Kansanedustaja Ville Vähämäki (ps.) kertoi pohtineensa ”kiikkua”, jossa työn sivukulut ja alv muuttuisivat nousu- ja laskusuhdanteissa.
Suomella on takana seitsemän laihaa vuotta. Vähämäki kysyy kuitenkin, entäpä jos ne olivatkin lihavia vuosia – ja seitsemän laihaa vuotta ovat vasta edessä?
– Taloutemme ongelma on se, ettei mikään tahdo joustaa. Valuuttaa emme voi devalvoida, Emme saa lisää kilpailukykyä. Jostain täytyisi saada joustava tekijä, Vähämäki pohjusti.
– Voitaisiinko työn sivukuluista ja alvista tehdä kiikku, jolla voitaisiin taloutta ohjata? Näin tehtäisiin fiskaalinen devalvaatio ja nostettaisiin alvia. Hyvinä aikoina alvia puolestaan laskettaisiin ja sivukuluja nostettaisiin. Olen toki miettinyt tätä hyvin alustavalla tasolla, valtionvarainvaliokunnan jäsen Vähämäki aprikoi.
Hän esitti sitä alustavassa mielessä esitellessään eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan mietintöä seuraavan vuoden budjetista.
Hän tarkoitti arvonlisäveron ja työnantajamaksujen alentamista tilapäisesti kilpailukyvyn parantamiseksi. Näin Suomi voisi päästä irti nykyisestä umpisolmusta, jossa yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat katkenneet ja ns. pakkolakeja ei oppositio millään huolisi.
– Lopuksi sanoisin, että kyllä me tämä vielä käännetään, mutta helppoa se ei tule olemaan, Vähämäki sanoi puheensa lopuksi.
Madonluvut hätkähdyttävät:
Vähämäki vastasi opposition väitteisiin, joiden mukaan Suomella ei ole aihetta tehdä säästöjä, joihin on ryhdytty. Näinhän väittää varsinkin vasemmistoliitto.
– Suomen talous on syväjäässä. Vienti tipahti alkuvuonan seitsemän prosenttia, tuonti neljä prosenttia ja kauppatase kääntyi lokakuussa negatiiviseksi. Uimme syvällä ja talouden suunta on pikemminkin alaspäin, Vähämäki muistutti.
Ennusteiden tunnusluvut ovat huonontuneet puolessa vuodessa. BKT:n kasvu on pudonnut 1,3 prosentista 0,7:een, viennin kasvuennuste 3 prosentista 2,1:een, investointien kasvuennuste 5,4:stä 3,3:een.
– Näin ollen voi kysyä, ovatko katovuodet tulossa, Vähämäki kysyy.
Suomi vajoaa, aika menee hukkaan:
Suomen kasvu on EU-maiden heikoimpien joukossa. Kilpailukyky ei kohene, ja ilman kilpailukykyä talouden tuottavuus on heikko, talouden tasapainoa ei saavuteta ilman kilpailukykyä ja työllisyyttä.
– Julkisen talouden velkaantumistahtimme on huolestuttava. Sen taittaminen ei onnistu ilman vientiä ja kasvua. Vientiä ei saada ilman kilpailukykyä. Sitä ei saada ilman palkkasopua. Ja sitä ei uskoakseni saada puoleen vuoteen, Vähämäki ennusti.
– Puolessa vuodessa Suomi uppoaa yhä syvemmälle suohon, Vähämäki totesi.
Suomella on takana seitsemän laihaa vuotta. Vähämäki kysyy kuitenkin, entäpä jos ne olivatkin lihavia vuosia – ja seitsemän laihaa vuotta ovat vasta edessä?
– Taloutemme ongelma on se, ettei mikään tahdo joustaa. Valuuttaa emme voi devalvoida, Emme saa lisää kilpailukykyä. Jostain täytyisi saada joustava tekijä, Vähämäki pohjusti.
– Voitaisiinko työn sivukuluista ja alvista tehdä kiikku, jolla voitaisiin taloutta ohjata? Näin tehtäisiin fiskaalinen devalvaatio ja nostettaisiin alvia. Hyvinä aikoina alvia puolestaan laskettaisiin ja sivukuluja nostettaisiin. Olen toki miettinyt tätä hyvin alustavalla tasolla, valtionvarainvaliokunnan jäsen Vähämäki aprikoi.
Hän esitti sitä alustavassa mielessä esitellessään eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan mietintöä seuraavan vuoden budjetista.
Hän tarkoitti arvonlisäveron ja työnantajamaksujen alentamista tilapäisesti kilpailukyvyn parantamiseksi. Näin Suomi voisi päästä irti nykyisestä umpisolmusta, jossa yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat katkenneet ja ns. pakkolakeja ei oppositio millään huolisi.
– Lopuksi sanoisin, että kyllä me tämä vielä käännetään, mutta helppoa se ei tule olemaan, Vähämäki sanoi puheensa lopuksi.
Madonluvut hätkähdyttävät:
Vähämäki vastasi opposition väitteisiin, joiden mukaan Suomella ei ole aihetta tehdä säästöjä, joihin on ryhdytty. Näinhän väittää varsinkin vasemmistoliitto.
– Suomen talous on syväjäässä. Vienti tipahti alkuvuonan seitsemän prosenttia, tuonti neljä prosenttia ja kauppatase kääntyi lokakuussa negatiiviseksi. Uimme syvällä ja talouden suunta on pikemminkin alaspäin, Vähämäki muistutti.
Ennusteiden tunnusluvut ovat huonontuneet puolessa vuodessa. BKT:n kasvu on pudonnut 1,3 prosentista 0,7:een, viennin kasvuennuste 3 prosentista 2,1:een, investointien kasvuennuste 5,4:stä 3,3:een.
– Näin ollen voi kysyä, ovatko katovuodet tulossa, Vähämäki kysyy.
Suomi vajoaa, aika menee hukkaan:
Suomen kasvu on EU-maiden heikoimpien joukossa. Kilpailukyky ei kohene, ja ilman kilpailukykyä talouden tuottavuus on heikko, talouden tasapainoa ei saavuteta ilman kilpailukykyä ja työllisyyttä.
– Julkisen talouden velkaantumistahtimme on huolestuttava. Sen taittaminen ei onnistu ilman vientiä ja kasvua. Vientiä ei saada ilman kilpailukykyä. Sitä ei saada ilman palkkasopua. Ja sitä ei uskoakseni saada puoleen vuoteen, Vähämäki ennusti.
– Puolessa vuodessa Suomi uppoaa yhä syvemmälle suohon, Vähämäki totesi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.