Kyllä jo Jesaja tiesi, miten pieni tämä pallo on maailmankaikkeudessa. Jesajan Kirjassa luvussa 40 sanotaan: "Kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa'assa. Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekan jyvän."
Ja sen sijaan, että maailmankaikkeus olisi syntynyt tyhjästä, sanotaan samassa luvussa: "Kaikki kansakunnat ovat niin kuin ei mitään hänen edessään, ne ovat hänelle kuin olematon ja tyhjä." Siinä on sitä olematonta.
Ja sen sijaan, että maailmankaikkeus olisi syntynyt tyhjästä, sanotaan samassa luvussa: "Kaikki kansakunnat ovat niin kuin ei mitään hänen edessään, ne ovat hänelle kuin olematon ja tyhjä." Siinä on sitä olematonta.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jesaja tiesi myös, että ihmisellä ei ole mitään vapaata tahtoa, vaan on kaikki predestinoitu. Siis onpi paradiisillinen syntiinlankeemus mahdoton.
2. Kuninkaiden kirja, 19. luku:
"25 Etkö ole kuullut: kauan sitten minä olen tätä valmistanut, muinaisuudesta saakka tätä aivoitellut! Nyt minä olen sen toteuttanut, ja niin sinä sait hävittää varustetut kaupungit autioiksi kiviroukkioiksi,
26 ja niiden asukkaat olivat voimattomat, he kauhistuivat ja joutuivat häpeään; heidän kävi niinkuin kedon ruohon ja niinkuin vihannan heinän, niinkuin katolla kasvavain kortten ja niinkuin laihon, joka kuivettuu ennen oljelle tulemistaan.
27 Istuitpa sinä tai lähdit tai tulit, minä sen tiedän, niinkuin senkin, että sinä raivoat minua vastaan."
Siinä pantiin sienimetsästäjälle ja muille kretupelleille luu kurkkuun ja syvällä ja poikittain - Raamatusta löytävän Jumalan sanan voimalla.
Aivan mahtavaa ironiaa.
Repikää siitä kretupellet.
Kyllä ihmisellä on vapaa tahto. Mutta jos valitsemme paatumuksen tien, Jumala kyllä kunnioittaa sitäkin ratkaisuamme. Hän jopa auttaa siinä. Hyvä esimerkki on siitä Sanheribin lisäksi faarao. Kun Jumala lähetti kymmenen vitsausta Egyptiin, kerrotaan, että faarao itse paadutti sydämensä monta kertaa. Vasta niiden jälkeen sanottaan, että Herra paadutti hänen sydämensä. Herra siis auttoi faaraota valitsemallaan tiellä. Jumala kyllä on tuntenut meidät jokaisen jo edeltä käsin. Ei Juudaskaan kavaltanut Jeesusta Jumalan tahdosta, vaan omasta tahdostaan. Ja Jeesus tiesi hänen kavaltavasnsa itsensä jo alusta asti. Tässä hyvä linkki asiasta. Olkaapa hyvät:)
www.vidindex.net/fi/video/?v=UrAz8ab-iTA&lang=fi
Faaraon paatumus oli siis predestinoitu. Ei hän voinut itse valita, paatuako vaiko ei.
Tähän sopivat apostoli Paavalin sanat.
Room.9:
13 Onhan kirjoitettu: "Jaakobia minä rakastin, mutta Esauta vihasin." [Mal. 1:2,3]
14 Mitä me tähän sanomme? Ei kai Jumala ole epäoikeudenmukainen? Ei suinkaan.
15 Hän sanoo Moosekselle: "Minä armahdan kenet tahdon ja osoitan laupeutta kenelle tahdon." [2. Moos. 33:19]
16 Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa.
