolella, ei raportoitu. Ei raportoituja uhreja.[20]
3.12.1991 ydinpolttoaineen varasto
Uutta ydinpolttoainekuormaa junasta purkaneet työntekijät tipauttivat polttoainesauvoja sisältäneen säiliön. 10 polttoainenippua vaurioitui, mutta työntekijät yrittivät salata tapahtuneen myös laitoksen johdolta. Ei raportoitu.
24.3.1992 3-reaktori
Jäähdytysnesteen primääripiirin venttiilivika johti jäähdytysnesteen menetykseen ja reaktoriytimen osittaiseen sulamiseen. Ensimmäinen Leningradin ydinvoimalaitoksen julkisesti myöntämä ja raportoima onnettomuus. 4000 curieta reagoimattomia kaasuja ja 2,5 curieta I131 vapautui ilmakehään. Ei raportoituja uhreja.INES3. Reaktoriytimen osittainen sulaminen kuuluu tyypillisesti INES-asteikolla luokkaan 4, mutta henkilövahinkoja tai ympäristön merkittävää saastumista ei raportoitu.
1993 2-reaktori
Huoltotöiden yhteydessä polttoainekanavaan oli tipahtanut metallikappale. Jäähdytysjärjestelmän vika havaittiin reaktoria uudelleen käynnistettäessä. RBMK-reaktorin rakenteellisten heikkouksien takia polttoainekanavan tukkeutuminen johtaa höyrytaskun muodostumiseen, neutroniabsorption paikalliseen menetykseen ja siten hallitsemattomaan ydinreaktioon. Mikäli vikaa ei oltaisi havaittu, ydin olisi ollut vaarassa sulaa osittain. Ei tarkempia tietoja.
22.2.1994 1-reaktori
Juuri huollossa hitsattu putkisauma petti ja taustasäteily nousi yli kymmenkertaiseksi normaalista höyryn purkautuessa ilmakehään. Ei tarkempia tietoja.
Tammikuu 1996 käytetyn polttoaineen varasto, rakennus no. 428
Käytetyn polttoaineen varastoaltaan jäähdytyksessä käytettävän veden havaittiin vuotavan altaasta 12l/vrk nopeudella. Puoli vuotta myöhemmin vuoto oli 144l/vrk ja kun vuoto nousi maaliskuuhun 1997 mennessä 360l/vrk, Suomen Säteilyturvakeskus kävi paikkaamassa vuotaneen altaan, joka sijaitsee 90 metrin päässä Suomenlahdesta. Vuotaneessa jäähdytysvedessä oli mm. Cs137 -isotooppeja.
28.1.2000 1-reaktori Reaktoria huoltotöiden jälkeen uudelleen käynnistettäessä havaittiin jäähdytysnestekierrossa polttoainekanavassa vika, jonka syyksi paljastui primääripiiriin huollossa tipahtanut kumin kappale. RBMK-reaktorin rakenteellisten heikkouksien takia polttoainekanavan tukkeutuminen johtaa höyrytaskun muodostumiseen, neutroniabsorption paikalliseen menetykseen ja siten hallitsemattomaan ydinreaktioon. Mikäli vikaa ei oltaisi havaittu, ydin olisi ollut vaarassa sulaa osittain. Raportoitu.
19.10.2000 käytetyn polttoaineen varaston rakennustyömaa
Maaperän havaittu saastuneen käytetyn polttoaineen varastoaltaan no. 428 vuodon takia. Maaperää kuorittu ja viety kiinteän radioaktiivisen jätteen varastoon.
Sosnovyi Borin palopäällikkö on antanut Leningradin ydinvoimalaitokselle vuosittain jopa 140 huomautusta palomääräysten rikkomisesta.
3-reaktorin huoltotöiden yhteydessä 1996-1997 jäähdytyspiireissä havaittiin 370 murtumaa. Aiemmissa tarkastuksissa niitä ei oltu havaittu.
2001 4-reaktorin grafiittihidasteen huomattiin vanhentuneen huomattavasti ennenaikaisesti.
INES-asteikon tapahtumat luokissa 1-3 määritellään "turvallisuuteen vaikuttaviksi tapahtumiksi" ja vasta luokissa 4-7 ydinonnettomuuksiksi.

Venäjän tilanneanalyysia:

http://suomi.fontanka.fi/articles/564/

Julkaistu: 20.12.2015 01:01
Venäjällä eletään stabiilia ongelmien aikaa
Karjalainen

Vladimir Putinin vuotuissa lehdistötilaisuudessa toimittajien kysymykset ovat siloteltuja, ja mahdollisia ikäviä kysymyksiä Putin väistää sujuvasti väistää - eikä tivaaminen kuuluu protokollaan. Silti torstaina rivien väleistä kuului, ettei Venäjällä mene hyvin.

Venäjän budjetti on ensi vuodeksikin laadittu liian optimistiseksi. Öljyn hinnanlasku jatkuu niin rajuna, että budjetista saattaa jäädä uupumaan jopa viidennes. Venäjä toki säästi hyvinä aikoina, mutta nyt hyvinvointirahastotkin alkavat olla syöty tai sidottu.

