Suosittu juontaja Kristiina Komulainen kertoi Livtv:n ohjelmassa Onni Extreme (julkaistu 29.7.2013) syistä miksi hän irtaantui ja erosi Jehovan todistajista. Kristiinan kertomuksesta nousee esille tärkeitä yksityiskohtia uskonnosta, jotka usein sotketaan ja sekoitetaan tarkoittamaan uskon asioita (Raamatun todellista uskoa). Usko ja uskonto on kaksi täysin erilaista asiaa. Kirjoituksessani käyn läpi lyhyesti muutamien seikkojen kautta kuinka ja millä tavalla usko (terve ja oikea usko Raamattuun) ja uskonto eroavat toisistaan. Kirjoituksessa käydään myös läpi erästä tieteenhaaraa, joka on tietyssä mielessä hyvin samanlainen kuin uskonto. Kirjoituksen tarkoitus ei ole loukata ketään ihmistä, vaan suorapuheisesti tuoda esille Raamatun sanan totuutta.
Uskonnon piirteitä ja käytösmalleja
Kristiina Komulainen kertoi joutuneensa olemaan pakosti Jehovan todistaja, koska hänen äitinsä oli Jehovan todistaja. Kristiina sanoi, että hänet kasvatettiin ja opetettiin Jehovan todistajaksi, jonka seurauksena hänen ajatusmaailmansa rakentui vastaamaan Jehovan todistajien maailmankuvaa. Kristiina sanoi hyvien käytöstapojen jääneen mieleen positiivisina asioina Jehovan todistajien opetuksista. Kristiina toi esille että oma ajattelu oli kiellettyä Jehovan todistajissa, tarkoittaen sillä ettei Jehovan todistajien oppeja saanut kyseenalaistaa. Hän toi myös esille ajatuksen, että yhteisön toiminta sai aikaan sen että Jehovan todistajien oppia kyseenalaistava joutui kokemaan itsesyytöksiä muun muassa kokien olevansa huono ihminen. Kristiina koki olevansa koko ajan paha ihminen kaikessa mitä hän teki, hän tunsi suurta syyllisyyttä eläessään arkielämäänsä, koska Jehovan todistajien opetus painosti ja syyllisti häntä.
Uskonto on sellainen instituutio, johon ihminen useimmissa tapauksessa liitetään ilman omaa suostumustaan (pakkoliitos). Esimerkiksi suurin osa katolisen kirkon ja luterilaisen kirkon jäsenistä tulee pakkoliitoksen kautta uskontonsa edustajiksi. Kirkoissa sylivauvat liitetään uskontoon heiltä lupaa kysymättä, jonka seurauksena osasta heistä tulee uskontonsa fanaattisia kannattajia. Jehovan todistajat, katolinen kirkko sekä luterilainen kirkko (nykyjohdon opetukset) edustavat uskontoa, ei Raamatullista uskoa.
Jehovan todistajien perheen lapset käyvät vanhempiensa kanssa säännöllisesti Jehovan todistajien kokouksissa, joissa tutkitaan asioita Jehovan todistajien materiaalien kautta. Jehovan todistajaksi tullaan sen jälkeen kun on tutkittu ja luettu heidän materiaaliansa ja kun ihminen on sydämessään vakuuttunut Jehovan todistajien opetuksista ja haluaa kasteelle, jonka seurauksena hän on liittynyt virallisesti Jehovan todistajaksi. Tässä kohden Jehovan todistajien toiminta eroaa kirkon toiminnasta, joka kastaa sylivauvan lupaa kysymättä kirkon jäseneksi.
