Armeijassa ollaan 24h/vrk, kun taas sivarissa 8h/vrk. Sivarin pitäisi kestää 18kk, niin se olisi yhdenvertainen varusmies palveluajan kanssa.
Sivariko muka rangaistus?
Dack
151545
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
olisiko joku 7000. tyyppi joka taas vinkuu tota samaa asia?
joo, joo- tiedetään! sotilas ei nuku, syö eikä pasko! se on kone!
Asepalveluksessa palveluksen ulkopuolinen aika (ml. nukkuminen, syöminen ja paskominen) vietetään viranomaisten määrittämässä paikassa ja olosuhteissa, vailla vapautta liikkua ja toimia oman mielen mukaan.
Siviilipalvelusmies on palveluksen ulkopuolella vapaa.
Ymmärrätkö?
Kai sitä kuitenkin varusmiehelläkin pitää vapaa-ajaksi laskea kaikki se aika, jolloin hän olisi vapaa poistumaan varuskunnasta. Jos komppania ei ole valmiusvuorossa, niin keskiviikkoisin on iltavapaa ja arki-iltaisin varuskuntavapaa. Ja tietysti nykyään taitaa olla käytännössä kaikki viikonloput vapaita.
Toki varusmiehen palvelusajasta pitää vähentää lomat ja vapaat.
Laskettaessa sopivaa siviilipalveluksen pituutta on tuskin perusteltua käyttää lyhintä tai pisintä varusmiespalvelusaikaa vertailukohtana. Loogisempaa on laskea varusmiespalveluksen "kiinnioloajan" odotusarvo ja laskea vastaava siviilipalveluksen kesto sen perusteella.
Karkeasti arvioiden tuolla menetelmällä menee varsin lähelle nykyistä siviilipalveluksen pituutta.
Eipä löydy perusteita itkeä että siviilipalveluksen kestolla pyritään sivareita rankaisemaan.
Monimutkaisemmaksi tuo menee, jos otetaan mukaan arvioon myös se että varusmies viettää merkittävän osan palvelusajastaan paikoissa joista vapaa-aikaa viettämään lähteminen joko ei ole mahdollista tai mielekästä. Leiriltä ei juuri sivistyksen pariin lähdetä.
Rangaistus on sellainen jossa ihmiselle annetaan vaihtoehtoja, joista on pakko valita. Rangaistus saadaan kun rikotaan määräyksiä.
Se, että Suomen laissa on tämä ristiriitainen kohta, että suomalaisella on vapaus omaan ajatteluun ja vakaumukseensa ja että, hänen on pakko palvella maataan armeijassa/sivarissa/vankilassa.
Mistä nämä vaihtoehdot kertovat?
Rangaistus se sivarikin on, siitä ei liene epäilystäkään. Kaikkein pahin rangaistus on vankila, siinä viedään sinun henkilökohtainen oikeus ajatteluun ja omaan vakaumukseen - ja pistetään vankilaan; kohdellaan rikollisena.
Armeija on paikka, jossa harjoitetaan noita samoja asioita. Sinulle annetaan määräyksiä, joita ei tarvitse perustella ja joita ei saa kyseenalaistaa. Edelleen armeijassa olet kuin vankilassa, omasta ajattelusta seuraa sanktioita. Tästä ilmaisu: älä ajattele - mene armeijaan.
Kävin 12 kk armeijaa, minut pistettiin AUKkiin, vasten omaa tahtoani, koska elämääni luvattiin hankaloittaa muuten. 12 kk armeijassa, vailla kosketusta todelliseen maailmaan sekoitti mukavasti oman elämäni: opiskelupaikan ja työpaikan saanti vaikeutui merkittävästi, henkilökohtaiset asiat menivät rempalleen - ei ollut aikaa muuhun kuin puhelimessa puhumiseen.
Voi olla, että valitan turhasta ja joka ikisen kerran kun yritän avata keskustelua todellisista ongelmista - en siis siitä että Suomen itsenäisyys on uhattuna - joku aina sanoo, etten ole mies koska ajattelen noin. Toisin sanoen: ARMEIJAN OPPI ON MENNYT PERILLE, EI TARVITA PERUSTELUITA, EI MITÄÄN, RIITTÄÄ KUN VAIN KYSEENALAISTAA ASIAAN KUULUMATTOMIA ASIOITA (esim. miehisyys, isänmaallisuus).