17 Kirjoituksissa sanotaan faraolle: "Sen vuoksi minä korotin sinut, että sinun kohtalossasi osoittaisin voimani ja että minun nimeäni julistettaisiin koko maailmassa." [2. Moos. 9:16]
18 Jumala siis armahtaa kenet tahtoo ja paaduttaa kenet tahtoo.
Täytyy kuitenkin ymmärtää, että Jumalalla ei ole lempilapsia, vaan hän kohtelee oikeudenmukaisesti jokaista. Eesau piti halpana Herran, toisin kuin Jaakob. Sen tähden Jumala vihasi Eesauta. Herra sanoo: "Minä kunnioitan niitä, jotka minua kunnioittavat; mutta jotka minut ylenkatsovat, ne tulevat halveksituiksi. " (1 Sam. 2:30) Kyse oli Eesaun ja faaraon kohdalla heidän omasta valinnastaan. Siksi Jumala ei heitä armahtanut.
Kaksospojista apostoli Paavali kirjoitti näin:
Room.9:
11 (9:11-12) Jo ennen kaksospoikien syntymää, ennen kuin he vielä olivat tehneet mitään hyvää tai pahaa, Jumala sanoi Rebekalle: "Vanhempi on palveleva nuorempaa." Näin Jumala osoitti, että hänen suunnitelmansa perustui hänen omaan valintaansa, ei ihmisen tekoihin vaan kutsujan tahtoon.
Se johtui kuitenkin siitä, että Jumala jo ennalta näki Eesaun halveksivan esikoisuuttaan. Jos Eesau olisi kunnioittanut Jumalaa, hän ei varmasti olisi vihannut Eesauta, koska hän ei ole epäoikeudenmukainen. Mekin olemme Jumalan valittuja, jos vain olemme itse valinneet hänet. Mutta jos päätämme hyljätä hänet, hylkää hänkin meidät. Sanoohan Jumala Jeremiallekin: "Jo ennen kuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut t u n s i n, ja ennen kuin sinä äidistä synnyit, minä sinut pyhitin; minä asetin sinut kansojen profeetaksi." (Jer.1:5) Jumala siis tunsi Jeremian jo ennen hänen syntymäänsä. Toisen ihmisen tuntemalla, tietää kyllä varmasti millainen hän on. Samoin Jumalakin tiesi jo ennen Jeremian syntymää, millainen hänestä tulee. Ja kun Jumala näki Jeremian valitsevan hänen tahtonsa, valitsi myös Jumala hänet. Mutta ei hän pakottanut Jeremiaa. Jeremia olisi voinut valita toisinkin.
Tämä aihe predestinaatio sekä sen ja ihmisen tahtomisen ja tekemisen suhde ovat jakaneet kristikuntaa eikä konsensusta ole saavutettu. Kaikkein jyrkin predestinaatio-oppihan on reformoidussa eli kalvinistisessa teologiassa.
Room. 8:29-30 ”Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin että hänen Poikansa olisi esikoinen suuressa veljesjoukossa. Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt, hän on myös kutsunut; ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös tehnyt vanhurskaiksi; niille, jotka hän on tehnyt vanhurskaiksi, hän on myös lahjoittanut kirkkautensa”.
Joh. 15:16 ”Ette te valinneet minua [Jeesusta] vaan minä valitsin teidät”.
Kyllä sen jo järki sanoo, ettei Jumala ole jakanut meitä ennalta vuohiin ja lampaisiin. Hänhän loi ihmisen kuvakseen. Jo se osoittaa, ettemme ole tahdottomia. Erään kerran kun Jeesus piti kovan puheen, jättivät kaikki hänet. Silloin Jeesus kysyi 12:sta opetuslapseltaan: "Tahdotteko tekin mennä pois?" "Simon Pietari vastasi hänelle: 'Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat; ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä'. Jeesus vastasi heille: 'Enkö minä ole teitä valinnut, te kaksitoista'." (Joh.6:67-70) Kyse oli siis siitä, että opetuslapset valitsivat ensin Jeesuksen. Vasta sen jälkeen Jeesus sanoi valinneensa heidät. Eihän mikään urheilujoukukekaan valitse jotain urheilijaa, ellei urheilija itse suostu pelaamaan siinä joukkueessa. Samoin Jumala valitsee sen, joka tulee hänen tykönsä.
