http://www.yle.fi/uutiset/joulu/vasen/id4311.html
Kyseisessä artikkelissa valaistaan hieman historiantutkimuksen saralta sitä, mitä Raamattu ei kerro.
Mielestäni artikkeli on tasapuolisuudessaan varsin hyvä. Ehkäpä itse kukin kiihkoilija voi suhteuttaa omia kommenttejaan sen avulla jatkossa ;)...
Kyseisessä artikkelissa valaistaan hieman historiantutkimuksen saralta sitä, mitä Raamattu ei kerro.
Mielestäni artikkeli on tasapuolisuudessaan varsin hyvä. Ehkäpä itse kukin kiihkoilija voi suhteuttaa omia kommenttejaan sen avulla jatkossa ;)...
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tasapuolisuudesta ei juuri voida puhua silloin, kun artikkeli perustuu äärinäkemykseen, jolla on kovin vähän kannattajia vakavan Raamatun tutkimuksen piirissä. Ääri -eksegeetikkojen, kuten Matti Myllykosken näkökulma asiaan on hyvin suppea. Raamatun lähtökohtainen kieltäminen ei ole Raamatun tasapuolista tutkimista. Raamatun ulkopuolisia lähteitä ei tosiaan ole valtavaa määrää, mutta niitäkin on hämmästyttävän paljon kun huomioidaan milloin Jeesus eli. On luonnollista, että suurin osa kirjallisesta Raamatun ulkopuolisesta materiaalista on tuhoutunut ja melkeinpä ihme, että niinkin paljon on säilynyt. Selkeä enemmistö Raamatun tutkijoista on erimieltä Myllykosken kanssa ja hämmästyttävänä voisi pitää sitä, että yle julkaisee tuollaisia näkemyksiä ikään kuin faktoina.
tasapuolinen juttu on se joka tukee uskiksen omaa näkemystä.
Apollos on jopa pannut Einsteinin suuhun seuraavat sanat:
"Jeesuksen iloinen olemus on kahlinnut minut"
se siitä
"artikkeli perustuu äärinäkemykseen, jolla on kovin vähän kannattajia vakavan Raamatun tutkimuksen piirissä"
- Mikäköhän on tämä "vakavan tutkimuksen" piiri? Veikkaan, että moni siihen kuuluvista pitää kristinuskon Jumalaa ainoana oikeana Jumalana, ja mahtaakohan tämä hieman vaikuttaa myös heidän tutkimuksensa luotettavuuteen ja tasapuolisuuteen? Siitä, että Raamattuun ja kristinuskoon liittyisi mitään yliluonnollista, ei ole mitään todisteita. Ei myöskään voida sanoa, että muiden uskontojen yliluonnollisuudet olisivat jotenkin oikeampia tai väärempiä kuin kristinuskon. Tällaisia lähtökohtia minä kuitenkin pitäisin tasapuolisempina...
"hämmästyttävänä voisi pitää sitä, että yle julkaisee tuollaisia näkemyksiä ikään kuin faktoina"
- Vielä hämmästyttävämpää on mielestäni se, että Jumalaa ja Jeesuksen Jumaluutta pidetään yleisenä faktana...
Olisin siis odottanut tuon kaltaista uutisointia jostain iltapäivälehdestä mutta en yleltä. Uutinen ei olisi se, että joku Raamatun tutkija kertoisi niistä perusteista joiden mukaan Raamattua voidaan pitää historiallisten tapahtumien kerrontana, mutta aina kun joku tutkija kertoo jonkin Raamatun kohdan olevan epäilyttävä, se ylittää uutiskynnyksen. Tasapuolista?
Eivät läheskään kaikki eksegeetikot usko Jeesuksen jumaluuteen mutta he eivät myöskään pyri kumoamaan sitä, koska se kysymys ei kuulu eksegetiikan piiriin. On kuitenkin myös niitä äärimmäisen kriittisistä lähtökohdista tutkintaa tekeviä, jotka eivät usko yhtäkään Raamatussa olevaa lausetta, ellei sitä voida muiden lähteiden perusteella osoittaa todeksi. Jos Jeesuksen ei voida muiden historiallisten lähteiden, kuin Raamatun perusteella osoittaa syntyneen Betlehemissä, mutta on todisteita siitä että Jeesus eli Nasaretissa, niin silloin "ääri-eksegeetikko" kertoo ettei Jeesus ole voinut syntyä Betlehemissä. Hänellä ei ole todisteita sitä vastaan, mutta hän lähtökohtaisesti olettaa Raamatun olevan valetta, ellei muut historialliset lähteet osoita Raamatun olevan totuuden mukainen. Tasapuolisuutta?