Olen jutellut monen sotaveteraanin kanssa asepalveluksesta, osa heistä näkee, kuinka nykypäivän armeija on harhautunut polultaan ja kohtelee miehiään kuin karjaa vailla ihmisoikeuksia. Armeija on huonon johtamisen tyyppiesimerkki.
Olen siirtynyt myös sanoista tekoihin: oman kertausharjoitukseni suoritan siviilipalveluksena, ellei päivämäärää suostuta muuttamaan omien menojeni vuoksi. En suostu siihen, että valtiolla on veto-oikeus minun henkilökohtaisiin menoihini.
Olen sitä mieltä, että esim. aseistakieltäytyjienliitto tulee olemaan ratkaisevassa asemassa tulevaisuuden Suomessa. Sen korkein päämäärä on ihmisoikeuksien palauttaminen ja mielipidevankeuden poistaminen Suomesta. Se, jos mikä, vaatii järjestäytymistä ja omalle asialleen uskoutumista.
Jos kerran kaikki valtion asettamat pakolliset "vaihtoehdot" ovat rangaistuksia, niin eikö sen perusteella kaikki lait ole rangaistuksia?
Jos jollakulla olisi omana vakaumuksena se, että hän saa hyppiä alastomana kaikki kesät keskellä kaupunkia tai ajaa törkeässä kännissä autolla, niin silloinhan sinun logiikalla me törkeästi rajoitamme heidän vakaumustaan, kun pahimmillaan vankilan uhalla kiellämme sen.
Sama tilanne on myös asepalveluksen suhteen. Enemmistö Suomen kansasta eduskunnan kautta on päättänyt (ja erittäin järkevästi), että Suomessa tarvitaan puolustusvoimat ja ne on taloudellisten resurssien vuoksi toteutettu pääsääntöisesti asevelvollisuuspohjalta.
Asevelvollisuudesta taas on säädetty lailla ja kyseisissä laissa on otettu huomioon myös erilaiset vakaumukset tarjoamalla asepalveluksen ohella aseettoman- ja siviilipalveluksen.
Eli vaikka vakaamus ei sallikkaan mitenkään armeijatoimintaan osallistumisen, niin silti voi valita siviilipalveluksen. Totaalikieltäytyjiä rangaistaan vapausrangaistuksella, koska he kieltäytyvät kaikista palvelusmuodoista. Eli toisinsanoen he haluavat kyllä kaiken hyödyn yhteiskunnan tarjoamista eduista, mutta eivät halua maksaa siitä.
Miten se totaalikieltäytyjien tilanne eroaa siitä, että joku joka ei halua maksaa verojaan voisi kieltäytyä ihan vapaasti maksamasta niitä oman "vakaumuksensa" vuoksi ja häntä ei mitenkään saisi rangaista siitä? Ase-, aseeton- ja siviilipalvelus ovat osa yhteiskuntaa ylläpitäviätoimia siinä missä verotkin ja siitä kieltäytyviä tulisi rangaista ihan yhtälailla kuin kaikkia muita yhteiskunnan sääntöjä rikkovia rikollisia.
Armeijan käskyrakenne perustuu taasen ihan puhtaasti sen tarkoitukseen. Sodassa voittaa aina se osapuoli, joka kykenee toimimaan/reagoimaan nopeammin kuin vastustajansa. Kun ollaan taistelutilanteessa, niin silloin ei ole aikaa perustella käskyjä tai alkaa pitämään mitään paneelikeskusteluja oikeasta tavasta toimia. Taistellessa väärätkin käskyt ovat parempi, kuin ei käskyjä ollenkaan.
