Suomen vaihtotase on kääntynyt positiiviseksi. Suomen vaihtotase oli vuoden kolmannella neljänneksellä miljardi euroa ylijäämäinen. Sekä tavaroiden että palveluiden vienti ja tuonti laskivat edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta, molemmissa erissä tuonti laski vientiä enemmän.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa Twitterissä, että kyse on ensimmäisestä positiivisesta 12 kuukauden jaksosta neljään vuoteen.
Hän täsmentää viestiään, että Suomi ei velkaannu enää kansantaloutena. Valtio sen sijaan ottaa lisää velkaa.
– Vaihtotase kuvaa sitä, miten Suomen sekä yritykset, kotitaloudet että julkinen sektori joko säästää - jolloin vaihtotase on ylijäämäinen - tai sitten velkaantuu - jolloin vaihtotase on alijäämäinen - ulkomaille. Nyt ensimmäistä kertaa neljään vuoteen vaihtotase pinnisti pienelle plussalle, eli enää Suomi ei kokonaisuutena velkaannu, Brotherus toteaa.
– Meillä on alijäämäinen julkinen talous, mutta sitä vastaan meillä on ylijäämäinen yksityinen talous. Tietyllä tavalla kyse on Suomen sisäisestä velkaantumisesta, eikä Suomi velkaannu niinkään kokonaisuutena ulkomaille, hän jatkaa.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa Twitterissä, että kyse on ensimmäisestä positiivisesta 12 kuukauden jaksosta neljään vuoteen.
Hän täsmentää viestiään, että Suomi ei velkaannu enää kansantaloutena. Valtio sen sijaan ottaa lisää velkaa.
– Vaihtotase kuvaa sitä, miten Suomen sekä yritykset, kotitaloudet että julkinen sektori joko säästää - jolloin vaihtotase on ylijäämäinen - tai sitten velkaantuu - jolloin vaihtotase on alijäämäinen - ulkomaille. Nyt ensimmäistä kertaa neljään vuoteen vaihtotase pinnisti pienelle plussalle, eli enää Suomi ei kokonaisuutena velkaannu, Brotherus toteaa.
– Meillä on alijäämäinen julkinen talous, mutta sitä vastaan meillä on ylijäämäinen yksityinen talous. Tietyllä tavalla kyse on Suomen sisäisestä velkaantumisesta, eikä Suomi velkaannu niinkään kokonaisuutena ulkomaille, hän jatkaa.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Vaihtotase on kääntynyt ylijäämäiseksi viennin lievän piristyksen ja öljyn hinnan laskun avustuksella.
Kansakuntana meidän tulomme siten riittävät nyt menojen kattamiseen.
Mä en voikaan enää tilata Brianniasta mitään, se vaikutti, en oo tilannut puoleen vuoteen. Samon on käynyt USA:n ostoksille, koska euron kurssi on muuttunut liian huonoksi. Hinnasta tuli kova, kun se oli aikaisemmin edullinen.
Näinhän se osto lopetetaan oppikirjojen mukaan ulkomailta, oman valuutan kurssi on sen verran alhainen, että tuotteesta tuleekin kallis.
HÖPÖNLÖPÖN.
http://www.uusisuomi.fi/raha/151664-nyt-tuli-yllatys-suomi-ei-enaa-velkaannu?utm_source=Uusi Suomi uutiskirje suosituimmat&utm_medium=email&utm_campaign=US uutiskirje
kannattaa lukea lisää
Hienoa, nythän olisi loistava hetki parantaa vanhuksien oloja ja palkata vanhainkoteihin lisähenkilökuntaa, sekä tarjoilla vanhuksille enemmän monpuolisempaa ruokaa ja virikkeitä. Milloinka tämä parannus aloitetaan?
ei nyt ihan vielä, sitä velkaa pitäis varmaan maksaa pois
joten kurjuus kyllä kestää vielä
matuja voisi laittaa vanhainkoteihin tekemään hommia elatustaan vastaan jotta tottuisivat asiaan että Suomi ei ole mikään maaiman rikollisten hoivakoti?
eikö?
http://www.velkakello.fi/
hei kamoon, ei kai kukaan oikeasti usko tuohon velkakelloon?