Eksegetiikka keskittyy tutkimaan ainoastaan historiallisesti todennettavia asioita. Sen ei pitäisi ottaa kantaa niihin asioihin, joita ei historiallisesti voida todistaa sen enemmän oikeiksi kuin vääriksi. Raamatun sisällön kokonaan uskominen ei perustu ainoastaan historiallisesti todennettavissa oleviin asioihin, vaan Jeesuksen luotettavuuteen. Osa voidaan todistaa historiallisesti, mutta esimerkiksi Jeesuksen jumaluutta ei voida ulkokohtaisten asioiden perusteella todistaa oikeaksi tai vääräksi, siitä täytyy saada henkilökohtainen varmuus ennen kuin sen voi uskoa.
>>..aina kun joku tutkija kertoo jonkin Raamatun kohdan olevan epäilyttävä, se ylittää uutiskynnyksen. >>
Onko väite tarkoitettu vakavasti otettavaksi, vai onko se vain retoriikkaa ?
En tarkoita sitä, että heti kun joku Raamattua kritisoiva tutkija avaisi suunsa, niin median edustajat olisivat työntämässä mikrofonia, vaan lähinnä sellaista ilmiötä, joka on vuosia ollut pinnalla useissa lehdissä, viime vuosina jopa arvovaltaisissakin. Kristillisten juhlapyhien (kuten nyt joulun) aikaanhan on ollut tavallista haastatella jotain kristillisten perinteiden tutkijaa mutta viime vuosina haastateltaviksi on valittu joku, jonka mielipiteet poikkeavat totutusta.
Jostain syystä ei kiinnitetä huomiota siihen millainen painoarvo tutkijan näkemyksillä tutkimuksen kannalta on, vaan näyttää siltä että halutaan saada erilainen juttu. Siksi jutut ovat olleet jo muutamia vuosia perinteisestä poikkeavia vaikka puheenvuoron saanut tutkija edustaisi vain marginaaliryhmää usein melko perustelemattomien mielipiteittensä kanssa.
Juttuja on siis tehty poikkeavien tutkijoiden mielipiteistä, ei siitä asiasta, joka juhlapyhän aikaan on ajankohtainen vaikka artikkelit esitetään ikään kuin ne mielipiteet edustaisivat faktaa. Erilaiset mielipiteet sinänsä ovat tervetulleita, mutta niiden esittäminen faktoina antaa harhaanjohtavan kuvan siitä, mitä kyseisen juhlapyhän perinteistä todella tiedetään.
Kannattaa seurata lehtiä taas pääsiäisenä ja helluntaina, millaisia kannanottoja juhlapyhien uskonnollisesta sisällöstä esitetään.
"Kristillisten juhlapyhien (kuten nyt joulun) aikaanhan on ollut tavallista haastatella jotain kristillisten perinteiden tutkijaa mutta viime vuosina haastateltaviksi on valittu joku, jonka mielipiteet poikkeavat totutusta."
- Jos näin tapahtuu, niin minä kutsuisin sitä kehitykseksi. En myöskään näkisi tällaisessa kehityksessä mitään pahaa.
Se miksi pidin YLE:n juttua tasapuolisena johtuu siitä, että mielestäni vaikka se asetti Jeesuksen Jumaluuden ja Jumalan olemassaolon kyseenalaiseksi, se myös tunnisti ne asiat, miksi Jeesuksen sanoma elää vieläkin keskuudessamme. Jeesuksen opetukset varmasti ovatkin iso osa kulttuuriamme sekä monelta osin moraalimme peruskiviä. Ei sen puoleen, etteivätkö muutkin filosofit ennen ja jälkeen Jeesuksen olisi näitä asioita pohtineet...
Jumaluus, sekä sen todentaminen, vaikutukset ja palvominen ovatkin sitten eri asioita. Näistä ihmiset ja kirkkokunnat eivät ole kovin yksimielisiä. Uskontoon vedoten myös kielletään tv:n katselu, seksi ennen avioliittoa, homosuhteet, jne. Monesti myös unohdetaan suvaitsevaisuus - jaetaan taivaspaikat vain oman väen kesken. Silti kaikki eri uskot kummallisuuksineen perustuvat samaan kirjaan ja henkilöön?! Ajatteleva ihminen helposti tulee johtopäätökseen, että tällaisia sääntöjä laatiessaan ihminen asettaa oman vallanhimonsa jumaluuden ja hyvyyden edelle.