Se että armeijassa opetetaan tottelemaan taistelutilanteessa käskyjä suoraan "selkäytimellä" ajattelematta asiaa, ei suinkaan tarkoita sitä, että sitä samaa periaatetta tulisi noudattaa kaikkialla. Saa olla aika lammasaivo, jos ei kykene muuttamaan toimintamalliaan siviilin ja armeijassa ja ennen kaikkea taisteluharjoituksissa olon välillä.
Ehkä Suomen armeijan johtamis- ja koulutustavat eivät ole niitä parhaita, mutta olisi hauskaa kuulla ainaisen itkemisen sijaan jonkun teistä itseasiassa ehdottavan jotain parempaa ja ennenkaikkea REALISTISTA toimintamallia koulutukseen ja johtamiseen.
Sitä paitsi voin sanoa, että viimeisen 10 vuoden aikana Suomen armeijassa on johtamismalli muuttunut jo todella paljon lähemmäksi esimerkiksi yritysten henkilöjohtamisenmallia uuden syväjohtamismallin myötä.
Olisi hauskaa tietää milloin ja missä olet käynyt asepalveluksesi, koska itse en tiedä yhtään tapausta missä AUK:n tai RUK:n olisi ketään pakotettu. Jo se, että henkilön saa pakotettua AUK:n kertoo sen, että hän ei ole sopivaa johtaja-ainesta armeijan tarpeisiin.
Joskus on jotain erittäin pätevää alokasta yritetty suostutella AUK:n, mutta pääsääntönä on aina ollut se, että otetaan mieluummin vaikka vähemmän pätevä, mutta motivoitunut alokas kuin joku väkipakolla mukaan määrätty.
Pari pikaista kommenttia
1. Vankilassa ei viedä oikeutta ajatteluun ja vakaumukseen. Siellä viedään ainoastaan fyysinen vapaus. Lue ääriesimerkki: "Papillon"/ Henry Charrière
2. Sama pätee inttiin ja sekin nykyään pääsääntöisesti vain arkipäiviksi ja -öiksi. Ja et kai intin käyneenä tosissaan ehdota asioiden hoitamista demokraattisissa sotamiesneuvostoissa? Tutustupa sotilasjohtamisen historiaan. Vain yksi toimiva malli on löydetty; niin idässä kuin lännessä kuin jo tuhansia vuosia sitten. Jopa Stalin muutti oleellisesti politrukkien mahdollisuuksia vaikuttaa sotilaalliseen päätöksentekoon koska jo yhdenkin vaikuttajatahon mukaan tulo sotki kohtalokkaasti tehokasta johtamista.
3. Keskustelukokemuksesi veteraanien kanssa poikkeavat radikaalisti omistani. Kyllä vallitseva käsitys tänä päivänä on se että ns. yksilön oikeudet ovat aivan eri planeetalla verrattuna muutaman vuosikymmenen takaiseen ja hyvä niin. Jopa sotaa käyvä jenkkiarmeija on törmännyt tilanteeseen jossa riskaapelista saattotehtävästä kieltäytyneet sotilaat selvisivät ilmeisesti lähes rangaistuksetta kun netti- ja känny-yhteyksillä saivat tilanteesta ja huonosta varustuksestaan kerrottua kotipuolen kongressiedustajille. Suomessa tilanne on nähdäkseni vielä selkeämpi. Oikeusasiamies vierailee säännöllisesti joukko-osastoissa ja iltapäivälehdet ilmestyvät... Missähän tämän kaltaista karjana kohtelua esiintyy tänä päivänä?? Voitko yksilöidä jonkin esimerkin ja samalla sen että tapahtuiko se henkilökunnan toimesta ja jos kyseessä oli simputus niin miten siihen puututtiin? Tässä taitaa kyseessä olla perinteinen mielipiteen muokkaamisen keino jossa irrallisia puolitotuuksia heittelemällä tuetaan omaa sanomaa....