Sehän ei pidä paikkaansa, kaikki sen jo tietää
Mikä siinä on pielessä? Sehän perustuu valtiokonttorin lukemiin.
sehän on usein todettu että luvut eivät ole todellisia,
ei valtion velka edes kerry noin niinkuin siitä voisi kuvitella
Lisäksi velkaa maksetaan myös takaisin,juuri meni muutama miljardi.
Missä ne on?
Älä nyt ole noin naivi
Professori Suomen talouden virheestä: Hirveitä lukuja - siis aivan kauheita
Taloustieteen professorin mukaan "vieläkään ei näytetä uskovan, että nyt on tosi kysymyksessä".
Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén kirjoittaa Uuden Suomen puheenvuorossa mustasta lokakuusta. Suomen tavaraviennin arvo supistui peräti 11 prosenttia, kaupan myynti 6,5 prosenttia, teollisuustuotanto 0,8 prosenttia ja kokonaistuotanto 1,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Vuoden 2015 tammikuun ja lokakuun välisenä aikana bruttokansantuote on 0,3 prosenttia pakkasella ja teollisuustuotanto laskenut 1,6 prosenttia.
– Kaikkiin näihin lukuihin liittyy omia erityispiirteitään, mutta mikään ei enää muuta sitä tosiasiaa, että vuodesta 2015 tulee yksi Suomen taloushistorian huonoimmista, Matti Virén kirjoittaa.
Kuluvan vuoden budjettia tehtäessä kasvuksi oletettiin 1.2 prosenttia, joten ennustevirhettä näyttää kertyvän noin puolitoista prosenttia. Virénin mukaan "se on nykytilanteessa sietämättömän paljon".
– Yhteenlaskettu ennustevirhe on yli 14 prosenttia, mikä on hirveä luku. Siis aivan kauhea! Asiaa ei yhtään auta tieto siitä, että joissain tutkimuslaitoksissa tehtiin vielä suurempia ennustevirheitä.
Professorin mielestä ekonomistien on ehkä paras kieltää ammattinsa kolmasti kuin Pyhä Pietari.
– Mutta vieläkään ei näytetä uskovan, että nyt on tosi kysymyksessä. Olen suoraan sanoen kauhuissani, kun niin monet puhuvat vakavalla naamalla kansalaispalkasta, vapaasta liikkuvuudesta ja fossiilisten polttoaineiden täyskiellosta ikään kuin ne olisivat joitain talouden pelastusenkeleitä.
– Jos halutaan saada talous polvilleen ja IMF:n, EKP:n ja Komission Troikka istumaan hotelli Torniin ja hoitamaan Suomen taloutta omien viranomaisten sijaan, niin silloin se käy, hän toteaa.
Matti Virénin mukaan lama vain pahenee, jos mitään ei tehdä.
– Se ei käänny itsellään nousukaudeksi, vaikka kuinka manaisi.
– On puututtava julkisen sektorin kokoon ja siirryttävä (vai pitäisikö sanoa: palattava) markkinatalouteen. Markkinatalouden pelisäännöillä ne muutkin kasvavat taloudet toimivat. Vai onko se liian yksinkertaista, Virén kysyy.
”Te ryöstätte lapsiltanne” – taloustieteen nobelisti Stiglitz kummeksuu Suomen leikkauksia ja työmarkkinauudistuksia
Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz arvostelee leikkauksia ja työmarkkinauudistuksia
Taloustieteilijä Joseph Stiglitz, 73, tunnetaan euroalueen kovan talouskuripolitiikan arvostelijana. Nyt miehen hampaissa on Suomen hallitus.