Yksi potti on sidottuna Suomen länsirannikolle. Se ei tuntune Itä-Siperian mummoista, lapsiperheistä ja työttömistä parhaalta rahankäyttökohteelta. Putin puolustikin rahaston käyttämistä Fennovoiman ydinvoimalan rakentamiseen, kun toimittajat esittivät huolensa eläkevaroista. Niin kuin tiedetään, Suomen ydinvoimala on Rosatomin käyntikortti lännessä. Melkein 2,5 miljardin sijoitusta Suomeen Putin kehui kannattavana sijoituksena, joka saadaan takaisin.

Käyntikortiksi kehittyvien maiden markkinoille tarkoitettua ydinvoimalayhteistyötä tehdään Turkissa, mutta Putin ei jättänyt epäselväksi suhtautumistaan Turkkiin. Nyt epäillään lisäksi, että Turkissa viikon jatkunut kyberhyökkäys on peräisin Venäjältä.

Ehkä merkittävintä Putinin puheessa oli kuitenkin se, että hän vihdoin antoi periksi sille, mikä tiedetään: Itä-Ukrainassa on venäläisiä sotilaita. Toki hän vieläkin liudensi totuutta korostamalla, etteivät nämä ole Venäjän asevoimien vakituisia joukkoja. Putin käski huomata eron, mutta useimmille on päinvastoin selvää, ettei eroa ole. Venäjällä jos missä asiat saadaan näyttämään siltä, miltä niiden halutaan näyttää. Eri asia on, miten kauan ja miten vakavissaan niihin uskotaan.

Ukrainan sota on jäänyt Syyrian sodan varjoon. Putinin ulostulo saanee kuitenkin jatkoa niin, että Itä-Ukrainan venäläisjoukot tunnustetaan jossain vaiheessa niin kuin Krimin miehittäjätkin.

Kaikesta huolimatta Venäjä ansaitsee nyt rohkaisua siinä, että se tuntuu vakavissaan olevan mukana Syyrian rauhanprosessin edistämisessä, ei vain Syyrian pommittamisessa. Rauhalle Syyriassa alkaa olla nyt niin kriittinen tarve, tarkasteltiinpa tilannetta miltä kannalta tahansa, että ratkaisun avaimia etsitään vihdoin aivan vakavissaan.

Putinin suosio perustui kalliiseen öljyyn. Sotatoimet eivät kaikkien venäläistenkään mielestä ole hyvä tapa nostaa kansan elintasoa.

Ohhoh! Hakekaa itse se barrelihinta. Ette uskoisi kumminkaan...

Pysäyttäviä ennusteita öljystä: ”Voi lähestyä
Uusi Suomi
Luotu: 20.12.2015 11:27
|
Raakaöljyn hinta
Ekonomistit ennakoivat raakaöljyn hinnan laskevan ensi vuoden alkupuoliskolla jopa alle 30 dollariin tynnyriltä. Niin alhainen hinta olisi erittäin huono uutinen Venäjälle, jonka talous on hyvin riippuvainen raakaöljystä.
 
-Öljyn hinta voi ennusteiden mukaan lähestyä Putinin kauhulukua, ruotsalainen talouslehti Dagens Industri kirjoittaa. 
 
Venäjän keskuspankki on arvioinut raakaöljyn hinnan pysyttelevän ensi vuonna keskimäärin 50 dollarissa tynnyriltä. Tällaisella öljyn hinnalla Venäjä saisi keskuspankin mukaan taloutensa plussalle vuonna 2017. Venäjän keskuspankin ”kauhuskenaariossa” on laskettu öljyn hinnan olevan 35 dollarissa tynnyriltä. Silloin talous supistuisi keskuspankin ennusteen mukaan edelleen  2-3 prosentin vauhtia.
 
Handelsbanken ennusti perjantaina markkinakatsauksessaan, että Pohjanmeren öljylaadun Brentin tynnyrihinta putoaa 30 dollariin. Amerikkalaiset Goldman Sachs ja Citigroup ennakoivat hinnan voivan pudota lähelle 20 dollarin tasoa. Perjantaina Brent-öljyn hinta oli hieman yli 37 dollaria tynnyriltä.

Putin parka - mitä se oikein on tehnyt naamalleen?

http://www.dn.se/nyheter/varlden/putin-redo-trappa-upp-militar-insats-i-syrien/

Oli miten oli mutta Venäjä voi paremmin kuin USA.

Venäjän Vegaruksen kylästä rajantakaisessa Karjalassa. Ilmeisesti Vekaranjärvestä nimensä saanut entinen Aittojoki on 70 kilometriä Suomen rajalta. Siellä on nyt virallisesti 200 asukasta.

RFE:n mukaan "Venäjän viranomaiset eivät ole täällä suosittuja". Vegaruksen kerrotaan olevan yksi lukemattomista hiljaisesti kuolevista Venäjän provinssikylistä.

Ehkä yllättäen presidentti Vladimir Putinia syytetään kylässä haihattelusta Ukrainassa ja Syyriassa, omat unohtaen ja omien kustannuksella.