4. Sama kuin olen sanonut ennenkin: Jos osa käyttää 6 ... 12kk kertausharjoitusajat ja sitoutuu tiukan paikan tullen jopa omaan terveytensä ja henkensä riskeeraamiseen, miten ja millä tämä ei-halukkaiden osa kompensoi tämän. Ja tämä nimen omaan sitä yhteiskunnallisista tasavertaisuutta vasten ajateltuna; eihän millään voi olla oikein ja tasapuolista että osa selvittäisi muilta kuukausia ja vuosia vaativan osan vain lähettämättä vapaaehtoisuusilmoitusta... Tätä näkökulmaa vasten tarkasteltuna mainitsemasi Aseistakieltäytyjien liitto selvästikin ajaa yhteiskunnallisen epätasa-arvoisuuden asiaa ja siten ei voi olla järin merkittävässä roolissa yhteiskunnassamme.
Kiitos että laitatte sanoja suuhuni, ihailtavaa vääristelyä. Teihin ainakin ovat opit pureneet...
Mistä päättelette että sallisin kännissä ajamisen? Jos sanon, että laeissa on jotakin vikaa, saattaa tietysti mustavalkoisuuteen kallistuvat henkilöt vääristellä sanojani.
Kuulkaahan, pyrin kunnioittamaan myös teidän mielipidettäni. Se, että minut painostettiin käymään AUK, ei liene relevantti asia tässä yhteydessä. Tuntuu typerältä ruveta sitä enää edes todistelemaan - se on käyty ja nähty.
Edelleen allekirjoitan sen, etten armeijassa oppinut sitä mitä minulle sinne mennessä luvattiin. Siksi se oli tuhlattua aikaa. Jos te opitte tai saitte siitä jotakin, niin kertokaa pois painamasta. Ja onneksi olkoon.
Älkää uskoko kaikkea mitä ruotuväkilehdessä tai palvelusohjesäännöissä lukee, se on valitettavasti vain tekstiä - aivan kuten teksti ajattelun vapaudestakin.
Ensinnäkin missä vaiheessa olen mukamas väittänyt, että SINÄ tai kukaan muukaan sen puoleen sallisi kännissä ajamisen? Käytin kyseistä kuvausta vertauksena sille, miten typerää on perustella totaalikieltäytymisestä saadun vankeusrangaistuksen "epäoikeudenmukaisuutta" vaukaumuksellisilla syillä.
Toiseksi minua ärsyttää suunnattomasti tollot, jotka aina jauhavat siitä, että armeijan käyneet tai nykyistä armeijajärjestelmää puolustaviin on "opit purreet" tai "he ovat lauman mukana kulkevia lampaita", etc. En todellakaan purematta niele mitä ruotuväkilehdessä sanotaan, mutta sama pätee myös totaalipropagandaan.
Itseasiassa olen ainakin tällä palstalla huomannut, että suurin osa nykyistä järjestelmää vastustavista toistavat kuin aivottomat zombit mantrojansa "ihmisoikeusrikoksesta", "tasa-arvosta" ja "armeijan tarpeettomuudesta" ilman, että osaavat edes alkeellisimmalla tasolla perustella väitteitänsä. Kun esittelen heille perusteet omien väitteitteni takaa ja pyydän heitä pistämään faktoja pöydälle, niin aina yllättäen heille kaikille tulee kauhea kiire mennä hokemaan mantrojansa jonnekin muualle, eikä heillä ole aikaa "opastaa" minun kaltaista toivottoman "hairahtunutta" yksilöä.
Joku skeptisempi luonne alkaisi jo pikkuhiljaa epäilemään, että suurin osa täällä olevista totaalikieltäytymisenpuolestapuhujista ja asepalvelustakritisoivista on niin heikkopäisiä, että purematta nielevät kaiken mitä heille "Vihreässä Viestissä" (tai mitä ikinä he sitten lukevatkaan) sanotaan ja siksi heidän perustelunsa alkavat ontumaan pienimmänkin väittelyn jälkeen.
Olen kuitenkin valmis kunnioittamaan myös hyvin päinvastaisia mielipiteitä, kunhan ne vaan voidaan edes kelvollisella tasolla perustella.
