http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1450075883198.html
Tämä on teidän "skeptikkojen" hengenheimolainen, miltä nyt tuntuu?
Tämä on teidän "skeptikkojen" hengenheimolainen, miltä nyt tuntuu?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jonkun höpinöistä viis, mutta EU, jossa asuu reilut 5% ihmiskunnasta, pilaa kilpailukykynsä näillä "ilmastoveroilla", ilman mitään käytännön vaikutusta - paitsi että se tuotanto siirtyy Aasiaan, jossa kiitetään ja nauretaan hiilidioksidipuheille.
Olisikohan tämä taloustoimittajan juttu, vai joku kerrankin kuunnellut sellaisen järkipuhetta:
"Maailman johtajat kokoontuvat ensi viikolla Pariisiin ilmastohuippukokoukseen. Kokouksen päätteeksi he todennäköisesti kehuvat toisiaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.
Selkääntaputtelun yhteydessä jää kertomatta, ettei uusi ilmastosopimus estä juuri lainkaan maapallon lämpenemistä. Päättäjien näkemys ilmastonmuutoksesta pohjautuu nimittäin epärealistisiin oletuksiin ja yltiöoptimistisiin ennusteisiin.
Yhden oletuksen mukaan ilmaston lämpeneminen hidastuu automaattisesti, kun yksittäiset maat vähentävät päästöjään. EU:ta on kehuttu kunnianhimoisista päästölupauksista, mutta valtaosa unionin ”onnistumisista” ei ole hyödyttänyt maapalloa lainkaan. Saksa, Ranska ja Espanja ovat ehkä supistaneet energiaintensiivistä tuotantoaan, mutta samaan aikaan ne ostavat vastaavia tuotteita Kiinasta.
Maapallon lämpenemisessä päästöjen syntypaikalla ei ole juuri merkitystä. Teollisuuden hiilidioksidipäästöjä näyttäisi siirtyvän yhä enemmän Intiaan, Vietnamiin ja muihin maihin, joiden sitoutuminen vähennyksiin on heikko tai olematon. Päästömäärät luultavasti jopa kasvavat, koska kehittyvien maiden tuotanto on tehottomampaa kuin länsimaissa.
Lännen päättäjille tällainen ilmastopolitiikka sopii: he voivat esiintyä vihreinä hyväntekijöinä, vaikka kuluttajien ei tarvitse luopua mistään.
Päättäjät vannovat nykyisen teknologian nimiin tunnustamatta sen rajoja. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi tuuli- ja aurinkovoiman kattavan tällä hetkellä vaivaiset puoli prosenttia maapallon energiantarpeesta. Vuoteen 2040 mennessä osuuden ennustetaan nousevan 2,4 prosenttiin. Pariisin ilmastokokous lupaa lisää poliittista teatteria.
EU:n vuoteen 2020 mennessä lupaama viidenneksen päästövähennys vuoden 1990 tasosta näyttää vaikutuksiltaan heikolta. Vaikka lupaus pitäisi koko vuosisadan eikä päästöjä ulkoistettaisi muualle – mikä on äärimmäisen epätodennäköistä – maapallon lämpeneminen hidastuisi vuoteen 2100 mennessä vain 0,026 celsiusasteella.
Tuoreimman lupauksensa mukaan EU aikoo vähentää hiilidioksidipäästöjään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Se kuulostaa isolta panostukselta ilmastotaisteluun, mutta vaikutus on jälleen minimaalinen. Vaikka tämäkin lupaus pitäisi vuosisadan loppuun eikä päästöjä ulkoistettaisi, lämpeneminen hidastuisi vain toiset 0,027 astetta.
Jos kaikki maat täyttäisivät vuoteen 2030 ulottuvat lupauksensa, maapallo hyötyisi 0,048 astetta vuoteen 2100 mennessä. Lysti maksaisi vähintään häkellyttävät 3 000 miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuodessa.
YK:n ilmastokokouksen pääsihteerin Christiana Figueresin mukaan Pariisissa annettavat päästölupaukset voivat toteutuessaan rajoittaa maapallon kokonaislämpötilan nousun 2,7 asteeseen vuoteen 2100 mennessä. Väite ei ole uskottava. Jos Pariisin tulokset jäävät vaatimattomiksi, päättäjien pitäisi yhtäkkiä vuonna 2030 ryhtyä epärealistisen suuriin vähennyksiin.
Liika optimismi häivyttää alleen, sen, että valittu tie on väärä. Yritys tehdä fossiilisista polttoaineista niin kalliita, ettei kukaan haluaisi niitä, on tuhoon tuomittu. Sen sijaan ympäristöystävällisen energian hintaa pitäisi laskea niin, että kaikki haluavat vaihtaa siihen.
Tutkimushankkeemme kokosi yhteen 27 kansainvälistä huippuekonomistia ja kolme nobelistia. Heidän mukaansa järkevintä pitkäaikaista ilmastopolitiikkaa olisi investoida vihreän teknologian kehittämiseen. Näin ympäristöystävällisen energian hinta laskisi.
Jos maailman bruttokansantuotteesta edes 0,2 prosenttia suunnattaisiin ympäristöystävällisen energian tutkimiseen ja kehittämiseen, alan läpimurtomahdollisuudet paranisivat selvästi. Ekonomistit ovat laskeneet, että tällaiset tutkimus- ja kehitysinvestoinnit maksaisivat itsensä takaisin satakertaisesti verrattuna tuuli- ja aurinkovoimaan."