Suomessa evlut kirkko on sentään tajunnut, että halutessaan säilyttää valta-asemansa, sen täytyy myös olla suvaitsevampi. Tämä usein tapahtuu uskonnon ja Raamatun kustannuksella - joudutaan luopumaan perinteisistä käsityksistä. Se mikä oli ennen oikein, ei välttämättä päde enää tänään.
Tämä on myös luonnollista, sillä moraali ja etiikka ovat aina sidoksissa aikaansa ja ympäristöönsä. Roviolla polttaminen ei esim. Suomessa kävisi päinsä. Ei myöskään maailman litteäksi väittäminen. Tuskinpa seksi ennen avioliittoakaan on niin haitallista ja synnillistä, kuin kirkko on väittänyt sen olevan.
Raamatun moraalikäsitykset kuitenkin perustuvat aikaan, jolloin se kirjoitettiin. Se ei siten voi olla yleispätevä ohje nykypäivään.
Kyseenalaistamalla Jeesuksen jumaluus, ja siitä seuraavat lukuisat säännöt ja käytännöt voidaan mielestäni kuitenkin tuoda esiin se, mikä Jeesuksen elämässä ja sanomassa todella on tärkeää nykypäivän ihmisellekin. Samalla voidaan karsia kuona-aines tutkimalla Raamatun tekstejä tukeutumalla useampiin näkökulmiin, kuin mitä Raamattu itse esittää.
En myöskään usko, että jumaluudesta luopuminen tekisi esim. raiskauksen tai tappamisen hyväksyttäväksi yhteiskunnassamme. Jumaluus ei siis ole missään tapauksessa ehto hyvien arvojen toteutumiselle. Jumaluus on lähinnä voima, jolla kirkko pysyy yhtenäisenä, jos pysyy. Koska lisäksi jumaluudesta on ristiriitaisia tulkintoja, on mielestäni sen faktana pitäminen varsin kyseenalaista. Se, että olemme tottuneet pitämään jotain asiaa faktana, ei ole riittävä syy ylläpitää tätä oletusta.
Mielestäni tuossa YLE:n julkaisemassa artikkelissa ei ole mitään kehitystä. Vastaavia arveluja ja epäilyjä on esitetty vuosisatoja ja kyllä ne ovat olleet julkista tietoa aikaisemminkin mutta perusteiden puuttuessa niitä ei ole aikaisemmin esitetty faktoina. Muutos on siis siinä mitä julkaistaan ja millä tavalla, kysymys ei ole jonkin uuden tiedon löytymisestä. Esimerkiksi tuo Jeesuksen syntyminen Betlehemissä on asia, josta on myös Raamatun ulkopuolista tietoa, eikä kukaan ole väittänyt sen olevan väärää ensimmäisillä vuosisadoilla. Jos tutkija vuosituhansia tapahtuman jälkeen löytää ainoastaan sellaista tietoa, jonka perusteella on ymmärrettävä Jeesuksen syntyneen Betlehemissä mutta silti omien oletustensa perusteella väittää muuta, niin ei se ole historian tutkimista vaan vääristämistä.
Usko ja uskonto taas ovat eri asioita, koska usko Jeesukseen voi olla aitoa, vaikka sen ilmenemisen muotoon sekoittuisi jotain omasta kulttuurista. Sellaisiin kysymyksiin, kuin TV:n katselu ei Raamatussa luonnollisista syistä johtuen ole mitään selvää kehotusta tai ohjetta. Kuitenkin uskonnollisten yhteisöjen johtajilta on haluttu vastauksia tämän tyyppisiin kysymyksiin ja silloin he ovat antaneet vastauksia sen mukaan kuin ovat itse oikeana pitäneet. Niissä tilanteissa kulttuuritaustalla on voimakas vaikutus ja esimerkiksi TV:tä voidaan käyttää alueittain niin hyvään kuin pahaankin tarkoitukseen. Sillä voidaan hallita ja manipuloida, tai sillä voidaan välittää todellista ja hyödyllistä tietoa.
En tietenkään voi mitenkään hyväksyä monia Rooman katolisen kirkon toimia, mutta osoittaa melko mustavalkoista ajattelua tuomita katolinen kirkko syypääksi rovioihin tai litteän maan käsitykseen. Noituus oli tunnettua ennen kristillistä kirkkoa ja kulttuurista riippuen sitä pidettiin hyvänä tai pahana ja noitia tapettiin onnettomuuksien sattuessa jo ennen kuin Rooman kirkon inkvisitio (joka oli osittain maallinen tuomioistuin) teki samoin. Samoin Ptolemaioksen melko yleisesti hyväksytty käsitys litteästä maasta ei ollut kirkon keksintöä. Kirkkoa voi syyttää siitä, että se myös piti tuota käsitystä oikeana, mutta silloinhan kirkkoa tuomitaan siitä, että se on ottanut vaikutteita omasta kulttuuristaan. Ymmärtääkseni sinä kuitenkin pidät juuri sellaista toimintaa kirkolle suotavana.
