http://phys.org/news/2014-10-outcome-evolution.html#nRlv
Nyt ovat evolutionistit ihmeissään. Nicaraguassa on kaksi toisistaan erillään olevaa kraaterijärveä, jotka ovat olosuhteiltaan varsin samanlaiset. Tutkijat ovat havainneet, että molemmissa järvissä elää samanlaisia kirjoahvenia, vaikka niillä ei tutkijoiden mukaan ole yhteistä kantamuotoa. Tutkijat kutsuvat ilmiötä rinnakkaiseksi evoluutioksi (parallel evolution). Kirjoahvenet ovat tutkijoiden mukaan kehittyneet samanlaisiksi alle 10 000 vuodessa.
Tutkijat ovat hämillään ja pohtivat, onko evoluutiolla sittenkin jokin ennustettava suunta. Ikään kuin kaiken takana olisi suunnitelma.
Selitys tähän ilmiöön on helppo. Vedenpaisumuksen jälkeen kirjoahvenia jäi suljettuihin ekosysteemeihin eri puolille maailmaa. Olen varma, että Afrikan useissa kraaterijärvissä elää täsmälleen samanlaisia kirjoahvenia kuin Nicaraguassakin. Ne ovat sopeutuneet elämään suljetussa ekosysteemissä. Afrikassa on useita laskujoettomia kraaterijärviä, joissa elää tuhansia lajeja kirjoahvenia. Kraaterit ovat niin paljon merenpinnan yläpuolella, etteivät voi olla entistä merenpohjaa. Paitsi tietysti vedenpaisumuksen aikaista merenpohjaa.
Nyt ovat evolutionistit ihmeissään. Nicaraguassa on kaksi toisistaan erillään olevaa kraaterijärveä, jotka ovat olosuhteiltaan varsin samanlaiset. Tutkijat ovat havainneet, että molemmissa järvissä elää samanlaisia kirjoahvenia, vaikka niillä ei tutkijoiden mukaan ole yhteistä kantamuotoa. Tutkijat kutsuvat ilmiötä rinnakkaiseksi evoluutioksi (parallel evolution). Kirjoahvenet ovat tutkijoiden mukaan kehittyneet samanlaisiksi alle 10 000 vuodessa.
Tutkijat ovat hämillään ja pohtivat, onko evoluutiolla sittenkin jokin ennustettava suunta. Ikään kuin kaiken takana olisi suunnitelma.
Selitys tähän ilmiöön on helppo. Vedenpaisumuksen jälkeen kirjoahvenia jäi suljettuihin ekosysteemeihin eri puolille maailmaa. Olen varma, että Afrikan useissa kraaterijärvissä elää täsmälleen samanlaisia kirjoahvenia kuin Nicaraguassakin. Ne ovat sopeutuneet elämään suljetussa ekosysteemissä. Afrikassa on useita laskujoettomia kraaterijärviä, joissa elää tuhansia lajeja kirjoahvenia. Kraaterit ovat niin paljon merenpinnan yläpuolella, etteivät voi olla entistä merenpohjaa. Paitsi tietysti vedenpaisumuksen aikaista merenpohjaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Että ihan täsmälleen samanalaisia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjoahvenet
Mutta kun sinusta leijona ja kissa ovat samaa lajia, niin ihmekös tuo.
http://www.news.leiden.edu/news/super-fast-evolution.html
Kirjoahvenet Itä-Afrikan järvissä ovat adaptoituneet n. 10 000 evovuodessa niin nopeasti että ns. tieteelle uusia lajeja on tullut 100 000 - 400 000. Tällaisella lajiutumisnopeudella syntyy 10 uutta lajia vuodessa. Ja kaikki todennäköisesti yhdestä-muutamasta kantalajista.
Todellisuudessa ne ovat kaikki samaa lajia. Ne ovat vain sopeutuneet ravinnon ja lämpötilan mukaan. Adaptiivista radiaatiota. Puhdasta epigenetiikkaa.