Jehovan todistaja perheen lapsen asema ei ole kuitenkaan parempi kuin lapsen, joka pakkoliitetään kasteen kautta kirkon jäseneksi. Jehovan todistaja lapsi alistetaan säännöllisesti useamman kerran viikossa Jehovan todistajien raamattu tutkisteluun. Lapselle pakkosyötetään Jehovan todistajien mukainen maailmakuva sekä uskomukset. Tämän manipuloinnin seurauksena suurin osa Jehovan todistajien lapsista omaksuu Jehovan todistajan identiteetin ja kasteen kautta liittyy Jehovan todistajaksi. Monessa tapauksessa lapsella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin liittyä Jehovan todistajaksi, sillä manipulointi ja pelon lietsominen ohjaa hänen käyttäytymistään ja valintojansa.
Uskonto manipuloi jäsenensä antaen valmiit opetukset, joita ei saa kyseenalaistaa. Uskontoon liittyy aina pelko ja rangaistus, joka pitää ihmisen otteessaan. Uskonto uhkaa rangaistuksella, jos ihminen luopuu uskonnosta. Uskonto ei perustu Jumalan rakkauteen, vaan ihmisen jatkuvaan uskonnollisten tekojen suorittamiseen, jossa ihminen omien tekojensa kautta ansaitsee uskonnon lupaaman palkinnon. Uskonto kahlitsee ja hallitsee ihmisen arkista elämää syyttäen häntä, jos hän poikkeaa uskontonsa opetuksista tai jossakin tilanteessa ei kykene elämään niiden mukaan.
Uskonnon harjoittaminen on kuin konemaista suorittamista, jossa ihminen suorittaa uskonnollisia käskyjä ja kehotuksia. Monet uupuvat ja pettyvät, sillä uskonto ei johdata ihmistä todelliseen elämään, vaan uskonnollisen kulissin pystyssä pitämiseen, joka on uuvuttavaa ja väsyttävää sekä jatkuvaa suorittamista. Monet uskonnolliset ihmiset jatkavat hammasta purren kulissielämäänsä uskonnon parissa eläen teeskentelijän elämää. Jotkut uskonnolliset ihmiset pettyvät ja jättävät uskontonsa luullen sen olleen uskoa Jumalaan, jota ei ollutkaan olemassa tai joka ei olekaan rakkaus. Heidän luulonsa oli kuitenkin väärä ja virheellinen, sillä oikeasti Jumala on olemassa, rakastavana ja armahtavana Jumalana, mutta uskontojen opettama jumala ei edusta todellista ja oikeata Raamatun Jumalaa, vaan vastapuolta, eli sielunvihollista.
Tässä kohden on hyvä ottaa esille eräs asia, joka jää monilta ihmisiltä huomaamatta. Tieteellisessä evoluutioteoriaan pohjautuvassa maailmanku
Uskonnon piirteitä ja käytösmalleja
Kristiina Komulainen kertoi joutuneensa olemaan pakosti Jehovan todistaja, koska hänen äitinsä oli Jehovan todistaja. Kristiina sanoi, että hänet kasvatettiin ja opetettiin Jehovan todistajaksi, jonka seurauksena hänen ajatusmaailmansa rakentui vastaamaan Jehovan todistajien maailmankuvaa. Kristiina sanoi hyvien käytöstapojen jääneen mieleen positiivisina asioina Jehovan todistajien opetuksista. Kristiina toi esille että oma ajattelu oli kiellettyä Jehovan todistajissa, tarkoittaen sillä ettei Jehovan todistajien oppeja saanut kyseenalaistaa. Hän toi myös esille ajatuksen, että yhteisön toiminta sai aikaan sen että Jehovan todistajien oppia kyseenalaistava joutui kokemaan itsesyytöksiä muun muassa kokien olevansa huono ihminen. Kristiina koki olevansa koko ajan paha ihminen kaikessa mitä hän teki, hän tunsi suurta syyllisyyttä eläessään arkielämäänsä, koska Jehovan todistajien opetus painosti ja syyllisti häntä.