Raamatun moraalikäsityksen esimerkiksi avioliiton ulkopuolisista sukupuolisuhteista ovat ihmistä suojelevia. Kenen etu on se, että yksinhuoltajuudet lisääntyvät samoin kuin monenlaiset ongelmat parisuhteissa niin, että on jouduttu säätämään uusia lähestymiskieltoon liittyviä lakeja. Tällaiset asiat seuraavat väistämättä ja lapset kärsivät siitä eniten. Raamatun mukaan sukupuolielämä kuuluu vain turvattuun aviolliseen yhteyteen, koska ruumiillisten nautintojen hakeminen avioliiton ulkopuolelta itse asiassa vahingoittaa ihmistä. Se jättää psyykkisiä, sielullisia haavoja, koska sukupuoliyhteys ei ole ihmiselle jotenkin ulkoinen asia, vaan se koskee koko ihmistä, myös sielunelämää.
Kyseenalaistamalla Jeesuksen jumaluus tehdään Jeesuksesta epäuskottava valehtelija, jonka muitakin puheita on vaikea ottaa vakavasti jos näin tehdään. Jeesuksen opetus siitä, miten ihmiselle on ensiarvoisen tärkeää uskoa häneen, toistuu jatkuvasti, koska on keskeisimpiä asioita Jeesuksen opetuksessa. Jeesus ei ole ensisijaisesti opettaja, vaikka hän myös opettaa, ensisijaisesti Jeesus on Vapahtaja ja tämä tulee myös opetuksen muodossa selvästi esiin Jeesuksen sanomasta.
Lukuisat säännöt ovat laki, Jumalan laki joka Raamatusta löytyy, kuitenkin Raamattu opettaa ettei ihminen voi elää lain mukaan, vaan nimenomaisesti tarvitsee Jeesusta, vapautusta ja armoa jota ilman Jeesusta ei olisi. Ihmisen usko Jeesukseen on Hengen välityksellä sulautumista yhdeksi Jeesuksen kanssa, vuorovaikutusta ja oppimista häneltä. Laki on ulkopuolella ihmistä eikä voi ottaa ihmistä niin valtaansa, että ihminen toimisi kaikessa lain mukaan mutta Jeesus voi olla niin syvässä vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa, että vaikuttaa ihmisen sisältäpäin.
Humanismilla on juutalais-kristillinen taustansa ja tuntuu jotenkin hassulta, että siitä taustasta pitäisi pyrkiä eroon. Eihän talon seinien ja katon valmistuessa sanota, että nyt voidaan hylätä perustukset kun katto on olemassa. Tietysti on ymmärrettävää, että jos katon rakentajat eivät usko perustusta olevan olemassakaan, niin he ajattelevat katon riittävän, tämä näin äärimmilleen yksinkertaistettuna. Tässä on kysymys ihmisarvosta ja siitä mihin se perustuu. Joku voi sanoa, että ihminen on sen arvoinen, miten paljon hänessä on hyödynnettäviä ainesosia, toinen voi sanoa ihmisen olevan sen arvoinen, minkä hän pystyy tuottamaan, mutta kristilliseen arvopohjaan kuuluu se, että ihminen on äärettömän arvokas Jumalan luomana olentona ja jokaisella on tarkoitus ja merkitys, koska jokainen on luotu tarkoituksellisesti, kukaan ei ole syntynyt vahingossa. Tästä kai voisi jatkaa loputtomiin, mutta tässä yhteenvedon omaisesti.
nimet ja lähteet -mitä on säilynyt millä on merkitystä ja mitä ei ole otettu Jeesustutkimuksessa huomioon?
raamatun ulkopuolista riippumatonta tietoa on Jeesuksen syntymäpaikasta?
Terve!
Vielä parista asiasta:
"...Jeesuksen syntyminen Betlehemissä..."
- Onko kristinuskon ydinsanoman toteutumisella paljoakaan merkitystä sen kanssa, missä Jeesus todella syntyi? Onko väliä tuliko paikalle paimenia vaiko tietäjiä? En usko...
"Kyseenalaistamalla Jeesuksen jumaluus tehdään Jeesuksesta epäuskottava valehtelija."