– Tietysti olen pahoillani Ukrainan ihmisten puolesta, mutta en paljon. Venäläisetkin tarvitsevat apua. Ja nyt menemme Syyriaan. Autamme aina kaikkia muita mutta emme omaan kansaamme, 66-vuotias vegaruslainen Tatjana Bogdanova sanoo.

Neuvostoliitto siirsi aikanaan hieman Vegaruksen paikkaa ja se kasvoi metsurikylänä. Nyt asukkaat ovat muuttaneet kaupunkeihin ja kylä on lähes kuollut.

Kukaan ei luo lunta. Useiden päivien sähkökatkot häiritsevät, kun televisiokaan ei aina näy.

Bogdanova yrittää elää noin 200 euron eläkkeellä. Hänen poikansa juo - "mitä muuta täällä voi tehdä". Lääkäri käy kerran viikossa; puhelimessa hän neuvoo ottamaan kipua lievittäviä lääkkeitä ja lepäämään.

Alueen 10 000 asukkaan kaupungissa, Suojärvellä, tunnelmat neuvostoajan homeisissa kerrostaloissa ovat RFE:n mukaan samanlaisia.

Ljubov Jegorova asuu talossa vailla juoksevaa vettä ja toilettia. Hänen eläkkeensä on reilut 150 euroa kuukaudessa. Pojat ovat lähteneet muualle etsimään töitä.

Jegorova syö vain nuudeleita ja mustaa leipää. Kesällä hän kerää marjoja elääkseen. Hän sanoo Karjalan olevan "hirveässä kunnossa" ja menossa "takaisin 1400-luvulle". Hän syyttää tilanteesta kuvernööri Aleksander Hudilaista.

Tällainen kauhuskenaario Venäjää pahimmillaan odottaa

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/tallainen kauhuskenaario venajaa pahimmillaan odottaa/a1038599?service=mobile&page=2

Tuleeko Venäjällä nälkä?

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015122120865049_ul.shtml

Virkamieskunnan supistaminen:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015122120865669_ul.shtml

Mutta millä hinnalla ja millä vakuuksilla kiinalaiset sen ostaisi?

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/65509/0ef6ab98d0

Opec: Öljyn hinta pomppaa 70 dollariin lähitulevaisuudessa
Juttu on talouselämässä. Siitä selviää, että puhutaan kuitenkin vuosista. Venäjä ja etenkin Venezuela ovat ensi vuonna vaikeuksissa.

Itkeäkö vai nauraa, kas siinä kysymys:

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/venajan-hallitus-ja-krimin-johto-lahella-valirikkoa/MNWhHgpu?ref=ampparit:5154&ext=ampparit

Enemmän minua naurattaa tämä sellunkeittäjä-Suomen nykytila ja tulevaisuus.

Iran povaa alhaisen hintatason jatkoa öljyn osalta:

http://www.taloussanomat.fi/energia/2015/12/26/iran-povaa-oljyn-hinnan-alamaen-jatkuvan/201517120/12

Opec toivoo 70 dollarin tasoa 2017. Kestääkö Venäjä sinne saakka.

NTV-television juttu "Krimin turistivirta kasvaa ennennäkemätöntä tahtia". Tv-kanavan mukaan matkailijoiden määrä miehitetyllä alueella kasvoi 70-80 prosenttia vuodesta 2014. Se jätettiin mainitsematta, että 2014 Krimillä ei käynyt käytännössä ketään Venäjän miehityksen vuoksi.

Vielä ei päivä paista. Vararahastoilla mennään.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/öljyn-hinnan-lasku-painoi-ruplan-arvoa/2203412?pwbi=d4679666962364dcfe5fd741145cf3f7

Mutta onhan Intia!

Venäjän talouden syöksy kiihtyi taas
Talouselämä 28.12. 12:18

Venäjän bruttokansantuote putosi 4 prosenttia marraskuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan.
Luku perustuu Venäjän valtiovarainministeriön maanantaina julkaistuun raporttiin, kertoo Reuters.
Luku on verrattavissa myös lokakuun synkkään numeroon, jolloin bkt laski 3,7 prosenttia.

Lähde: Kymen sanomat

Venäläisten matkailu Kaakkois-Suomeen tuskin piristyy ensi vuonnakaan. Venäjän talousnäkymät huononevat edelleen öljyn hinnan pohjalukemien takia. Matkailuun vaikuttava ruplan kurssi heikkenee.

Tavallisella keskituloisella venäläisellä ei yksinkertaisesti ole varaa matkustaa Suomeen. Suomeen matkustaa entistä parempiosaisia venäläisiä.

Professori Juha Väätänen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta uumoilee matkailun jopa vähenevän.

— En usko käänteeseen ylöspäin ensi vuonna. Toivottavasti tilanne kuitenkin olisi edes vakiintumassa, koska isoin lasku venäläisten tuloissa on jo takana, selvittää Väätänen.

