Ihmettelen jatkuvasti mikä tätä Suomen kansaa vaivaa. Suomalaiset eivät ole kiitollisia mistään eivätkä tyytyväisiä mihinkään, kulkevat naama viturallaan ja valittavat kaikesta koko ajan. Alemmuuden tunne, kateus, viha ja kauna ovat suomalaisten yleisimpiä tunnetiloja. Suomessa suositaan vahvasti tasapäisyyttä, samankaltaisuutta eikä suvaita virkistävää erilaisuutta eikä yksilöllisyyttä. Ei ihme että Suomi jää muista pohjosimaista monella kehityksen mittarilla jälkeen, sillä uuden hyväksyminen ja oppiminen on suomalaiselle todella vaikeaa ja hidasta. Suomalainen ei hymyile eikä tervehdi, sellaiset sanat kun ole hyvä, kiitos ja anteeksi ovat tässä kulttuurissa äärettömän vaikeita ja harvinaisia. Kieleemme eivät kuulu kohteliaisuudet kuten voisitteko, saisinko vaan Suomen kieli on koirankasvatuskieltä: tule tänne, anna, ota, mene,... Minusta tämän maan ainoa toivo on siinä että tänne tulee maahanmuutajia tuomaan uutta verta ja uusia tapoja ja uusia ajatuksia. Suomi alkaa olla niin sisäsiittoinen kansa, että se näkyy jo geneettisinä vajavaisuuksina, vaivoina ja ruumiillisina epämuodostumina joissain suomalaisissa. Myös vajaaälyisyyden voidaan katsoa johtuvan liian köyhästä geenipohjasta. Onhan se nähty jalostetuissa rotueläimissä millaiksi niitä edustavat yksilöt kehittyvät ennenkun laji on lopulta täysin elinkelvoton ja lakkaa olemasta. Suomalainen kulttuuri on nykyisellään vanhentunutta ja aikansa elänyttä ja kansa muutenkin aika lailla kehityskaarensa lopussa.
Suomi huutaa muutosta
täysinkyllästynyt
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.