"Sisäiset devalvaatiot eivät ole toimineet lähes koskaan", Stiglitz sanoo viitaten hallituksen suunnitelmiin leikata palkkoja viennin edistämiseksi.
"Tästä kertoo se, että lähes kaikki maat ovat hylänneet kiinteät valuuttakurssit."
Nobelisti selittää: Tulojen leikkaus syö kotimaista kysyntää ja tuo painetta hintojen yleiselle laskulle eli deflaatiolle, mikä vaikeuttaa kotitalouksien ja yritysten kykyä selvitä veloistaan.
"Tässä lyödään vetoa siitä, että vientisektori elpyy nopeammin kuin kotimainen sektori surkastuu. Euroalueella pelkästään Espanjan vienti on reagoinut merkittävästi palkkojen laskuun. Todennäköisesti lopputulos onkin vain heikompi talous."
Stiglitz on saapunut Suomeen YK:n kehityspoliittisen tutkimuslaitoksen Widerin konferenssiin. Hän sanoo ymmärtävänsä täysin niitä kymmeniä tuhansia suomalaisia, jotka kokoontuivat perjantaina osoittamaan mieltään.
"Ei ole mitään mekanismia, jonka kautta sairaanhoitajan palkan leikkaus edistäisi suoraan vientiä. Ainoa peruste on, että se rahoittaa yrityksille suunnatut verohelpotukset. Mielenosoittajilla on tosi hyvä syy epäillä, että kyse on vain hallituksen lahjasta yrityksille."
Stiglitz korostaa, että monet ongelmistamme ovat seurausta euron rajoituksista, kuten oman valuutan menetyksestä ja talouskuria vaativista säännöistä.
Entä jos euroa ei saada rukattua kasvumyönteisempään suuntaan?
"Silloin teidän kannattaisi harkita eurosta lähtöä. Tiedän, että se kuulostaa radikaalilta, mutta tällä hetkellä kaltaisenne pienet taloudet maksavat siitä liian korkean hinnan", hän sanoo.
"Loppujen lopuksi euro on vain pala paperia. Jos euroa ei voida uudistaa, voi olla tarpeen haudata koko yhteisvaluutta eurooppalaisen projektin pelastamiseksi."
Kimmo Räisänen
Joseph Stiglitz pitää Suomen hallituksen talouspolitiikkaa epäonnistuneena.
Joseph Stiglitz pitää Suomen hallituksen talouspolitiikkaa epäonnistuneena.
Juuri nyt Suomen pitäisi Stiglitzin mielestä vahvistaa taloutta velkaelvytyksellä.
"Se olisi ehdottomasti järkevää. En puhu lomailusta, vaan ihmisiin ja infrastruktuuriin investoimisesta sekä uusien teollisuudenalojen rakentamisesta."
Nobelisti ihmettelee ajatusta, että leikkaukset ovat välttämättömiä, koska lastenlapsille ei haluta jättää velkataakkaa.
"Tuo on niin täysin väärin. Ryöstätte lapsiltanne, kun ette tee järkeviä investointeja ilmaisella rahalla. Nuorten tulevaisuudennäkymien tuhoamisella tulee olemaan poliittisia ja sosiaalisia seurauksia. Maanne hallitus rapauttaa Suomen tulevaisuutta."
Suomessa kuulee toisinaan, että Stiglitzin kaltaiset amerikkalaisekonomistit eivät ymmärrä maamme erityisolosuhteita.
Yhdysvallat voi Meksikon rajaa raottamalla saada aina miljoonia työntekijöitä lisää. Suomessa työvoima supistuu ja talouden kasvupotentiaali on entistä heikompi. Ja koska kasvu on tulevaisuudessa heikompaa, väite kuuluu, elvytys tarkoittaisi vain entistä kovempaa kiristystä tulevaisuudessa.
