Vuonna 1906 päätettiin yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta Suomessa eduskuntavaaleissa. Ensimmäiset vaalit olivat 1907.
Olennaista ei ole vain naisten saama äänioikeus, vaan se, että kaikki saivat äänioikeuden varallisuuteen katsomatta. Aiemmin naisten ohella suurin osa miehistä oli vailla äänioikeutta.
Naisilla - tosin vain rikkailla, itsellisillä naisilla - oli äänioikeus ennen Suomea mm. Uudessa Seelannissa.
Näin ollen kaikkein olennaisin asia sadan vuoden takaisessa uudistuksessa Suomessa oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä naisille että miehille.
Toivon että ensi vuonna, juhlavuonna me kaikki, niin naiset kuin miehetkin, muistamme tämän, emmekä puhu vain naisten samasta äänioikeudesta.
Olennaista ei ole vain naisten saama äänioikeus, vaan se, että kaikki saivat äänioikeuden varallisuuteen katsomatta. Aiemmin naisten ohella suurin osa miehistä oli vailla äänioikeutta.
Naisilla - tosin vain rikkailla, itsellisillä naisilla - oli äänioikeus ennen Suomea mm. Uudessa Seelannissa.
Näin ollen kaikkein olennaisin asia sadan vuoden takaisessa uudistuksessa Suomessa oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä naisille että miehille.
Toivon että ensi vuonna, juhlavuonna me kaikki, niin naiset kuin miehetkin, muistamme tämän, emmekä puhu vain naisten samasta äänioikeudesta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
niin, äänioikeusuudistus taisteltiin läpi 100 vuotta sitten, vuoden 1905 suurlakon yhteydessä!
Suuret kansanjoukot piirittivät säätytaloa päätöksen teon hetkellä. Ilman noita suurmielenosoituksia säätyvaltiopäivät eivät suinkaan olisi taipuneet luopumaan säätyläisten etuoikeudesta ja antamaan äänioikeutta tavalliselle rahvaalle.
Minäkin ihmettelen tätä joka kerta, kun asiasta puhutaan viestimissä. Eli puhutaan naisten saamasta äänioikeudesta, vaikka kyse oli suurimman osan kansalaisista saavuttamasta äänioikeudesta. Juhlikaamme siis yhdessä!