- Kuinka niin?! Kyllähän antiikin kreikkalaisten filosofienkin ajatuksien hyviä ja huonoja puolia punnitaan. Tieteellinen kritiikki ja monipuolinen tutkiskelu heitä kohtaan ei tee heitä valehtelijoiksi. Pikemminkin, se auttaa meitä ymmärtämään heidän filosofiansa perustoja, sekä suhteuttamaan sitä muihin. Miksi tällainen tieteellinen kritiikki, jossa kyseenalaistetaan aiheellisesti Jeesuksen jumaluus, tekisi hänestä valehtelijan?!
Kirjoitit myös pitkälti muista asioista. En syyttänyt mielestäni mustavalkoisesti yksinomaan kirkkoa rovioista, mutta ilmiönä se kertoo siitä, että moraali ja etiikka ovat todellakin sidoksissa aikaan. Niinpä Raamattu aikaan sidottuna teoksena ei siis voine olla yleispätevä ohje tähän aikaan(?!). Riittää varmaan, että lukaisee vanhaa testamenttia.
"Raamatun moraalikäsityksen esimerkiksi avioliiton ulkopuolisista sukupuolisuhteista ovat ihmistä suojelevia."
- Tarkoitukseni oli kuitenkin puhua esiaviollisen seksin sanomisesta synniksi. Esim., elän itse parisuhteessa, ja tiedän, että jos harrastan seksiä jonkun muun kuin naisystäväni kanssa, petän hänen luottamuksensa. Toisaalta, kun todella toivon pitkää yhteistä suhdetta hänen kanssaan, en varmasti edes harkitse hänen pettämistään. Sillä, onko pettäminen moraalisesti oikein tai väärin jonkun mielestä, ei sinänsä ole asian kanssa mitään tekemistä. Etenkin kun kyseinen neuvo on liian yksioikoinen, eikä se riitä esim. tulkisemaan tilannetta, jossa vaikka mies on pettänyt naista, mutta nainen ei ole edes suostunut keskustelemaan syistä, miksi hän ei halua harrastaa seksiä miehensä kanssa. Kumman syy silloin pettäminen on, ja voiko/saako sitä ulkopuolinen tuollaisilla tyhjillä neuvoilla tuomita?!
En myöskään ole "hylkäämässä kristillisiä perustuksia". Näistä perustuksista huolimatta meidän on kuitenkin voitava puhua asioista, ja tarkastella niitä eri perspektiiveistä. En myöskään väitä, etteikö kirkko pystyisi tätä keskustelua käymään. Usein kuitenkin kirkon piirissä tukeudutaan vanhoihin Raamatun arvoihin, jotka eivät avaa keskustelua, vaan pikemminkin tukahduttavat sitä.
Esimerkkeinä: seksi ennen avioliittoa on syntiä, siitä tulisi pyrkiä eroon. Tai, ihmiselämää pitää kunnioittaa, ja siksi eutanasiaa tai aborttia ei pidä sallia. Silti, minä voin kuvitella tilanteita, joissa esiaviollinen seksi, abortti tai eutanasia voitaisiin perustellusti sallia. Voisin myös sanoa, että esim. Raamatun argumentoinnissa elämän tärkeydestä ei ole otettu huomioon sairaalalaitteiden huimaa kehitystä 2000 vuoden aikana.
Mielestäni se, että Raamattu otetaan Jumalan sanana, jota ei voi kritisoida, ei auta ihmiskunnan moraalin kehittymistä ajan vaatimuksia vastaavaksi. Ennemminkin, kirkko on nykyään se viimeinen linnake, jossa patakonservatiivinen suhtautuminen moniin asioihin on vielä sallittua.
Tästä huolimatta, oikein hyvää uutta vuotta!
Hihhulit esittävät toinen toistaan "hienompia" väitteitä, joilla pyrkivät "todistamaan" satunsa tosiksi. He eivät kuitenkaan koskaan kykene pyydettäessä todistamaan väitteitään. Hurskaiden valheiden on koko tuo säälittävä uskonto rakennettu!
Muistinvaraisesti voisin sanoa esimerkiksi Origeneen maininneen kuin ohimennen ei-uskovienkin tietävän sen luolan, jossa Jeesus syntyi (viittaa siis eläinsuojaan). Jeesus oli kuitenkin julkkis ja hänen elämäänsä liittyneistä asioista oltiin kiinnostuneita. Kannattaa tutustua siihen, millä perusteilla Jeesuksen syntymä paikalle rakennettu kirkko on rakennettu Betlehemissä juuri siihen kohtaan. Minulle paikka ei ole niin tärkeä, mutta tuolle maailman vanhimmalle edelleen toimivalle kirkolle ja sen rakennuspaikalle on perustelunsa.