"Tässä olisi ehkä hitunen totuutta, jos ette kärsisi työttömyydestä", Stiglitz sanoo. "Kyllä, kasvunne on heikompaa tulevaisuudessa, mutta leikkaukset heikentävät sitä entisestään!"
Hän lisää, että elvytys on todellista työn tarjontapolitiikkaa, koska se antaa ihmisille mahdollisuuden päästä kiinni työelämään.
"Kyse on nimenomaan siitä, että supistuvan työvoiman oloissa on entistä tärkeämpää lisätä potentiaalista kasvua. Te toimitte nyt täysin päinvastoin, kun kasvatatte työttömyyttä."
Stiglitzin mukaan ihmisiä ei kannata nykytilanteessa myöskään patistaa kepillä töihin.
"Tällä hetkellä ongelmanne on kysynnän puute. Näillä toimilla tuodaan laskupainetta palkoille, syödään kysyntää ja pahennetaan työttömyysongelmaa."
Suomen nykytilanteessa työnhakijoiden määrän kasvattaminen ei Stiglitzin mukaan luo lisää työtä.
"Ajatuskin on absurdi. Meillä Yhdysvalloissa oli taantuman huipulla viisikymmentä työnhakijaa jokaista työpaikkaa kohti. En ole koskaan nähnyt mitään järkevää analyysia siitä, miksi työnhakijoiden määrän lisääminen olisi ollut hyvä asia taloudelle."
Vientiyritykset parantavat ilmeisesti tulostaan. Vaihtotase mittaa viennin ja tuonnin suhdetta. Sen positiivisuus ei sinällään vaikuta valtion velkaantumiseen tai julkisen talouden tilaan. Vientialojen työllisyyden paraneminen sensijaan vaikuttaa julkiseen talouteen työllisyyden ja verotulojen muodossa.
Toivottavasti ilmiö on pysyvä ja pienellä viiveellä tilanne vaikuttaisi myös valtion ja kuntien talouteen.
Tuo nyt vain ei mitenkään auta hyvinvointivaltion ylläpitoa nyt eikä viiveeläkään. Jos omaa alkeellisenkaan matematiikan ja aviomen ajattelun omilla aivoilla, tajuaa kuinka se kehitys jatkaa väistämättä kovalla avuhdilla hunompaan suuntaan. ...Aina niin kauan, kuin veronkiertäjämiljonäärien etuja ajavat täysin rikollisesti toimivat Stubbit ja muut rosvot saavat olla vallassa.
hmmm mitkä "veronkiertäjämiljonäärit"?
Mitkä miljoonat, missä, kenen?
Oletpa naurettava kokoomuslainen MÄTÄ-TROLLI. Tai sitten olet aivoton ameeba. Pelkästään Lääkärikeskus Mehiläinen yksin kiersi veroja vuonna 2010 yli 5 miljoonaa euroa. Kun siitä nousi kohu, puolustautui yrityksen johto sanomalla, että kaikki yritykset sitä tekevät. Ja juuri niinhän asia on.
Toivoa on paremmasta uudesta vuodesta
Suomessa neljäs peräkkäinen vuosi ilman talouden kasvua on lähestymässä loppuaan. Alusta asti heikolla pohjalla olleet toiveet, että uudella hallituksella olisi lääkkeitä joilla talous ripeästi käännettäisiin nousuun, ovat haihtuneet. Silti toiveita käänteestä parempaan ei ole syytä kuopata.
2015 talouden kasvu jäi olemattomaksi, ennen kaikkea kun Venäjä-viennin romahdus vaimensi talouden menoa. Positiivistakin kehitystä on kuitenkin vuoden aikana nähty. Jos ensi vuonna vältytään uusista negatiivisista sokeista ennusteet talouden kääntymisestä kasvuun voisivat vihdoin toteutua, ja jopa ylittyä.
Ulkomaankaupasta on kantautunut joitain rohkaisevia uutisia. Tavaraviennin arvo on noussut parisen prosenttia, kun luvuista puhdistetaan öljyjalosteiden viennin arvon romahdus.