Uskonto on sellainen instituutio, johon ihminen useimmissa tapauksessa liitetään ilman omaa suostumustaan (pakkoliitos). Esimerkiksi suurin osa katolisen kirkon ja luterilaisen kirkon jäsenistä tulee pakkoliitoksen kautta uskontonsa edustajiksi. Kirkoissa sylivauvat liitetään uskontoon heiltä lupaa kysymättä, jonka seurauksena osasta heistä tulee uskontonsa fanaattisia kannattajia. Jehovan todistajat, katolinen kirkko sekä luterilainen kirkko (nykyjohdon opetukset) edustavat uskontoa, ei Raamatullista uskoa.
Jehovan todistajien perheen lapset käyvät vanhempiensa kanssa säännöllisesti Jehovan todistajien kokouksissa, joissa tutkitaan asioita Jehovan todistajien materiaalien kautta. Jehovan todistajaksi tullaan sen jälkeen kun on tutkittu ja luettu heidän materiaaliansa ja kun ihminen on sydämessään vakuuttunut Jehovan todistajien opetuksista ja haluaa kasteelle, jonka seurauksena hän on liittynyt virallisesti Jehovan todistajaksi. Tässä kohden Jehovan todistajien toiminta eroaa kirkon toiminnasta, joka kastaa sylivauvan lupaa kysymättä kirkon jäseneksi.
Jehovan todistaja perheen lapsen asema ei ole kuitenkaan parempi kuin lapsen, joka pakkoliitetään kasteen kautta kirkon jäseneksi. Jehovan todistaja lapsi alistetaan säännöllisesti useamman kerran viikossa Jehovan todistajien raamattu tutkisteluun. Lapselle pakkosyötetään Jehovan todistajien mukainen maailmakuva sekä uskomukset. Tämän manipuloinnin seurauksena suurin osa Jehovan todistajien lapsista omaksuu Jehovan todistajan identiteetin ja kasteen kautta liittyy Jehovan todistajaksi. Monessa tapauksessa lapsella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin liittyä Jehovan todistajaksi, sillä manipulointi ja pelon lietsominen ohjaa hänen käyttäytymistään ja valintojansa.
Uskonto manipuloi jäsenensä antaen valmiit opetukset, joita ei saa kyseenalaistaa. Uskontoon liittyy aina pelko ja rangaistus, joka pitää ihmisen otteessaan. Uskonto uhkaa rangaistuksella, jos ihminen luopuu uskonnosta. Uskonto ei perustu Jumalan rakkauteen, vaan ihmisen jatkuvaan uskonnollisten tekojen suorittamiseen, jossa ihminen omien tekojensa kautta ansaitsee uskonnon lupaaman palkinnon. Uskonto kahlitsee ja hallitsee ihmisen arkista elämää syyttäen häntä, jos hän poikkeaa uskontonsa opetuksista tai jossakin tilanteessa ei kykene elämään niiden mukaan.
Uskonnon harjoittaminen on kuin konemaista suorittamista, jossa ihminen suorittaa uskonnollisia käskyjä ja kehotuksia. Monet uupuvat ja pettyvät, sillä uskonto ei johdata ihmistä todelliseen elämään, vaan uskonnollisen kulissin pystyssä pitämiseen, joka on uuvuttavaa ja väsyttävää sekä jatkuvaa suorittamista. Monet uskonnolliset ihmiset jatkavat hammasta purren kulissielämäänsä uskonnon parissa eläen teeskentelijän elämää. Jotkut uskonnolliset ihmiset pettyvät ja jättävät uskontonsa luullen sen olleen uskoa Jumalaan, jota ei ollutkaan olemassa tai joka ei olekaan rakkaus. Heidän luulonsa oli kuitenkin väärä ja virheellinen, sillä oikeasti Jumala on olemassa, rakastavana ja armahtavana Jumalana, mutta uskontojen opettama jumala ei edusta todellista ja oikeata Raamatun Jumalaa, vaan vastapuolta, eli sielunvihollista.
Tässä kohden on hyvä ottaa esille eräs asia, joka jää monilta ihmisiltä huomaamatta. Tieteellisessä evoluutioteoriaan pohjautuvassa maailmanku
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.