Hyvää uutta vuotta toivottelen tässä vaiheessa. Kirjoitukseen liittyy monta eri aihetta, joista riittää jokaisesta keskusteltavaa mutta jatketaan ensi vuonna, että päästään katselemaan rakettejakin ja osallistumaan uuden vuoden hartaukseen.
Jeesuksesta on silloin todisteita!
Mistä näitä riittää?
pillerithän keksittiin jo 60-luvulla!
”Onko kristinuskon ydinsanoman toteutumisella paljoakaan merkitystä sen kanssa, missä Jeesus todella syntyi? Onko väliä tuliko paikalle paimenia vaiko tietäjiä? En usko... ”
Tietäjien ei taideta Raamatussakaan kertoa saapuneen seimen luokse Betlehemissä, kuten paimenien. Todennäköisempää voi ollakin, että tietäjät vierailivat esimerkiksi Nasaretissa.
”Kuinka niin?! Kyllähän antiikin kreikkalaisten filosofienkin ajatuksien hyviä ja huonoja puolia punnitaan. Tieteellinen kritiikki ja monipuolinen tutkiskelu heitä kohtaan ei tee heitä valehtelijoiksi.”
Jeesus ei olekaan filosofi, eikä siis ensisijaisesti opettaja. Jeesus ei pyydä ihmisiä seuraamaan opetuksia, vaan itseään ja siinä on suuri ero.
”Pikemminkin, se auttaa meitä ymmärtämään heidän filosofiansa perustoja, sekä suhteuttamaan sitä muihin. Miksi tällainen tieteellinen kritiikki, jossa kyseenalaistetaan aiheellisesti Jeesuksen jumaluus, tekisi hänestä valehtelijan?!”
Jeesus sitoo oman opetuksensa Raamattuun, vakuuttaa Raamatun olevan Jumalan sanaa, eli ei opeta mitään omaa oppia tai käsitystä, vaan Raamattua. Jeesuksen opetukset nitoutuvat toisiinsa niin tiiviiksi kokonaisuudeksi, että on mahdotonta irrottaa niistä jotakin siten, että muu opetus pysyisi edelleen voimassa.
”Kirjoitit myös pitkälti muista asioista. En syyttänyt mielestäni mustavalkoisesti yksinomaan kirkkoa rovioista, mutta ilmiönä se kertoo siitä, että moraali ja etiikka ovat todellakin sidoksissa aikaan. Niinpä Raamattu aikaan sidottuna teoksena ei siis voine olla yleispätevä ohje tähän aikaan(?!). Riittää varmaan, että lukaisee vanhaa testamenttia.”
Halusin vain kiinnittää huomion siihen, että ne asiat kirkossa, joista kirkkoa on arvosteltu ja tuomittu, johtuvat siitä, että kirkko on mukautunut oman aikansa kulttuuriin. Jos kirkko tänä päivänä mukautuu tämän ajan kulttuuriin, niin tulevaisuudessa kirkkoa arvostellaan siitä. Kirkon arvopohjana pitäisi olla muuttumaton Raamattu, jonka opetukset oikein ymmärrettynä eivät ole aikaan sidottuja. Vanhaa Testamenttia tutkittaessa pitäisi aina ymmärtää missä tilanteessa ja kenelle siellä annetut neuvot ja ohjeet on suunnattu ja siksi ymmärrämme sitä pääsääntöisesti väärin jos katsomme asiaa vain omasta tilanteestamme. Kuitenkin sielläkin olevat yleiset ohjeet, kuten kymmenen käskyä, eivät ole menettäneet merkitystään.
”Tarkoitukseni oli kuitenkin puhua esiaviollisen seksin sanomisesta synniksi.”
Tilanne on sama kuin yleensäkin avioliiton ulkopuolisessa seksissä, se rikkoo ihmistä enemmän kuin rakentaa ja on siten enemmän haitallista kuin hyödyllistä. Siinähän ihminen saa lyhytkestoisen tyydytyksen sukupuolisille tarpeilleen sillä kustannuksella, että se vaikuttaa vahingollisesti ihmisen omaan sielunelämään pitkällä aikavälillä. Eihän ihminen voi suorittaa mitään fyysistä aktia siten, ettei olisi itse mukana siinä tilanteessa kokonaisena ihmisenä, myös psyykkisenä ja emotionaalisena olentona. Toiset ovat herkempiä saamaan näitä sielunhaavoja kuin toiset, mutta jokaiseen se vaikuttaa. Tuskin monellakaan ihmisellä on ennen seksuaalisen elämän aloittamista voimakkaista tarpeita saada omia tarpeitaan tyydytetyksi turvattomassa suhteessa, joka jättää jälkeensä rikkonaisen sielunmaiseman, jos vain on olemassa vaihtoehtona mahdollisuus turvalliseen suhteeseen, jossa sitoudutaan. Sellaiset paineet seksin suorittamiseen ovat enemmänkin kulttuuriperäisiä ja johtavat tähän tilanteeseen, jossa psyykkiset ongelmat, myös seksuaalisuudesta johtuvat, lisääntyvät nopeaa vauhtia.
