Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen ei haudannut paikallista sopimista. Päinvastoin: hallitus asetti tiistaina kolmikantaisen työryhmän suunnittelemaan paikallista sopimista.
Tarkoitus on pelastaa työpaikkoja ja luoda uusia. Päämäärä on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja luoda 110 000 uutta työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä. Työryhmää johtaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Pekka Timonen.
Selvitystä tehdään selvitysmies Harri Hietalan selvityksen pohjalta. Määräaika on maaliskuun lopussa, jonka jälkeen raportti menisi lausunnoille. Hallituksen esitys tulisi eduskuntaan toukokuun alkupuolella ja lait tulisivat voimaan jo syyskuussa 2016.
Lindströmillä kokemusta Voikkaan tehtaalta:
Paikallisesta sopimisesta kertoi oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.), jolla on aiheesta omaa kokemusta paperimiehenä Voikkaan tehtaalla.
Paikallisen sopimisen tarkoitus on joustavoittaa työpaikkojen elämää niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Tiukan paikan tullen tarkoitus on, että työpaikan johto ja työntekijät voivat todeta yhdessä, että kriisi on niin paha, että työpaikat ovat vaarassa. Tällöin voitaisiin heikentää työehtoja tilapäisesti niin, että luotaisiin yritykselle silta pahimman kuilun yli niin, että työpaikat voisivat säilyä.
– Tämä on ollut mahdollista ennenkin, mutta sitä käytettiin vain vähän, Lindström kertoi.
Henkilöstön asema aiotaan turvata sopimisessa.
– Hallituksen mielestä kyse on samalla henkilöstön aseman vahvistamisesta. Työntekijöiden päätösvallan vahvistaminen yrityksen päätöksenteossa kulkee käsi kädessä. Järkevästi oikein toteutettuna sekä yritys että henkilökunta pärjäävät paremmin, Lindström suositteli.
Luottamusta täytyy rakentaa:
Lindström korosti, että luottamus on koko idean perusta. Luottamus on hidas rakentaa, mutta voi menettää hetkessä, mutta oikeilla toimenpiteillä ja pitämällä sopimuksista kiinni tavoitteen voi saavuttaa.
Hän kertoi, että hallitus on käynyt paikallisesta sopimisesta neuvotteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa hyvässä hengessä siitä huolimatta, että yhteiskuntasopimus kaatui äskettäin. Hän uskoo, että paikallinen sopiminen voidaan saada neuvotteluissa eteenpäin.
– Järjestäytymättömät yritykset on perusteltua ottaa samojen sopimismahdollisuuksien piiriin kuin mitä järjestäytyneillä yrityksillä on. Tässä yhteydessä pitää huolehtia, että tasapuolisuus yrityksen ja henkilöstön välillä on toteutettu riittävillä paikallisen sopimisen säännöillä. Työaikojen joustavoittamisesta on järkevintä sopia ottaen huomioon sekä yrityksen että henkilöstön tarpeet eri tilanteissa, Lindström kertoi.
Paikallisuus ei pakko, yleissitovuus säilyy:
Paikallista sopimista aiotaan lisätä myös palkkauksessa.
– Tämä tapahtuu turvallisesti silloin, kun vaihtoehtona sopimisessa on perälauta. Tällöin kenenkään ei tarvitsisi sopia paikallisesti, jos siihen ei olisi halua tai kykyä. Paikallinen sopiminen päivittää ja joustavoittaa myös yleissitovuutta siten, että yleissitovuusjärjestelmä vahvistuu. Täysin joustamaton järjestelmä voisi kaatua omaan mahdottomuuteensa, Lindström totesi.
– Sopiminen on sopimista, ei sanelua. Työehtosopimusten ja lakien on turvattava se, että tasapuolisuus sopimuksissa toteutuu. Tätä tukee myös sopimusten irtisanomismahdollisuus sekä riittää selkeät säännöt riitojen ratkaisemiseksi, Lindström jatkoi.
Työryhmä laatii muutoksia lakeihin:
Työryhmään tulee edustus valtiovarain-, sosiaali- ja terveys- ja oikeusministeriöstä, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Suomen Yrittäjistä, Kuntatyönantajista, Valtion työmarkkinalaitoksesta, SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta. Asiantuntijajäsenenä toimii Kirkon työmarkkinalaitos.
Työryhmä valmistelee muutokset työsopimus-, työaika-, vuosiloma- ja opintovapaalakiin, joilla turvataan yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalle työnantajalle mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten perusteella.
Työaikalakiin tehdään muutokset, joilla lisätään työnantajien ja työntekijöiden oikeutta sopia keskimääräisestä säännöllisestä työajasta, väljennetään liukuvan työajan sääntelyä ja lisätään työaikapankkia koskevat säännökset. Työryhmä valmistelee myös säännökset mahdollisuuksista sopima paikallisesti myös silloin, kun työehtosopimuksessa ei ole paikallisen sopimisen sallivia määräyksiä työajoista ja palkoista.
Tarkoitus on pelastaa työpaikkoja ja luoda uusia. Päämäärä on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja luoda 110 000 uutta työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä. Työryhmää johtaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Pekka Timonen.
Selvitystä tehdään selvitysmies Harri Hietalan selvityksen pohjalta. Määräaika on maaliskuun lopussa, jonka jälkeen raportti menisi lausunnoille. Hallituksen esitys tulisi eduskuntaan toukokuun alkupuolella ja lait tulisivat voimaan jo syyskuussa 2016.
Lindströmillä kokemusta Voikkaan tehtaalta:
Paikallisesta sopimisesta kertoi oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.), jolla on aiheesta omaa kokemusta paperimiehenä Voikkaan tehtaalla.