Lukuja synkentää lähes kolmella prosenttiyksiköllä vienti Venäjälle joka on romahtanut yli 30 prosenttia. Venäjän talouden palautumista ei ole näköpiirissä, mutta tuskin ensi vuonna saman suurusluokan romahdusta enää nähdään. Vientitulojen heiveröinen kasvu siten voimistuisi, jos kasvu muuhun maailmaan jatkuisi vakaana.
Vaihtotase on kääntynyt ylijäämäiseksi viennin lievän piristyksen ja öljyn hinnan laskun avustuksella. Kansakuntana meidän tulomme siten riittävät nyt menojen kattamiseen.
Vaihtotase heijastaa yritysten selkeää rahoitusylijäämä, jonka vastapainona on alijäämäinen julkinen talous. Toivottavaa olisi, että samalla kuin valtiontaloutta tasapainotetaan, yritysten ylijäämät saataisiin kanavoitua tuottaviin investointeihin. Tämä suoraan ylläpitäisi talouden aktiviteettia, ja ennen kaikkea loisi edellytyksiä pitkän aikavälin kasvulle.
Nimenomaan investointien lasku on ollut suurin talouskasvua jarruttava tekijä viime vuosina. Lasku kone- ja laiteinvestoinneissa näyttää nyt taittuneen. Jatkuvasta paranemisesta kielii sekä julkisuudessa olleet suuret metsäteollisuuden investoinnit että yrityskyselyjen viesti investointisuunnitelmien laajemmastakin vahvistumisesta.
Rakennusinvestointienkin lasku on hidastunut. Rakennusalan luottamus on reippaasti toipunut ja kielii jo rakentamisen vahvistumisesta. Rakennuslupia on haettu enemmän ja uusien asuntorakennusprojektien aloitukset ovat piristyneet.
Uusien asuntojen rakentaminen on vuosikausia ollut alle sen tason, jota väestönkasvu, maan sisäinen muuttoliike ja vanhojen asuntojen vanheneminen perustelee. Huoli talouden tilasta ja pelot asuntokuplasta ovat saaneet kotitalouksia lykkäämään ostoja, vaikka nykykoroilla asunnonostokyky on reippaasti parantunut. Orastavia merkkejä on tänä vuonna ollut asuntokaupan vilkastumisesta. Olisi toivottavaa, että tämä purkautuisi pikemmin kasvavaan rakentamiseen kuin asuntohintojen nousuun.
Reaaliset palkkatulot ovat kääntyneet kasvuun, kun työllisyyden lasku on taittunut ja öljyn hinnan romahdus on nostanut ostovoimaa. Öljyn hinnasta kuitenkin tuskin ensi vuonna enää saadaan lisäapua, ja hallituksen kaavailema kilpailukykyhyppy on syksyllä painanut kuluttajien. Vaikka hallitus ei näytä onnistuvat painamaan palkkoja alas, korotukset jäänevät lähivuosina melko olemattomaksi.
Palkkatuloja heiluttaa kuitenkin enemmän työllisyyden kehitys kuin palkkojen muutos. Jos kilpailukykyä hivenen kohentava palkkamaltti yhdistettynä muihin taloutta vahvistaviin tekijöihin saa työllisyyden kasvamaan, kulutuksen näkymät voivat olla kohtuulisia ilman palkankorotuksiakin.
Tietysti monet tekijät voivat muuttaa kuvaa. Viime vuodet ovat muistuttaneet, että ennusteet aina menevät enemmän tai vähemmän pieleen. Nyt kun ennustajat monen vuoden pettymyksen jälkeen hädin tuskin uskaltavat enää povata paranemista, yllätykset tällä kertaa voivat hyvinkin olla myös positiivisia. Toivotaan näin.