”En myöskään ole "hylkäämässä kristillisiä perustuksia". Näistä perustuksista huolimatta meidän on kuitenkin voitava puhua asioista, ja tarkastella niitä eri perspektiiveistä. En myöskään väitä, etteikö kirkko pystyisi tätä keskustelua käymään. Usein kuitenkin kirkon piirissä tukeudutaan vanhoihin Raamatun arvoihin, jotka eivät avaa keskustelua, vaan pikemminkin tukahduttavat sitä.”
Raamattu ei tingi siitä, mihin pitää tähdätä, eikä selittele huonoa vaihtoehtoa hyväksi, vaan kertoo suoraan mikä on oikein mutta kuitenkin tarjoaa armoa meille, jotka sitä tarvitsemme. Moni ihminen olisi valmis hyväksymään ja suvaitsemaan kirkkoa sillä ehdolla, että kirkko toimii niin kuin ihminen itse haluaa, mutta eihän se ole enää ollenkaan suvaitsevaisuutta.
”Mielestäni se, että Raamattu otetaan Jumalan sanana, jota ei voi kritisoida, ei auta ihmiskunnan moraalin kehittymistä ajan vaatimuksia vastaavaksi. Ennemminkin, kirkko on nykyään se viimeinen linnake, jossa patakonservatiivinen suhtautuminen moniin asioihin on vielä sallittua.”
Mikään ulkopuolelta saneltava moraalisaarna ei voi muuttaa ihmistä sisäisesti mutta Jeesus voi ja siksi kirkon päätehtävä olisi ennen kaikkea julistaa Evankeliumia, eikä niinkään ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Yhteiskuntakin muuttuu vain yksilöiden muuttumisen kautta ja oikeansuuntaisen muutoksen vaikuttaa Jumalan armo. Vain sellainen ihminen, joka on saanut kokea armoa ja rakkautta, voi osoittaa sitä myös muille ja Jeesuksen tarjoaman rakkauden vastaanottaminen on ihmiselle koko elämän ihmeellisin kokemus.
koska ei kyennyt valheitaan perustelemaan!
"Tietäjien ei taideta Raamatussakaan kertoa saapuneen seimen luokse Betlehemissä, kuten paimenien. Todennäköisempää voi ollakin, että tietäjät vierailivat esimerkiksi Nasaretissa."
- Niin tai näin, mutta eihän tälläkään ole mitään merkitystä hyvyyden ilmentymiselle ihmiskunnassa.
"Jeesus sitoo oman opetuksensa Raamattuun, vakuuttaa Raamatun olevan Jumalan sanaa, eli ei opeta mitään omaa oppia tai käsitystä, vaan Raamattua. Jeesuksen opetukset nitoutuvat toisiinsa niin tiiviiksi kokonaisuudeksi, että on mahdotonta irrottaa niistä jotakin siten, että muu opetus pysyisi edelleen voimassa."
- Eikös sellaisiakin tutkimuksia löydy, missä vihjataan Raamatun monien kertomusten perustuvan vanhoihin kansantaruihin, joilla ei välttämättä olisi mitään Jumalallista alkuperää? Ja entä kun maailma ei olekaan litteä, ja naiset eivät olekaan alisteisia miehille, niin miksi tämä ei hajoita sitä hienoa Raamatun kokonaisuutta? Onhan Raamattu jo itsessäänkin ristiriitainen teos, jos vertaa VT:n ja UT:n arvoja.
"Kirkon arvopohjana pitäisi olla muuttumaton Raamattu, jonka opetukset oikein ymmärrettynä eivät ole aikaan sidottuja."
- Tästä olen kyllä kanssasi samaa mieltä siinä määrin, että Raamatussa todellakin on opetuksia ja arvoja, jotka varmasti eivät sinällään muutu. Esimerkkeinä lähimmäisen rakkaus, ihmisen ja elämän arvostaminen, pyrkimys välttää kateutta, jne. Ongemana kuitenkin on juuri näiden arvojen tulkinta. Mielestäni on väistämätöntä, että näiden arvojen tulkinta käytännössä, muuttuu aikojen saatossa. Syynä tähän on se, että ihminen ja yhteiskunta kehittyvät myös jatkuvasti. Kehitys ja uudet tulkinnat eivät kuitenkaan tee näitä arvoja tyhjiksi.
