Mitä tämä on?

Näen tosi outoja unia esim. lukioaikoina näin sellaisen unen, jossa ihmisen palasia sateli taivaalta, mukana oli paljon verta jne. näissä unissa ihmisen palaset olivat kiinalaisten tai aasialaisten ihmisten palasia. Mielestäni uni ei ollut painajainen, koska en tuntenut unessa kauhua, tunnelma oli enemmänkin surrealistinen. Näin usein myös unia ns. isoista luonnonmullistuksista esim. ukkosmyrskyistä, tornadoista jne. sellaisissa paikoissa, joissa niitä ei luonnollisesti olisi. Nykyään näen tosi harvoin unia, mutta toistuvana elementtinä on jättimäinen karhu, joka seuraa kautta jahtaa minua kotialueellani. Unessani minulla on huolestunut olo, ihankuin etsisin jotain, vaikka samalla piilottelenkin tältä isolta karhua. Onko tämä normaalia?

Lisäksi minulle on tapahtunut lukuisia deja vu-kokemuksia paikoissa, joissa en ole koskaan käynyt - esim. itse paikalle meno voi jännittää ihan vitusti, koska se on uusi paikka, mutta kun menen ovesta sisään mietin ``Hitto, tämä paikkahan tuntuu tutulta!´´ vaikka en ole kyseisessä paikassa ikinä käynyt, tai edes nähnyt niistä kuvia tai kuullut kertomuksia. Esim. kävin joskus yhden korkeakoulun pääsykokeissa, rakennus oli iso ja luokkahuonetta oli hankala löytää, mutta löysin sen kuitenkin ilman mitään suuntaneuvoja jne. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kävin koko rakennuksessa.

Sitten vielä yksi juttu, jota tapahtui usein etenkin ylä-asteella. Tiesin jo silloin, että olen ateisti, minua koulukiusattiin rajusti joten olin aika masiksessa. Muistan silloin usein illalla ennen nukkumaanmenoa rukoilleeni - en Jumalaa tai varsinaisesti mitään muutakaan jumalaa tai henkeä, että selviäisin tietyistä koettelemuksista esim. kokeista joihin en ole lukenut, kesätyöpaikan saanti ja että jaksaisin opiskella hyvin vakavsta masennuksesta huolimatta jne. Usein nämä ´rukoukset´´ toteutuivat mutta hieman viiveellä eli ei vaikuttanut välttämättä siihen asiaan, jota varten rukoilin ja joskus ne toteutuivat hyvin, mutta ihan eri tavalla kuin toivoin. Rukoilin myös lukion aikana joskus, ja nekin toteutuivat. Erosin kirkosta pari vuotta sitten, enkä ole sen jälkeen rukoillut, koska ei ole siihen tarvetta vielä. Usein rukoilin siten, että laitoin kämmenet yhteen tai sormet ristiin ja silmät kiinni ja lausuin ns. rukouksen pyyntönä, jota ei ollut suunnattu erityisesti millekään yliluonnolliselle olennolle esim. ´´Anna minun selvitä seuraavaan viikonloppuun´´ jos tuntui etten vain yksinkertaisesti jaksanut. Millä tämä on selitettävissä? Onko tuo suggestiota vai jotain muuta? Oman mielenohjausta jne? En usko Jumalaan/jumaliin sinänsä ja olen hyvin kriittinen kristinuskoa ja muita uskontoja kohtaan. Usein omaa maailmankäsitystä rakentaa ehkä enemmän psykologia, filosofia ja fysiikka, vaikka olenkin aika taiteellinen ihminen. Uskon enemmän tieteeseen ja rationalismiin kuin yliluonnolliseen, mutta en kiellä että rajan tuolla puolen olisi jotain, mutta se ei ole välttämättä mitään erikoista. Uskon esim. sielunvaellukseen ja uudelleensyntymiseen, mutta en pidä sitä niin ihmeellisenä: ihminen kuolee, bakteerit ja ötökät syövät kuolleen lihan ja osa maantuu, ravintoa maaperälle, tulee multaa, kasvaa syötävä kasvi - uudelleensyntyminen?

Minun mielestä esim. haamut ja henget ovat energiaa - fysiikan lakienhan mukaan energia ei missään muodossa katoa kuin savuna ilmaan, vaan muuttaa muotoaan. Minun mielestä esim. magia on näiden energioiden hallitsemista.

Olen henkinen ateisti ja olen myös lähiaikoina ollut hyvin kiinnostunut mm. shamanismista ja tantrasta (en tarkoita sitä seksijuttua, vaan ihan oikeaa hindu/buddhalaista filosofista suuntautumista), en tiedä vaikuttaako tuo mitenkään.

Mitä mieltä olette, toivoisin joltakin asiantuntijalta apua tähän asiaan?