Venäjän talous on hyvin riippuvainen öljytuloista. Väätäsen mukaan kaikkien kansainvälisten arvioiden mukaan öljyn hinta laskee edelleen ensi vuonna. Laskeva öljyn hinta heikentää valuuttakurssia.

— Öljyn hinta on nyt 36 dollaria barrelilta. Ensi vuonna hinta todennäköisesti laskee alle 30:n. Venäjän budjetti on kuitenkin rakennettu 50 dollarin hintatasoon eli Venäjällä on tehtävä budjettileikkauksia. Julkisen sektorin supistaminen näkyy kansalaisten arjessa.

Väätänen toteaa, että jo tähän mennessä öljyn hinta on alittanut Venäjän valtiovarainministeriön kauhuskenaariot.

Venäläinen tulonsaaja, mahdollinen Suomi-matkaaja, kärsii heikosta ruplasta. Ruplan kurssi on nyt heikko. Eurolla saa 78 ruplaa.

— Kun talous kasvoi, venäläisten keskipalkka oli 800 euroa. Ruplan kurssi oli 45. Nykyisellä kurssilla laskettuna keskipalkka on 450 euroa eli vain noin puolet parhaitten vuosien tasosta.

Ei luvassa ryssäivaasiota:

http://yle.fi/uutiset/venalaisten_uudenvuoden_matkailusta_odotetaan_edellisvuottakin_heikompaa__pietaristakaan_ei_lisajunia/8559072

Putin on ihan pihalla arjesta ja taloudesta

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/eurooppa/entinen-kremlin-sisapiirilainen-varoittaa-putin-on-ihan-pihalla-arjesta-ja-taloudesta/?shared=305045-130072b6-500

Öljyn raaka hintaromahdus tekee paraikaa Venäjän taloudelle melkein yhtä keljua kiusaa kuin vielä massiivisempi hintaromahdus teki 1980-luvun Neuvostoliitolle.

Raakaöljyn radikaali halpeneminen romahdutti Neuvostoliiton öljytulot samaan aikaan, kun kallis sota Afganistanissa ja vielä kalliimpi Yhdysvaltojen kirittämä varustelukilpailu paisuttivat neuvostovaltion menoja.

Lopulta hupenevien tulojen ja paisuvien kulujen epäyhtälö kaatoi ja hajotti koko Neuvostoliiton.

Jos muslimit nousee kapinaan taas Tsetseniassa, Dagestanissa, jne. alkaa loru olla loppu. Sota sielläkin käy Venäjän taloudelle kestämättömäksi.

Valtiovarainministeri Anton Siljanovin mukaan Venäjä aikoo kartuttaa valtion kassaa ensi vuonna biljoonalla ruplalla (noin 12,4 miljardia euroa) myymällä valtion omistuksia. 
– Tulemme muuttamaan suhtautumistamme yksityistämiseen ensi vuonna. Venäjän ahallitus valmistelee suunnitelmia myydä osuuksiaan suuryhtiöistä, Siljanov sanoi Rossiya 24 -tv-kanavalle uutistoimisto Reutersin mukaan. 
Ministerin mukaan ensimmäisenä on tarkoitus myydä osuus valtiollisesta öljy-yhtiöstä Rosneftista.
Suunnitelma myydä 19,5 prosentin osuus Rosneftista esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2013, ja duuma hyväksyi hankkeen viime vuonna. Venäjän valtio omistaa Rosneftista 69,5 prosenttia.
Myös viime vuonna kansallistetusta pienemmästä öljy-yhtiöstä Bashneftista on tarkoitus myydä osuus yksityisille sijoittajille.

Pääkirjoitus | Turun Sanomat

Venäjän talous supistui marraskuussa ensimmäistä kertaa viiteen kuukauteen, kun öljyn halpeneminen alkoi tuntua myös kulutuksessa ja teollisuudessa.

Itänaapurin bruttokansantuote pieneni 0,3 prosenttia lokakuuhun nähden. Lokakuussa talous kasvoi 0,1 prosenttia ja syyskuussa 0,3 prosenttia.

Viime vuoteen verrattuna marraskuinen bkt:n pudotus oli nelisen prosenttia eli saman verran kuin on ennustettu koko vuoden alenemaksi. Ensi vuoden kehityksestä ennusteet vaihtelevat ymmärrettävästi varsin paljon, koska öljyn hinnan kehitys on arvoitus.

Öljyn hinta on Venäjällä talouden ydinkysymys. Federaation budjettituloista 45 prosenttia on peräisin öljystä ja öljytuotteista.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto sanoo, että merkittävä syy Venäjän talouden ongelmiin on saamattomuus. Kun öljystä on maksettu hyvin ja talous rullannut myönteisesti, ei ole vaivauduttu miettimään talousuudistuksia. Nyt eletään niin tiukkaa aikaa, ettei muutoksia pystytä tekemään (TS 30.12.)
Jos väkisin haluaa nähdä Venäjän päättyneen vuoden kehityksessä jotain myönteistä, täytyy huomata, että maan talouden ennustettiin heikkenevän paljon enemmän kuin on tapahtunut.