Kirjoittaja on mm. Nordean entinen pääekonomisti
Vaihtotaseen ylijäämäisyys ei poista sitä tosiasiaa, että valtion tulot ovat pienemmät kuin valtion menot ja velkaantuu edelleen,koska vaje on katettava tavalla tai toisella.
Leikata ei voida riittävästi eikä veroja saa lisätä - niin on sovittu. Tämä vaje ei korjaannu vaihtotaseen kautta, vaan sillä, että talous kokonaisuudessaan kasvaisi muutaman vuoden, jotta saadaan sen verran lisää verotuloja, että ei enää tartte ottaa velkaa. Talous ei kasva sillä, että tuonti on vähentynyt.
Maahanmuutto ei ole uusi Nokia, vaan työttömyyskriisi
Maahanmuutto on hankala asia. Oheisessa kuvassa on EU:n tilastolaitos Eurostatin työttömyystilasto maittain, ikäryhmittäin ja ns. kansallisen alkuperän mukaan.
Suomessa täällä syntyneiden parhaassa työiässä (25-54) olevien työttömyysaste on 6,7 prosenttia, kun taas EU:n ulkopuolella syntyneiden työttömyysaste on 19,7 prosenttia - kolminkertainen siis.
Ruotsissa, joka on hyötynyt kuulemma tavattomasti maahanmuutosta, samat luvut ovat 4,9% ja 25,6% - yli viisinkertainen.
EDIT: vahingossa väärän taulukon takia päivitin lukuja ja selitän niistä lisää tässä
EU-maista muuttaneiden työttömyys on paljon alhaisempi kuin ei-EU-maista muuttaneiden. Kun muistetaan, että EU-maiden ulkopuolelta tulee porukkaa myös USA:sta, Kanadasta, Australiasta, Itä-Euroopasta, Aasiasta, niin valtavan eron EU-ja ei-EU-maissa syntyneiden välillä aiheuttaa Lähi-Itä ja Afrikka.
Työttömyysaste maalaa ruusuisen kuvan
Jos olet työvoiman ulkopuolella - kurssilla, eläkeläisenä, opiskelijana - niin sinua ei lasketa työttömäksi. Jos teet edes vähän töitä, vaikka jossain työpajaharjoittelussa - sinua ei lasketa työttömäksi. Jos teet kuukaudessa tuhannen euron tilin minimipalkkaisessa osapäivätyössä, ja yhteiskunta tulee vastaan asumis- ja toimeentulotuen myötä, niin et ole työtön. Jos on kotiäitinä pienten lasten kanssa, ei ole työtön. Pikkuvihjeenä, jos katsotaan työllisyysasteita ja palkkasummia, luvut ovat vielä karmeampia.
Lähtömailla on eroja
Lähtömaalla on valtava merkitys. On ymmärrettävää, että ns. tuhoutuneissa maissa ei välttämättä ole mahdollisuutta käydä koulua, jossa oppisi lukemaan ja kirjoittamaan, tai tyydyttävää englanninkielentaitoa - eikä varsinkaan suomea tai sammapåsvenskaa. Siellä ei ole konttoreita, missä oppisi heiluttamaan hiirtä aina kun esimies kävelee työpisteen ohi.
Syyriassa oli ihan oikean kansantalous ennen sodan syttymistä. Maataloutta, kaivosteollisuutta ja öljynporausta. Koulutettua työvoimaa. Arvaan, että Saksa imuroi leijonanosan integroitavissa olevista syyrialaisista. Ne, jotka eivät ole syystä tai toisesta työn perässä tai jotka tietävät itsekin omat mahdollisuutensa integroitua heikoiksi, päätyvät sinne, missä on ok sosiaaliturva ja hyvä todennäköisyydet mm. perheenyhdistämiselle.