Joh. 15:16 ”Ette te valinneet minua [Jeesusta] vaan minä valitsin teidät”, ja esille ottamasi Joh.6:67-70 Jeesus vastasi heille: 'Enkö minä ole teitä valinnut, te kaksitoista',
minä ymmärrän täysin päinvastoin: Jumala on ennen ihmistä ja valitsee ensin. Ei tuossa sanota, että apostolit ensin olisivat itse valinneet Jeesuksen,
Eihän jääkiekkomaajoukkueeseenkaan valita ketään sellaista, joka ei sinne halua tulla valituksi. Mutta jos pelaaja haluaa tulla valituksi, hänet valitaan. Maajoukkueeseen tosin pääsee vain omilla ansioillaan. Jumalan valitsemaksi sensijaan pääsee Jeesuksen ansiolla, kunhan vain haluaa tulla valituksi.
Voithan sinä tietenkin olla omaa mieltäsi. Mutta kyllä Jeesus apostoleilta kysyi suoraan, tahdotteko mennä pois. Heidän piti siihen vastata kyllä tai ei. Samoin hän aina painotti seuraamisensa vapaaehtoisuutta. Yhtenä esimerkkinä tämä kohta: "Silloin Jeesus sanoi opetuslapsilleen: 'Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua'." (Matt.17:24) Omassa elämässäni ainakin koen kyseessä olevan minun oma valintani. Raamattu pitää nähdä kokonaisuutena. Raamatun yleislinja on se, ettei Herra ketään kehota koskaan tekemään pahaa. Esimerkiksi Nooan päivinä hän tuli surulliseksi, kun ihmiset elivät synnissä. Samoin on kaikkina aikoina. Luuletko tosiaan, että hän haluiaisi jonkun luomansa ihmisen elävän paatumuksessa?
Minä epäilen ylipäätään sellaisen "vapaan tahdon" olemassaoloa hengellisissä asioissa ja sitä, onko ensinkään ihmisillä "vapaata tahtoa" ja jos on niin missä määrin. Mitä olen lukenut modernin aivotutkimuksen tuloksia niin "vapaata tahtoa" pidetään lähinnä aivojen luomana illuusiona.
Ahaa, nyt selvisi. Et siis taida usko Raamattuun muutenkaan kaikessa. Sielunvihollinen on se, joka yrittää saada meidät epäilemään Jumalaa. Raamatussa sanotaan suoraan: "Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden." (1 Tim.2:4) Ei kai tässä jää epäselvää Jumalan tahdosta jokaisen ihmisen kohdalla.
Kyllähän varmasti aina joku hallitsee meidän tahtoamme. Siis se kenelle olemme antautuneet, kuten sanotaan: "Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden vanhurskaudeksi?" (Room. 6:16) Jos rakastamme syntiä ja antaudumme sen palvelijoiksi, tulemme synnin orjiksi. Joudumme siis koukkuun erilaisiin himoihin. Jeesushan sanoi: "Jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja." (Joh.8:34)
Mutta jos olemme valinneet Jumalan tahdon elämässämme, sanotaan meille: "Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi." (Fil.2:13) Tässä mielessä joku aina hallitsee ihmisen tahtoa Raamatun mukaan.
Ainakin Raamatusta näyttää löytyvän selvältä kuulostavia jakeita sekä ennaltamääräämisen puolesta että sitä vastaan. Olisikohan niin, että ne eivät ilmoitakaan sitä, miten tuo asia on, vaan pelkästään heijastavat tekstit kirjoittaneiden ihmisten erilaisia mielipiteitä siitä?
Eli itsekin myönnät, että joku aina hallitsee ihmisen tahtoa Raamatun mukaan. Jumala tai Saatana.
Ja kun luontaisessa lihallisessa tilassaan ihminen on hengellisesti kuollut ja Saatana hallitsee hänen henkeään niin mites sellainen ihminen lähtee "ensin" Jeesusta valitsemaan? Usko Kristukseen on Jumalan teko ja vaikutusta, lahja, ei ihmistahdon ja järjen ponnistus.