Ennen tosiaan saatettiin polttaa roviolla noitavainoista tai Jumalan pilkkaamisesta. Silloisen tietämyksen ja uskomuksien mukaan tämä oli myös oikein.
Sinä Apollos olet mielestäni kompastunut siihen, että ylläpidät vanhoja tulkintoja, miettimättä kuitenkaan tarkemmin niiden merkitystä. Toteat esiaviollisesta seksistä näin:
"se rikkoo ihmistä enemmän kuin rakentaa ja on siten enemmän haitallista kuin hyödyllistä. Siinähän ihminen saa lyhytkestoisen tyydytyksen sukupuolisille tarpeilleen sillä kustannuksella, että se vaikuttaa vahingollisesti ihmisen omaan sielunelämään pitkällä aikavälillä."
- Sinun maailmassasi esiaviollista seksiä ilmeisesti harrastetaan vain ravintolaillan jälkeen ventovieraiden kanssa?! Voisiko kuitenkin olla, että monet esiaviollista seksiä harrastavat ovat oikeasti kiintyneitä kumppaniinsa?! He eivät ehkä hae seksistä lyhytkestoista tyydytystä, vaan kenties täydennystä jo muuten hyvin harmoniseen yhteiseloonsa?!
En myöskään voi kuvitella yhtäkään psykologia, joka neuvoisi pidättäytymään esiaviollisesta seksistä. Neuvo ehkä kuuluisi ennemminkin näin: "Mietin seksin harrastamista jonkun kanssa sitten, kun se itsestäsi tuntuu hyvältä idealta". Asiaa voi myös lähteä purkamaan esim. keskustelemalla ja opettamalla asioita, joista hyvä vuorovaikutussuhde ja luottamus ihmissuhteessa syntyvät. Olisiko ihmisen kehityksen kannalta parempi opettaa jälkikasvullemme näitä vuorovaikutustaitoja, sen sijaan että saarnaamme esiaviollisen seksin haitallisuudesta?!
Voin myös hyvin kuvitella, että yhteiskunnassa, jossa edes suhteellisen varmaa ehkäisyä ei ollut keksitty, esiaviollisen seksin vääränä pitäminen on ollut varsin oikein. Tällöin kun seksin tuloksena suurella todennäköisyydellä on ollut raskaus - eikä liene ihanteellista kenenkään kannalta, että lapsi syntyy ilman vakaata perhettä. Nykytilanteessa, jossa ehkäisy todella toimii kohtuullisen varmasti, mahtaisiko se itsemme ja toisten rakastamista kaiken yli korostava Jumala todella kieltää esiaviollisen seksin?!
Viittasit myös seksuaalisuudesta johtuviin psyykkisiin ongelmiin. Tiesitkö muuten, että usein nämä ongelmat juontuvat siitä, että seksuaalisuus tukahdutetaan. Ihminen nimittäin jo biologiansa puolesta on seksuaalinen olento, ja seksuaalisuuden kehitys alkaa huomattavasti ennen avioliittoa. Mielestäni, jos näitä paineita halutaan purkaa, niin avoin ja ymmärtävä keskustelu toimii paremmin kuin ehdoton kielto, jos tavoitteena on oikeasti edistää ihmisten hyvinvointia sekä auttaa ihmistä ottamaan itsensä ja muut huomioon - mikä varmasti on Raamatunkin yksi tärkeimmistä päämääristä.
Toteat myös:
"Mikään ulkopuolelta saneltava moraalisaarna ei voi muuttaa ihmistä sisäisesti mutta Jeesus voi ja siksi kirkon päätehtävä olisi ennen kaikkea julistaa Evankeliumia, eikä niinkään ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin."
- Niinpä, mutta ongelmana mielestäni on juuri se, että kirkon sisällä kukaan ei ole valmis muuttamaan ummehtuneita ja perusteettomia käsityksiään. Jos otan täysin suhteettoman, mutta asiaa kuvaavan vertauksen, niin kenties kirkon sisällä joidenkin mielestä roviolla poltto olisi vielä oikeutettua.
Lisäksi, ironista kyllä, mielestäni juuri näitä perusteettomia vanhoja käsityksiä ylläpitämällä kirkko toimii täysin vastoin Raamatun opetuksia siitä, miten ihmisten tulisi pyrkiä elämään sovussa sekä yrittää ymmärtämään muita kaikin keinoin. Tätä taustaa vasten hämmästelen itse lähinnä sitä, että eroluvut kirkosta eivät ole vielä nykyistä suuremmat.