Lisäksi työttömyys on pysynyt matalana viiden prosentin pinnassa. Tämä tosin johtuu siitä, että työsuhteet eivät katkea, vaikka yritys ei enää pysty maksamaan palkkaa. Näin siksi, että monille venäläisille työsuhde merkitsee myös asuntoa, terveydenhuoltoa ja lasten päivähoitoa.

Tavallisille venäläisille palkkarästit ja sosiaaliavun heikkeneminen merkitsevät elämän kurjistumista entisestään. Alle toimeentulominimin elää erään laskelman mukaan 20 miljoonaa venäläistä.

Julkista kulutusta on ylläpitänyt sotilasmenojen reipas kasvu. Tammi–lokakuussa kasvua oli peräti 25 prosenttia, kun viime vuosina kasvu on ollut keskimäärin 18 prosenttia. Sotilasmenoista itänaapurissa säästetään vihoviimeiseksi.

Professori Liuhto muistuttaa aiheellisesti, että Venäjän öljykaupoista kerätyssä vararahastossa on vielä 132 miljardia dollaria. Hän arvioi, että rahastot on syöty 3–5 vuodessa, ellei öljy ala maailmanmarkkinoilla kallistua.

Venäjän hallinnon pitäisi uudistaa pankkisektoria, kitkeä korruptiota ja luopua vallanhimostaan, joka heikentää oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Muutosten toteutuminen Vladimir Putinin kaudella on epätodennäköistä.

Talouspakotteet ja pohjamutiin valunut ruplan arvo käyvät kalliiksi suomalaisille. Vienti on nihkeimmillään sitten Neuvostoliiton hajoamisen jälkimaininkien. Itärajan takaa tulee turisteja ja ostosmatkailijoita enää harvakseltaan. Vauraampi väkikin alkaa suosia kotimaista.

"Kiinalaiset on fiksuja, ne pystyy käyttämään heikkoa Venäjää hyväkseen sellaisilla sopimuksilla että venäläisiä tulee vielä harmittamaan."

Venäjä on maantieteellisesti niin suuri maa, että joskus käy niin, että pää ei tiedä mitä häntä tekee. Näin kävi myös tällä kertaa.

Länsimaiden asettamat pakotteet ovat aiheuttaneet sen, että Venäjä on käytännössä ajautunut maksukyvyttömyyteen. Palkkoja ei pystytä maksamaan ajallaan, työttömiä on enemmän kuin koskaan, sosiaaliset jännitteet ovat kasvaneet huippuunsa.

Kaukana siperiassa sijatsevan Zabajkalje teollisuusalueen hallinto oli syvästi pettynyt keskuhallinnon kyvyttömyyteen hoitaa omat velvoitteensa. Levottomuuksien välttämiseksi ja taloudellisen tilanteen kohentamiseksi kuvernööri ja virkamiehet aloittivat salaiset neuvottelut kiinalaisten kanssa 115 000 hehtaarin maa-alueen vuokraamisesta 50 vuodeksi. Kaikessa hiljaisuudessa neuvottelut saatiin vietyä loppuun asti ja vuokrasopimus oli syntynyt. Lisäpöytäkirjan mukaan Kiina saa käyttöönsä myös 200 000 hehtaarin alueen vuonna 2019.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, kuten sanotaan. Venäjän duuma on vihdoinkin herännyt ihmettelemään syntynyttä tilannetta ja aikoo purkaa kaupan. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että kaikki Kiina on jo maksanut 50-vuotisen vuokran sopimuksen mukaisesti ja aloittanut alueen raivaamistarpeiden kartoituksen.

Vanha viisaus sanoo: mitä Kiina haltuunsa saa, se Kiinalle myös jää. Käytännössä Venäjän lihasta ruvettiin näykkimään maukkaimmat palat pois.

Venäjä on maailman paras maa. Imekää natokiimaiset hihhulit munaa.

>Professori Liuhto muistuttaa aiheellisesti, että Venäjän öljykaupoista kerätyssä vararahastossa on vielä 132 miljardia dollaria.

Erittäin mielekiintoinen luku! Käsittääkseni nimenomaan tuosta rahastosta on siirretty rahaa Krimin ja Syyrian tilanteen rahoitukseen. Minkä ajan luku Liuhtolla on käytössään? Öljy-yhtiöitä on alettu kauppaamaan Kiinalle. Olisko niin tehty, jossei kirstun pohja näkyisi?

Venäjän nykyistä hallintoa vastustavalla oppositiolla on suosikkitermi: jääkaapin ja television välinen taistelu. Ajatus kulkee siten, että valtion tv-kanavilta tulviva aivopesu menettää merkityksensä siinä vaiheessa, kun jääkaappi on tyhjä. Kansa nousee kapinaan.

Etsikää positiivisia asioita, vaikka Venäjä hävisikin lätkässä :)

http://www.hs.fi/aihe/venajantalous/

Sotahulluus ja laajentumispyrkimykset vievät Venäjän perikatoon, ennemmin tai myöhemmin. Paljonko mahtaa todellisuudessa kulua sotavarusteluun?

Venäjällä on 11 miljoonaa muslimia. Kun vyöry alkaa Mosulista kohti itää, Venäjä luhistuu.