Korinttolaiskirjeessä sanotaan nimenomaan, että se ketä antaudumme palvelemaan, sitä me palvelemme. Olen samaa mieltä kanssasi, että usko on Jumalan lahja ja hänen vaikuttamaa. Mutta hän antaa jokaiselle etsikkoajan, jolloin hän vetää ihmistä puoleensa. Siinä tilassa ihminen tuntee kutsua Jumalan puoleen. Hän saa kuitenkin itse valita, vastaako hän Jumalan kutsuun. Esimerkiksi rikas nuorukainen, joka tuli Jeesuksen luokse, oli etsikkoajassaan. Jumala veti häntä puoleensa. Kuitenkin hän valitsi väärin. Niin sitten Jumalan kutsu vaikeni varmasti hänen kohdallaan ja hän paatui samoin kuin faaraokin. Sen sijaan vaikkapa Matteus lähti seuraamaan Jeesusta. Se oli hänen valintansa. Siksi myös Jeesus valitsi hänet. Olisi Jeesus rikkaan nuorukaisenkin halunnut valita, ja kehottikin siihen. Hän ei kuitenkaan voinut tehdä sitä valintaa nuorukaisen puolesta, koska nuorukaisen piti itse valita.
Vielä lisäys Raamatusta, joka osoittaa sekin kohta sen, kuinka me itse olemme vastuussa elämästämme, emmekä voi piiloutua ennaltavalinta-opin taakse. "Halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen? Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan (oikeudenmukaisen) tuomioin ilmestymisen päiväksi, hänen, 'joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan': niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen elämän, mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus." (Room.2:4-8)
Tämäkin kohta painottaa meidän omaa vastuutamme.
Tämä on mahdollista. Sama pätee ideaan vapaasta tahdosta, johon osa kristityistä uskoo ja toinen osa ei usko.
Predestinaatioon uskovilla tunnustuskunnilla, kuten varsinkin reformoidulla/kalvinistisella kristillisyydellä on ollut 500 vuotta aikaa vastata heidän predestinaatio-oppiaan vastaan hyökänneiden toisten uskovien vastaväitteisiin sekä ottaa kantaa Raamatun ilmoituksen kokonaisuuteen.
Heille ei ole teologinen ongelma esim. se, että "Jumala tahtoo, että jokainen tulee tuntemaan totuuden ja pelastuu", vaan sekin voidaan sulauttaa predestinaatioteologiseen järjestelmään. Aiheesta olen lukenut tutkielmia, ei minulla niitä tallessa ole, mutta jos aihe enempi kiinnostaa niin sopivilla Googlen hauilla varmaan löytyy kyseisiä artikkeleita.
Jes.40:15. Biblia (kirjakääröt). Katso, pakanat ovat niinkuin pisara, joka jää ämpäriin, ja niinkuin rahtu, joka jää vuokaan; luodot hän kuljettaa niinkuin piskuisen tomun.
"ja Saatana hallitsee hänen henkeään"
Mahtaakohan totuusfriikki tarkoittaa ihmisen todellista egoa, eläimen aistivaraista toimintaa?
Ajattelevana olentona ihminen on kyennyt rakentamaan loputtomasti erilaisia myyttejä, joiden tarkoitus on hallita lauman jäseniä. Itse sitten saa olla kukkulan kuningas.
Voiton kaikesta vie lopulta hormoonit ja feromonit, kenellä sitten millaisia ne sattuvat olemaankaan. "Saatana" hallitsee.
Luomakunnan harras kaipaus apostolin mukaan on pukeutua aineettomuuteen. Hän itse koetti nopeuttaa prosessia pysymällä poikamiehenä, kuten niin monet hänen jälkeensä- pedofiilipappien armeija.
Uskon niin Jumalan kuin Saatanan olemassaoloon.