Suomelle taas huonoimmat kortit
Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista suurin osa tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. On todennäköistä, että tällä porukalla on ihan yhtä heikot lähtökohdat kuin aiemmillakin tulijoilla. Olen aivan varma, että heidän integroitumisensa tulee olemaan huonompaa, kuin keskimäärin EU-maihin suuntautunut EU:n ulkopuolelta tullut muuttovirta tähän asti. Ehkä toteumat ovat jotain Ruotsin luokkaa.
Toisessa kuvassa on sitten Saksassa muutamien etnisten ryhmien työllisyyslukuja. Nekään eivät ole kaunista katseltavaa. Ikävänä tietona lisättäköön, että ongelmat muiden EU-maiden kokemusten mukaan sekä työllisyyden että koulutuksen osalta jatkuvat myös seuraavassa maahanmuuttajasukupolvessa. Huono tilanne periytyy, ja ongelma jatkuu.
Roskamedian ohi avainkysymykseen: onko integrointi edes mahdollista?
Koko tämä vellova keskustelu ja surkea uutisointi (ehkä teen vinoiluartikkelin HS:n ja Ylen viimeaikaisesta toimittelusta, joka on samassa luokassa Iltalehden pääkirjoittelun kanssa) kuvottaa jo minua. Luvut ovat kenen tahansa googlattavissa. Asiassa ei ole minkäänlaista epäselvyyttä. Silti uutisoidaan, mitä sattuu - tai pikemminkin, mitä halutaan. Miksi?
Ei, kyse ei ole Suomen impivaaralaisuudesta, persuista, #unelmista, tötterömiehestä tai sekaisin olevista viestimien toimituksista. Kyse on siitä, että joillakin ihmisillä on kovin heikot eväät sellaiseen elämään, jota länsimaissa odotetaan elettävän. Jos tätä ei tunnusteta, kaikki kärsivät. Edes maahanmuuttajataustaisten nuorten kouluarvosanojen nostaminen korkeammaksi, kuin mitä he ansaitsisivat, ei auta. Se on sitä samaa valehtelua.
Miten työvoimapula ja huoltosuhden korjaantuisi? Integroimalla paremmin kuin kukaan, koskaan, missään? Jätetään budjetoimatta ja kertomatta, koska muu olisi vihapuhetta?
Jos joillain on perusteltua syytä epäillä, että osaisimme hoitaa hommat paremmin kuin Saksa ja Ruotsi, niin siitä vain kertomaan. Se olisi rahanarvoista tietoa, ja sekä Suomen kansantalous että turvapaikanhakijat hyötyisivät siitä.
Aiheesta lisää:
Eurostat: Migration integration statistics – employment
Eurostat: Migrant integration – education indicators in 2014
Proportion of early school leavers in the EU notably higher for non-EU citizens than for nationals
A-studio: Kokoomus ja RKP jarruttavat harmaan talouden torjumista (Timo Harakan kolumni)
https://www.youtube.com/watch?v=i8NAajUPyTg
Myös Keskon ruuan myynti lähti laskuun
Keskon myynnin lasku on jyrkentynyt marraskuussa. Lasku on nyt yltänyt myös ruokakauppaan. Käyttötavaran myynnin lasku on puolestaan loiventunut hiukan.
Marraskuussa koko Keskon myynti laski 6,2 prosenttia viime vuoden marraskuusta 759,3 miljoonaan euroon, kun lokakuussa Keskon myynti laski vuositasolla 2,5 prosentin verran 826,9 miljoonaan euroon.
Myynnin lasku on nyt yltänyt myös ruokakauppaan. Marraskuussa ruokakaupan myynti laski 2,5 prosenttia 362 miljoonaan euroon, kun lokakuussa ruokakauppa kasvoi vielä 3,2 prosentin verran.
Käyttötavaran kauppa laski marraskuussa 9,2 prosenttia 123,5 miljoonaan euroon. Käyttötavarakaupassa myynnin lasku oli marraskuussa loiventunut. Lokakuussa käyttötavaran kauppa väheni 11,5 prosenttia.