Öljynhinta 35,4 dollaria barreli -ja ruplan kurssi...

Joku positiivinenkin uutinen olisi kiva.

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/oljy jalleen kovassa laskussa/a1073912

Syöksy jatkuu:

Raakaöljyn hinta on vaipunut alimmilleen 12 vuoteen, kun markkinoita ravistelivat pelot ylituotannosta ja Kiinan kysynnän hiipumisesta.

Yhdysvaltojen West Texas Intermediate -laadun tynnyrihinta painui 31,31 dollariin. Yhtä halpaa se oli viimeksi joulukuussa 2003.

Euroopan Brent-laadun hinta kävi alimmalla tasollaan sitten vuoden 2004 huhtikuun.

Raakaöljyn hinnasta on viime viikolla sulanut 10 prosenttia. Markkinoilla odotetaan, että hinta saattaa ylitarjonnan myötä painua alle 30 dollarin

Pääministeri Dmitri Medvedevin mukaan Venäjän pitää varautua pahimpaan taloudelliseen skenaarioon, joskin nykyinen tilanne on hänen mukaansa hallittavissa. 13.1.2016 13:26 Taloussanomat–Reuters

Joka päivä pahempaa:

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1452755453660.html

Sunnipohjaiset Tadzekit, ovat helppoja värväyskohteita Isisille.

Kauppalehti 15.1.2016

Moskovan pörssin Micex-indeksi on tullut vuoden alusta alas jo 7,4 prosenttia.

Indeksi oli perjantaina alkuiltapäivällä 1680,77 pisteessä, kun se on korkeimmillaan käynyt tänä vuonna 1 754,13 pisteessä. Perjantai-iltapäivällä Micex-indeksi oli yli kolmen prosentin laskussa. Dollaripohjainen RTS-indeksi puolestaan oli lähes viiden prosentin laskussa.

Micex-indeksin yhtiöistä laskua johti lannoitteita tuottava kemianyhtiö Akron, jonka osake oli seitsemän prosentin laskussa. Laskussa olivat myös teräsyhtiö TMK , energia-alan yhtiö RusHydro, timanttien tuottaja Alrosa ja vähittäiskaupan yhtiö Magnit.

Myös ruplan kurssi dollaria ja euroa vasten on heikentynyt alkuvuoden aikana. Euroa vastaan laskua on yli seitsemän prosenttia, ja yhdellä eurolla sai perjantai-iltapäivällä jo yli 84 ruplaa.

Tärkein syy valuutta- ja osakekurssien laskuun on öljyn hinnan jatkuva lasku.

Perjantaina iltapäivällä Pohjanmeren Brent-öljyladun hinta oli laskenut jälleen alle 30 dollariin tynnyriltä. Tynnyri Brent-laadun öljyä maksoi perjantai-iltapäivällä ennen kello kahta 29,59 dollaria.

Venäläisellä Urals-öljylaadulla käydään kauppaa hieman Brentin hintatason alapuolella, ja torstaina Urals-öljy maksoi 26,70 dollaria tynnyriltä. Venäjän valtion budjetin lähtökohtana on, että öljyn hinta on tänä vuonna keskimäärin 50 dollaria tynnyriltä, mikä vastaa Urals-öljyn viime vuoden keskihintaa.

Talouslehti Vedomosti kertoi tällä viikolla, että Venäjän hallitus olisi tekemässä talouskehityksen riskiskenaarioita, joista heikoimmassa öljyn keskihinnan oletetaan jäävän jopa 25 dollariin tynnyriltä tänä vuonna.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Venäjä myös suunnittelee 10 prosentin leikkauksia kuluvan vuoden budjettiin. Ministeriöiltä on uutistoimiston mukaan pyydetty esityksiä mahdollisista leikkauskohteista.

Uutiset ei lopu. Toivoisi jo onnen edes välillä vähän kääntyvän...

http://yle.fi/uutiset/venajan_rupla_rypee_lahella_kaikkien_aikojen_pohjamutaa/8604916

Venäjä on täysin epäonnistunut valtio.

Meille opetettiin jo lukiossa historiantunnilla, että Venäjä tekee taloudellisen itsemurhan jos hyökkää jonkun eurooppalaisen naapurinsa kimppuun. Ja niinhän siinä on käymässä. Täytyy ihmetellä venäjän johtajien typeryyttä.

Saa nähdä. Toteutuuko Natottajien haaveet. Vai todellisuus.

Venäjä pumppaa öljyä tappiolla,kustannukset 40 $ barrelilta,Venäjä ajautuu kohti
suuria vaikeuksia,eläkkeitä ei pystytä maksamaan,useita Krimin valtauksen
Korkeaarvoisia upseereita kuolee melkein samaan aikaan sydänlaakiin,tällä viikolla
selvii myös se onko Venäjä suoraan mukana Litvinenkon murhassa,poispotkittujen
Siirtolaisten virta kohti Suomea tuleevoimistuun joten mekin saamme osamme.

