Hallitus pyrkii sijoittamaan ne pakolaiset, jotka saavat Suomeen jäädä, tasaisesti eri puolille Suomea, pyrkien estämään sen, (tosin hallituksella ei siihen keinoja ole, koska pakolaisten liikkuvuutta ei voi rajoittaa, menevät minne itse haluavat, ja tietenkin haluavat sinne missä asuminen on kalleinta, mutta ei haittaa kun eivät itse maksa vaan sossu), että he kaikki päätyisivät asumaan Helsinkiin, pk-seudulle ja muihin kasvukeskuksiin, joissa, varsinkin Hgissä, on huutava pula asunnoista, ja Suomen ylivoimaisesti kalleinta asua, ainakin 2x kalliimpaa kuin Suomessa keskimäärin. En edes tiedä kuinka monta kertaa kaalliimpaa kuin halvimmillaan Suomessa.
Nyt sitten kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, joka ei tittelistään huolimatta tunnu tajuavan edellistä, yllä olevaa, tekstiä, varoitaa, että hajasijoittaminen voi vaikeuttaa pakolaisten kotouttamista, kotoutumista.
Jotenkin vaikutta että tämä hänen varoituksensa kertoo enemmän hänen ennakkoasenteestaan, perusmyönteisestä, etten sanoisi yltiömyönteisestä sellaisesta, pakolaisia kohtaan.
Mutta onko hän oikeassa ja ajaako hän mielipitellään todellisuudessa pakolaisten etua, kuten ilmaisesti vakaasti uskoo?
MIten se uataa kotoutumisessa ja sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan, että kaiki pakolaiset sulloutuvat Helsinkiin, jossa heillä on sen kokoinen oma yhteisö, että ei ole pakko juurikaan olla tekemisisssä valtaväestön kanssa. Se on suuri este Suomen kielen oppimiselle, ja se jos mikä estää kotoutumisen.
Samankaltainen esimerkki on englanninkielisen maahanmuuttajat. Englannilla pärjää ihan kivasti Helsingissä, jolloin suomen oppiminen jää heikoksi. Tiedän monia englanninkielisiä Hgissä, jotka asuneet täällä vuosikymeniä mutta suomen taito edelleen heikko.
Sen sijaan kun Suomeen tulee vaikkapa puolalainen lentopalloilija, joka ei osaa mitään Suomessa ymmärrettävvä kieltä, oppii vuodessa enemmän suomea kuin englanninkielinen vuosikymmenessä.
Ja kun puolalaisella ei kovin paljon maanmiehiä Suomessa ole on pakko olla tekemisissä suomalaisten kanssa ja oppia kieli.
Nyt Suomeen tulevit ja Hkiin pakkautuvia irakilaiset, somaleja jne. on tuhansin ja he linnoittautuvat omaksi yhteisökseen, eivät osaa englantia, eivät ole tekemisisssä suomalaisten kanssa. Kotoutuuminen , sopeutuminen jää heikoksi, ja seuraukset ovat huonot. Sekä heille itseleen että kantaväestölle.
Närpiöön on muodostunut oikein hyvä ja pidetty pieni maahanmuuttajajoukko, joista monet ovat toissä tomaattiviljelmillä, monet rakentaneet talon paikkakunnalle, tämä on pelastanut paikallisia kyliä ja niiden kouluja, jotka kärsineet jälkikasvun puutteesta.
Loistava esimerkki sitä, miten pienehkökin maahanmuuttajajoukko voi sopeutua loistavasti pienelle paikkakunnalle, jos on halua ja intoa tehdä työtä ja elättää itsensä ilman sossua.
Eli proffa on mielestäni väärässä.
Nyt sitten kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, joka ei tittelistään huolimatta tunnu tajuavan edellistä, yllä olevaa, tekstiä, varoitaa, että hajasijoittaminen voi vaikeuttaa pakolaisten kotouttamista, kotoutumista.
Jotenkin vaikutta että tämä hänen varoituksensa kertoo enemmän hänen ennakkoasenteestaan, perusmyönteisestä, etten sanoisi yltiömyönteisestä sellaisesta, pakolaisia kohtaan.
Mutta onko hän oikeassa ja ajaako hän mielipitellään todellisuudessa pakolaisten etua, kuten ilmaisesti vakaasti uskoo?
MIten se uataa kotoutumisessa ja sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan, että kaiki pakolaiset sulloutuvat Helsinkiin, jossa heillä on sen kokoinen oma yhteisö, että ei ole pakko juurikaan olla tekemisisssä valtaväestön kanssa. Se on suuri este Suomen kielen oppimiselle, ja se jos mikä estää kotoutumisen.
Samankaltainen esimerkki on englanninkielisen maahanmuuttajat. Englannilla pärjää ihan kivasti Helsingissä, jolloin suomen oppiminen jää heikoksi. Tiedän monia englanninkielisiä Hgissä, jotka asuneet täällä vuosikymeniä mutta suomen taito edelleen heikko.
Sen sijaan kun Suomeen tulee vaikkapa puolalainen lentopalloilija, joka ei osaa mitään Suomessa ymmärrettävvä kieltä, oppii vuodessa enemmän suomea kuin englanninkielinen vuosikymmenessä.
Ja kun puolalaisella ei kovin paljon maanmiehiä Suomessa ole on pakko olla tekemisissä suomalaisten kanssa ja oppia kieli.
Nyt Suomeen tulevit ja Hkiin pakkautuvia irakilaiset, somaleja jne. on tuhansin ja he linnoittautuvat omaksi yhteisökseen, eivät osaa englantia, eivät ole tekemisisssä suomalaisten kanssa. Kotoutuuminen , sopeutuminen jää heikoksi, ja seuraukset ovat huonot. Sekä heille itseleen että kantaväestölle.
Närpiöön on muodostunut oikein hyvä ja pidetty pieni maahanmuuttajajoukko, joista monet ovat toissä tomaattiviljelmillä, monet rakentaneet talon paikkakunnalle, tämä on pelastanut paikallisia kyliä ja niiden kouluja, jotka kärsineet jälkikasvun puutteesta.
Loistava esimerkki sitä, miten pienehkökin maahanmuuttajajoukko voi sopeutua loistavasti pienelle paikkakunnalle, jos on halua ja intoa tehdä työtä ja elättää itsensä ilman sossua.
Eli proffa on mielestäni väärässä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus mutta tällä palstalla helmiä sioille. Ei ne jaksa travata näin pitkää juttua.