Armeija on siitä jännä laitos, että siellä voi oppia niin paljon tai vähän kuin haluaa. Jos haluaa aina mennä siitä mistä aita on matalin, niin varmasti intin voi käydä läpi ilman että oppii yhtään mitään. Toisaalta jos on valmis tekemään töitä ja omaa edes auttavasti kykyjä, niin hommasta voi oppia yllättävänkin paljon. Jos ei muuta, niin ainakin sen kuinka hommaa EI pitäisi tehdä. Siellä on hyvä opetella, kun isoistakaan virheistä ei tuppaa tulemaan pekkaa pahempaa.
Sitä paitsi armeijan tärkein tehtävä ei ole opettaa sinulle mitä SINÄ tahdot, vaan opettaa se mikä on yhteiskunnan kannalta tärkeää, että sinä osaat. Kuten verot, niin armeijassa vietetty aika on osa sitä mitä annetaan takaisin yhteiskunnalle sen tarjoamista palveluista.
Tietysti kaikille se epäitsekäsajattelu ei sovi, vaan heidän mielestä elämän tulisi olla yhtä suurta hyväntekeväisyysjuhlaa heidän kunniakseen ja siksi armeijan kaltainen laitos on totaalinen loukkaus heidän ihmisoikeuksilleen.
PS: Ei se AUK:n painostaminen tosiaan ollut alkuperäisen asian kannalta relevanttia, mutta kysyin siitä, koska haluaisin tietää missä homma tehdään edelleen niin pieleen.
"Itseasiassa olen ainakin tällä palstalla huomannut, että suurin osa nykyistä järjestelmää vastustavista toistavat kuin aivottomat zombit mantrojansa "ihmisoikeusrikoksesta", "tasa-arvosta" ja "armeijan tarpeettomuudesta" ilman, että osaavat edes alkeellisimmalla tasolla perustella väitteitänsä."
Minä en ainakaan perustele sivariin menoa yhdelläkään noista väitteistä. Minä valitsin siviilipalveluksen yksinkertaisesti siitä syystä, että armeijan käyminen olisi ollut minulle liian raskas sekä henkisesti että fyysisesti. Tähän kohtaan on kenenkään turhaa lähteä kirjoittamaan mitään vässyköistä tai neideistä. Kuten itsekin totesit, kaikki ovat yksilöitä, joilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Kaikki (oikeastaan kukaan) eivät sovi yhteiskunnan asettamaan ihannemuottiin. Toisilla on fyysiset ominaisuudet jääneet huonommiksi kuin muilla ja toisilla on älykkyys hieman muita huonompi. Tekeekö se heistä huonompia ihmisiä? Teen kuitenkin osani siviilipalveluksen muodossa. Turhaa sinne armeijaan on huonosti soveltuvia miehiä laittaa.
"Minä valitsin siviilipalveluksen yksinkertaisesti siitä syystä, että armeijan käyminen olisi ollut minulle liian raskas sekä henkisesti että fyysisesti."
Niin tällä lauseella todistit olevasi luuseri, vässykkä ja neiti.
Voi voi , mene äidin helman alle!
Mikäs sinä olet tuomitsemaan toisia rakenteen perusteella? En mahda geeneilleni mitään. Etkä mahda näköjään sinäkään, kun tuollaista kommenttia heität. En minäkään haistattele sinua älykkyysosamääräsi takia. Et sille mitään mahda itse, joten siihen on tyytyminen.
Kalle, hienoa että annat oman älykkään panoksesi keskusteluun. Täytyy oikein ihailla noin perusteellisia ja ennen kaikkea perusteltuja vastauksia. Nuorissa on tulevaisuus!
Hyvää illan jatkoa.
Eipäs sitä ennenvanhaan ollu sivareita niinkuin nykyään.
Itseasiassa en (ainakaan mielestäni) puhunut missään vaiheessa siviilipalveluksen suorittaneista vaan lähinnä totaalikieltäytyjistä tai heidän ideologiaansa kannattavista henkilöistä.
Minusta siviilipalvelus on yksi palveluksen muoto siinä missä asepalveluskin. Jos joku valitsee siviilipalveluksen, koska tietää ettei kunto/kantti kestä inttiä, niin ei siinä ole mitään hävettävää, vaan päin vastoin. Turhan moni alkaisi kyseisessä tilanteessa ruikuttamaan vapautusta keinolla millä hyvänsä.