Paikallisen sopimisen tarkoitus on joustavoittaa työpaikkojen elämää niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Tiukan paikan tullen tarkoitus on, että työpaikan johto ja työntekijät voivat todeta yhdessä, että kriisi on niin paha, että työpaikat ovat vaarassa. Tällöin voitaisiin heikentää työehtoja tilapäisesti niin, että luotaisiin yritykselle silta pahimman kuilun yli niin, että työpaikat voisivat säilyä.
– Tämä on ollut mahdollista ennenkin, mutta sitä käytettiin vain vähän, Lindström kertoi.
Henkilöstön asema aiotaan turvata sopimisessa.
– Hallituksen mielestä kyse on samalla henkilöstön aseman vahvistamisesta. Työntekijöiden päätösvallan vahvistaminen yrityksen päätöksenteossa kulkee käsi kädessä. Järkevästi oikein toteutettuna sekä yritys että henkilökunta pärjäävät paremmin, Lindström suositteli.
Luottamusta täytyy rakentaa:
Lindström korosti, että luottamus on koko idean perusta. Luottamus on hidas rakentaa, mutta voi menettää hetkessä, mutta oikeilla toimenpiteillä ja pitämällä sopimuksista kiinni tavoitteen voi saavuttaa.
Hän kertoi, että hallitus on käynyt paikallisesta sopimisesta neuvotteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa hyvässä hengessä siitä huolimatta, että yhteiskuntasopimus kaatui äskettäin. Hän uskoo, että paikallinen sopiminen voidaan saada neuvotteluissa eteenpäin.
– Järjestäytymättömät yritykset on perusteltua ottaa samojen sopimismahdollisuuksien piiriin kuin mitä järjestäytyneillä yrityksillä on. Tässä yhteydessä pitää huolehtia, että tasapuolisuus yrityksen ja henkilöstön välillä on toteutettu riittävillä paikallisen sopimisen säännöillä. Työaikojen joustavoittamisesta on järkevintä sopia ottaen huomioon sekä yrityksen että henkilöstön tarpeet eri tilanteissa, Lindström kertoi.
Paikallisuus ei pakko, yleissitovuus säilyy:
Paikallista sopimista aiotaan lisätä myös palkkauksessa.
– Tämä tapahtuu turvallisesti silloin, kun vaihtoehtona sopimisessa on perälauta. Tällöin kenenkään ei tarvitsisi sopia paikallisesti, jos siihen ei olisi halua tai kykyä. Paikallinen sopiminen päivittää ja joustavoittaa myös yleissitovuutta siten, että yleissitovuusjärjestelmä vahvistuu. Täysin joustamaton järjestelmä voisi kaatua omaan mahdottomuuteensa, Lindström totesi.
– Sopiminen on sopimista, ei sanelua. Työehtosopimusten ja lakien on turvattava se, että tasapuolisuus sopimuksissa toteutuu. Tätä tukee myös sopimusten irtisanomismahdollisuus sekä riittää selkeät säännöt riitojen ratkaisemiseksi, Lindström jatkoi.
Työryhmä laatii muutoksia lakeihin:
Työryhmään tulee edustus valtiovarain-, sosiaali- ja terveys- ja oikeusministeriöstä, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Suomen Yrittäjistä, Kuntatyönantajista, Valtion työmarkkinalaitoksesta, SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta. Asiantuntijajäsenenä toimii Kirkon työmarkkinalaitos.
Työryhmä valmistelee muutokset työsopimus-, työaika-, vuosiloma- ja opintovapaalakiin, joilla turvataan yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalle työnantajalle mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten perusteella.
Työaikalakiin tehdään muutokset, joilla lisätään työnantajien ja työntekijöiden oikeutta sopia keskimääräisestä säännöllisestä työajasta, väljennetään liukuvan työajan sääntelyä ja lisätään työaikapankkia koskevat säännökset. Työryhmä valmistelee myös säännökset mahdollisuuksista sopima paikallisesti myös silloin, kun työehtosopimuksessa ei ole paikallisen sopimisen sallivia määräyksiä työajoista ja palkoista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämä $$$ hallitushan on täysin EK-n äänitorvi ja onkin nyt mielenkiintoista nähdä kuinka ajetaan AY-liike alas ja palkkoja lasketaan,yritykset jakavat ennätys osingot,ei tarvitse investoida kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista ja lisäksi työvoimakustannukset laskevat hallituksen pakkolakien myötä ja kun saavat vielä aikaiseksi senkin että ei tarvitse noudattaa edes niitä alimpia palkkoja.
Siinä rupee jo pikkuporvariakin vatuttamaan kun on äänestänyt porvaria kun työehtosopimuksia ei enää noudadeta ja tilipussi rupee huutamaan hoosihannaa,Sipilähän toivotti kaikki pakolaiset tervetulleiksi Suomeen ja nehän tuli täyttämään tätä valtavaa "työvoimapulaa" Kempeleestä lähtien,Soinikin sanoi silloin että olipa hieno ele.
Olemme palaamassa takasin sinne 1900 luvun alkuun,piika/renki syytinki palkalla ja työttömät saavat ruokakupongin työtä vastaan,toivottavasti duunarit jo hokais mikä on meininki ja aloittaisivat vaikka yleslakon ensi syksynä etteivät sortuis ihan ahneen kapitalistin orjiksi,itseäni tämä ei koske olen jo eläkeläinen mutta silti olen duunari sydämmestäni,kyllä duunari on aina palkkansa ansainnut mutta nyt lähtee kyllä tuhkatkin pesästä tämän EK-n hallituksen myötä ja Hurstin jonot kasvaa kun ei palkalla enää elä.
Terv.Metallimies vm-48