"Todellisuudessa ne ovat kaikki samaa lajia. Ne ovat vain sopeutuneet ravinnon ja lämpötilan mukaan. Adaptiivista radiaatiota. Puhdasta epigenetiikkaa."
Sitten vain todistamaan. Nobelin palkintoa ei tule mutta kyllä tuo jotakin poikii.
Mitä muuten kantalaji tssä ygteydessä tarkittaa?
<>
>
Totta kai niillä on yhteinen kantamuoto, jos ne kerran ovat kirjoahvenia. Tuo yhteinen kantamuoto ei ole kuitenkaan selitys niiden kaikille yhteisille piirteille, vaan osan selittää juuri tuo paralleeli evoluutio. Samanlaiset olosuhteet suosivat samanlaisia ominaisuuksia.
Samanlaiset olosuhteet / elämäntapa johtaa joskus samantapaiseen ilmiasuun. Tunnettuja esimerkkejä ovat istukallisia nisäkkäitä muistuttavat pussieläimet. Esimerkiksi pussikontiainen muistuttaa hyvin paljon meidän kontiaistamme (aikaisemmalta nimeltään maamyyrä), pussihukka näytti koiraeläimeltä ja pussisaukko muistuttaa näätäeläimiä. Geneettisesti kuitenkin pussikontiainen, pussihukka ja pussisaukko ovat lähempänä toisiaan kuin niin istukallisia "vastinlajeja".
<
Juu ei jäänyt, kun vedenpaisumusta ei tapahtunut. Kirjoahvenia ei ole ympäri maailmaa vaan ne (tai niiden esi-isät) ovat levinneet Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan ja Intiaan todennäköisesti silloin kun nuo manteret olivat vielä yhdessä toisiinsa tai ainakin lähempänä toisiaan. Useat kirjoahvenet kestävät suhteellisen hyvin murtovettä.
Euroopasta, Australiasta ja Aasiasta (Intian ulkopuolelta) kirjoahvenet puuttuvat. Pohjois-Amerikkaan on levinnyt yksi laji Keski-Amerikan kannasta myöden. Laajan levinneisyyden takia kirjoahvenet ovat jakaantuneet kahdeksaan alaheimoon, joista jokainen elää rajoitetummalla alueella - käsittääkseni vain yksi alaheimo elää kahdella mantereella (Afrikan Madagaskarilla ja Intiassa).
"Kirjoahvenia ei ole ympäri maailmaa vaan ne (tai niiden esi-isät) ovat levinneet Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan ja Intiaan todennäköisesti silloin kun nuo manteret olivat vielä yhdessä toisiinsa tai ainakin lähempänä toisiaan."
Unohdit, että nuo mainitut kirjoahvenkannat ovat syntyneet n. 10 000 vuodessa. Todennäköisesti huomattavasti nopeammin. Oma veikkaukseni on n. 4500 vuotta.
"Unohdit, että nuo mainitut kirjoahvenkannat ovat syntyneet n. 10 000 vuodessa. Todennäköisesti huomattavasti nopeammin. Oma veikkaukseni on n. 4500 vuotta."
No se on sitten evoluutiota. Määritelmän mukaanhan populaation geenipoolin muuttuminen on evoluutiota, etkä edes sinä jykene tosiatamaan tai edes väittämään, että noilla kaikilla olisi samat geenit.
Varmaankin nuo kaksi Nicaragualaista lähellä toisiaan elävää kirjoahvenlajia ovat voineet kehittyä viimeisen 10.000 vuoden aikana. Muilla mantereilla elävät kirjoahvenet ovatkin jo etäisempää sukua ja kaikkien kirjoahventen kantamuoto onkin vähintään kymmenien miljoonien vuosien takainen.
Et ehken ymmärrä, että nämä rinnakkain kehittyneet lajit eivät ole samaa lajia. Ne eivät pysty tuottamaan jälkeläisiä risteytettäessä.