Kauppalehti:
Venäjän rupla heikkeni Yhdysvaltain dollaria vasten keskiviikkona ennätyksellisen alas, kun raakaöljyn hinnanlasku painaa valuuttaa.

Rupla heikentyi ltapäivällä yhden maissa 1,8 prosenttia dollaria vasten, jolloin taalalla sai 80,156 ruplaa. Edellisen kerran 80,00 dollarin raja rikkoutui reilu vuosi sitten joulukuussa niin sanotun ruplakriisin aikaan.

Rupla seuraa varsin tiiviisti raakaöljyn hinnankehitystä, joka on jatkanut laskuaan keskiviikkona. Halpa öljy tekee pahaa Venäjän taloudelle, jossa valtion tuloista yli puolet nojaa raakaöljyn ja maakaasun vientiin. Öljyn hinnan jatkunut lasku synkistää näkymiä Venäjän mahdollisuuksista päästä irti taantumasta.

Kello 13.53 ruplan arvo oli heikentynyt edelliseltä päätöstasolta jo 2,4 prosenttia dollaria ja 2,2 prosenttia euroa vasten. Taalalla sai 80,54 ruplaa ja eurolla 87,86 venäläisvaluuttaa.

Kauppalehti 21.1.2016

Venäjän keskuspankki ei sekaannu valuuttamarkkinoille, ellei ruplan kurssiheilunta uhkaa taloudellista vakautta, keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina sanoo uutistoimisto Bloombergin mukaan.

”Puutumme vain, jos näemme taloudellista vakautta uhkaavia riskejä. Sellaisia riskejä ei ole nyt”, Nabiullina sanoi.

Venäjän keskuspankin luovuttua ruplan ohjailusta valuuttakurssi on seuraillut raakaöljyn hintaa, joka on tullut voimakkaasti alas.

Keskiviikkona rupla heikkeni Yhdysvaltain dollaria vasten jälleen ennätyksellisen alas, ja dollarilla sai jo yli 80 ruplaa. Edellisen kerran 80,00 dollarin raja rikkoutui reilu vuosi sitten joulukuussa niin sanotun ruplakriisin aikaan.

Nabiullinan mukaan öljyn hinnan heilahtelut ovat jatkossakin merkittävin ruplan kurssiin vaikuttava tekijä. Rupla siis etsii oikeaa kurssitasoaan nykyisessä tilanteessa, jossa öljyn hinta on valunut alle 28 dollariin tynnyriltä.

Talousministeri Anton Siluanov sanoi toimittajille samassa tilaisuudessa, että keskuspankin noudattama politiikka on viisasta. Siluanovin mukaan valuuttakurssi vastaa tilannetta energiamarkkinoilla, ja öljyn hinnan voi odottaa laskevan entisestään, kun Iranista alkaa tulla lisää raakaöljyä markkinoille.

Bloombergin haastattelemien ekonomistien mukaan ruplan pitäisi heiketä niin paljon, että dollarilla saisi 90 ruplaa ennen kuin keskuspankki puuttuisi markkinoille.

Koska Iran alkaa myymään toden teolla?

Uhka lähenee:
http://yle.fi/uutiset/al_jazeera_tadzikistanin_poliisi_leikkasi_parran_13_000_miehelta_radikalismin_kitkemiseksi/8615489

Talouselämä:

Venäjä suunnittelee yksityistävänsä useita suuria ja tunnettuja valtionyhtiöitä paikatakseen öljyn hinnan laskusta aiheutunutta rahoitusvajetta, kirjoittaa Financial Times.

Mahdollisella myyntilistalla ovat FT:n mukaan muun muassa lentoyhtiö Aeroflot, kaivosyhtiö Alrosa ja öljyjätti Rosneft. Muita mahdolllisia nimiä ovat VTB-pankki ja Venäjän suurin laivanrakennusyhtiö Sovcomflot.

Lehden mukaan yhtiöiden johdot kutsuttiin maanantaina Putinin luokse neuvottelemaan yksityistämissuunnitelmista vielä tänä vuonna, mikä kuvastaa nopeaa aikataulua.

Lainaus loppui. Mihin tämä johtaa?

Venäjää on yritetty auttaa. On tarjottu neuvotteluita Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi. Venäjälle on tarjottu mahdollisuutta perääntyä Itä-Ukrainasta ja Krimiltä niin, että sen kasvot säilyvät. Länsijohtajat ovat pistäneet henkilökohtaisen arvovaltansa peliin. Pakotteiden lopettamista on suorastaan tyrkytetty, mutta apu ei ole kelvannut Venäjälle, vaan se jääräpäisesti jatkaa Ukrainan horjuttamista, josta seuraa Venäjän oman talouden synkistyminen.

Vain Venäjä voi lopettaa itseensä kohdistetut pakotteet. Länsi on ollut äärimmäisen kärsivällinen ja ystävällismielinen, mutta Venäjältä puuttuu yhteistyöhalu.

Vihdoinkinko?

Öljyn hinta huimassa nousussa

Raakaöljyn hinta oli yli kahdeksan prosentin nousussa, kun kaupankäyntiaikaa Wall Streetilla oli jäljellä noin puoli tuntia.