Jyrkintä lasku oli rautakaupassa, missä myynti laski 12,6 prosenttia sekä kotimaassa että ulkomailla. Auto- ja konekauppa väheni 0,7 prosentilla 82,4 miljoonaan euroon.
Tämä suomi24-ympäristö on kummallinen. Toki tässäkin ketjussa on voittopuolisesti lainauksia, mutta hetkittäin näytetään käyvän aivan järjellistä keskustelua asia-argumenttien kautta.
En vilkaissut velkakelloa. Tänä vuonna meni kumminkin 100 miljardia rikki ja valtion budjetti on, oliko 54 miljardia? Jos nyt ylijäämää ja sellaista, jolla lyhennetään velkaa, syntyisi, niin siitä voi laskea, kauan sillä ylijäämällä maksetaan sitä 100 miljardin velkaa pois.
No helvetti sentään ei mitään hätää, nyt voidaankin ottaa lisää "kotoutettavia". Ja entä ne n,350000 piilotyöpaikkaa ?????
"Keskuskauppakamari rummuttaa tänään, että Suomen valtion velka ylitti sadan miljardin euron rajan iltapäivällä kello 15.35. Oikeasti näin ei tapahtunut, koska tänään torstaina Suomella on Valtiokonttorin mukaan velkaa 97,39 miljardia euroa.
Keskuskauppakamarin ja muiden velkakellot ovat viitteellisiä, koska valtion velka ei käytännössä kasva tasaisesti. Velan määrä nousee ja laskee pitkin vuotta lainanoton ja lainojen erääntymisten mukaan."
Ei tietenkään käyrä nouse lineaarisesti mutta tendenssi on vääjäämätön...velka paisuu. Suomenvaltiontaloudessa on rakenteellinen alijäämä.
Suomi on ottanut velkaa dollareissa ja kurssi on vahvistunut. Suomi tekee huikeita voittoja dollarilla.
Siis toisin päin. Jos on otettu velkaa, dollari on nyt kallis ja korkokin nousee, tai se on negatiivinen. Mutta velan pääoma nousee. Kallista tuli.
Suomi otti dollareissa lainan viime keväänä ja maksaa nyt sen sitten euroissa niin Suomi velkaantuu taas.
2000 luvulla vanhanen ja muut pellet eivät lyhentäneet valtion valkaa vaikka siihen oli mahdollisuus. Vittu että vitutti. Kirjoitin siitä monesti. Vanhanenkin vähätteli asiaa ja sanoi, että valtion sijoituksilla tienaa paremmin. Sehän on päivän selvä huonollekin sijoittajalle, että sijoitusten arvo vaihtelee rajusti ja velka pääomaa pitää laikata pois kun on mahdollisuus, mutta ei. Mieluummin vaan irvistelevät seiskassa tuppeen sahattujensa kanssa. Ja nyt yrittävät poliittista paluuta vaikka panivat alulle tämän kurjuuden valtiontaloudessa!
Valuuttakurssin muutos taitaa vaikuttaa nopeiten. Se näkyy, pienissäkin hinnoissa ja kuljetusmaksuissa.
Euro on ollut:
Helmikuussa 2013, 5.2.2013:
1 £ = 1,19377435 €
Tammikuussa 2015, 23.1.2015 noin:
1 £ = 1,3082 €
1 $ = 0.8607 €
Syyskuussa, 28.9.2015:
1 £ = 1,3621 €
1 $ = 0,8944 €
Joulukuussa, 17.12.2015:
1 £ = 1,3763 €
Käytetty vaihtokurssi 1 GBP = 1.3762730525736306EUR (keskikurssi17.12.2015)
1 $ = 0,9224 €
Käytetty vaihtokurssi 1 USD = 0.9224241306152569EUR. (keskikurssi17.12.2015)
Melkein yhtä hyvä juttu ku uskoa Joulupukkiin..
loistava juttu