Rinnakkainen evoluution on tuottanut mm. Uuden-Seelannin kiwi linnut, jotka ovat ottaneet jyrsijöiden ekologisen lokeron. Veikkaisin, että kiwi ja peltohiiri eivät kuitenkaan pysty risteytymään...
Ainiin, aussit ja kiwit luotiin vasta viime torstaina, kun niitä ei raamatussa mainita.
Kiivit ovat ottaneet ennemminkin selkärangattomia syövien päästäisten roolin kuin jyrsijöiden, mutta muuten asia on juuri kuten sanoit: maanisäkkäiden puuttuessa linnut ovat ottaneet haltuunsa ekolokeroita jotka ovat muualla nisäkäshyönteissyöjien hallussa.
Uudessa-Seelannissa on myös lepakoita, jotka metsästävät hyönteisiä kävelemällä. Älykäs Suunnittelija suunnitteli lentävän nisäkkään, joka konttaa ja metsästää matoja - fiksua?
Aloituksesi on taas täysin pielessä. Korjataan muutamia virheitäsi:
"Tutkijat ovat havainneet, että molemmissa järvissä elää samanlaisia kirjoahvenia, vaikka niillä ei tutkijoiden mukaan ole yhteistä kantamuotoa."
"Several crater lakes house populations of Midas cichlid fish that have developed independently from the ancestral population in the nearby great lakes of Nicaragua."
"We found these cichlids to be strong evidence for parallel evolution that – interestingly – took place via different routes."
Kalojen ilmiasu on siis samanlainen, mutta genomit eivät. Luonnonvalinta vain on suosinut tuollaista ilmiasua kummassakin kraaterijärvessä.
"Tutkijat ovat hämillään ja pohtivat, onko evoluutiolla sittenkin jokin ennustettava suunta. Ikään kuin kaiken takana olisi suunnitelma."
"We found these cichlids to be strong evidence for parallel evolution that – interestingly – took place via different routes.
Aivan kuin he tuossa kertoisivat, että kyseessä on vahva todiste paralleelista evoluutiosta eikä suunnitelmasta.
"Selitys tähän ilmiöön on helppo. Vedenpaisumuksen jälkeen kirjoahvenia jäi suljettuihin ekosysteemeihin eri puolille maailmaa."
Haha. Vedenpaisumusta ei koskaan tapahtunut, mutta tuolla alueella asui ihmisiä jo 10 000 vuotta sitten, joten yksi mahdollisuus on, että ihmiset kuljettivat kaloja paikasta toiseen, jotta saivat saalista myös muista järvistä.
"Olen varma, että Afrikan useissa kraaterijärvissä elää täsmälleen samanlaisia kirjoahvenia kuin Nicaraguassakin."
Ei varmasti elä täsmälleen samanlaisia, koska näidenkin kalojen genomit ovat jo erilaisia, vaikka ne ovat läheistä sukua. Sen sijaan ilmiasultaan ne toki voivat olla samankaltaisia, koska kuten tutkimuksessa kerrottiin, luonnonvalinta on suosinut samankaltaisissa olosuhteissa samoja ominaisuuksia.
"Our findings show that parallel phenotypes can evolve in similar habitats and due to similar selection pressure, however, not necessarily in parallel evolutionary sequence",
"Afrikassa on useita laskujoettomia kraaterijärviä, joissa elää tuhansia lajeja kirjoahvenia. Kraaterit ovat niin paljon merenpinnan yläpuolella, etteivät voi olla entistä merenpohjaa. Paitsi tietysti vedenpaisumuksen aikaista merenpohjaa."
Himalajakin on entistä merenpohjaa, vaikka sen korkeimmat huiput ovat yli 8 kilometrin korkeudella.
Ihan uteliaisuudesta vielä yksi lisäkysymys: mikä noiden kraaterijärvien veden suolapitoisuus on? Eikös sinun mukaasi tulivuoret syökse suolaa?