Raakaöljyn WTI-laadun hinta oli 8,4 prosentin nousussa ja sitä sai 32,38 dollarilla tynnyriltä.

Brent-laadun hinta oli 7,4 prosentin nousussa ja sitä sai 35,14 dollarilla tynnyriltä.

Myös energiaosakkeet olivat kovassa vedossa. Statoilin osake oli 4,9 prosentin nousussa ja Chevronin osake 3,2 prosentin nousussa.

Exxon Mobil oli 4,2 prosentin nousussa ja Shellin osake 3,4 prosenttia koholla.

Ei toteutuneet Natotajien unelmat. Pitää herätä todellisuuteen.

6.2.2016
Venäjän hallitus on vaikeuksissa öljyn laskevan maailmanmarkkinahinnan takia. Nykyinen budjetti on rakennettu öljyn 50 dollarin tynnyrihinnan mukaan, mutta viime viikkoina hinta on ollut lähellä 30 dollaria.

Hallitus onkin päättänyt veronkorotuksista, jotka kohdistuvat polttoaineisiin ja virvoitusjuomiin, kertoi valtiovarainministeri Anton Siluanov.

Bensiinivero nousee kahdella ruplalla eli noin kahdella eurosentillä litralta. Dieselin veronkorotus on yksi rupla litralta. Valtion kassan arvioidaan karttuvan 80 miljardilla ruplalla eli noin miljardilla eurolla.

Virvoitusjuomista aletaan periä 20 prosentin veroa. Tämän uskotaan tuovan budjettiin 600 miljoonaa ruplaa eli noin seitsemän miljoonaa euroa.
Arvio öljyn hinnasta muuttui

Siluanov kertoo hallituksen nyt varautuvan siihen, että öljyn hinta jää 40 dollarin tasolle. Tuolloin Venäjän tämän vuoden budjetti jäisi kolme prosenttia alijäämäiseksi.

Jos öljyn hinta pysyy nykytasollaan 30 dollarissa, Venäjä ottaa käyttöön vararahastonsa, Siluanov kertoi Yhtenäinen Venäjä -puolueen kokouksessa.

– Tottakai, emme ole mitään velhoja. Jos (öljyn) hinta pysyy 30 dollarissa, varmaankin otamme rahastot käyttöön. Mutta tehtävämme on minimoida tämänkaltaiset ratkaisut, Siluanov kuvaili hallituksen aikeita.

Venäjällä on kaksi rahastoa, johon valtio on varastoinut rahaa talouden hyvinä aikoina. Uutistoimisto Tass kertoi tiistaina, että reservirahastossa on 46,6 miljardia dollaria ja terveysrahastossa 66,8 miljardia dollaria.

Iso osa Venäjän ulkomaisista veloista erääntyy vuonna 2017. Sijoittajakonkari George Soros sanoo, että tuo vuosi tulee viemään "Putinin järjestelmän" konkurssiin.

http://www.talouselama.fi/uutiset/suursijoittaja-soros-venaja-menee-konkurssiin-ensi-vuonna-6303453

Venäjän kaaos alkaa 2017 syksyllä Siperian kaupunkeista,työläiset ovatmenettäneet
työpaikkansa,keskusvalta ryöstää paikallishallintoja,sähköjen katkomista säästö-
syistä,ihmisillä ei varaa asumiseen,joukkohäätöjä ym.Keskusvalta yrittää pitää
Moskovalaiset ja Pietarilaiset tyytyväisenä,juopa eri alueiden välillä kasvaa.

SAA NÄHDÄ TOTEUTUUKO NATOTTAJIEN UNELMAT. VAI TODELLISUUS.

Venäjä sotii Syyriassa – ”Ensisijainen perustelu on nyt muuttunut”
Miksi Venäjä tuhlaa rahaa useisiin eri asetyyppeihin, ihmettelee venäläinen asiantuntija.

Anne Kuorsalo
22.2.2016 18:30

Venäjä kestää vielä vuoden ajan Syyrian sodan menot, mutta taloudellisesti sodasta aiheutuu vain kuluja, arvioi venäläinen aseriisunnan asiantuntija Aleksei Arbatov.

Hän johtaa kansainvälisen turvallisuustutkimuksen keskusta, joka toimii Imemon yhteydessä. Se on Venäjän tiedeakatemian alainen maailman talouden ja kansainvälisten suhteiden tutkimuslaitos.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/eurooppa/venaja-sotii-syyriassa-ensisijainen-perustelu-on-nyt-muuttunut/?shared=311033-4fb28ff8-500

Ikävä kyllä. Anne Kuorsalon jutusta puuttuu täysin kokonaiskuva. Lähi Idässä vaikuttavien Sunnien ja Siiojen välisen ristiriitojen vaikutus suurvaltojen valintoihin.

Älkää näkyä kotirintamalla ihmisten päivittäisessä arjessa talouden kurjistuminen, selkeästi.

Putin kehoittaa valmistautumaan kotimaisen terrorismin nousun kitkemiseen.

Pakotteet puree 2016?