Tuli aika pommina tieto avioerosta puolison sukulaisperheessä nyt juuri ennen joulua. Meidän piti viettää joulua yhdessä ja nyt menivät suunnitelmat meilläkin uusiksi. Kovin paljon emme heidän kanssaan ole olleet tekemisissä, nähty joitain kertoja vuodessa. Viime joulukin tosin vietettiin yhdessä. Mies on yht'äkkiä lähtenyt kotoa ja asuu jo uuden naisen luona. Pari kouluikäistä lasta on systeemistä. Pari viikkoa sitten nähtiin, eikä silloin voinut tietää, että oli viimeinen tapaaminen tuolla kokoonpanolla. Syy, miksi kirjoitan tästä uskonto-palstalla, on se, että mielestäni suuri syy nykyisille avioeroille ja tämän kaltaisille irtiotoille on ihmisten irtaantuminen kristillisten arvojen kunnioittamisesta ja yleinen jumalattomuus. Toinen syy on kyvyttömyys kohdata vaikeita asioita ja tilanteita. Paetaan mieluummin. Ehkä ne omien vanhempienkaan parisuhdemallit eivät ole olleet parhaat mahdolliset, joten osa syynsä on silläkin. Tietysti malli, minkä lapsilleen jättää, on pakenemisen malli pikemminkin kuin kyvykkyys selvittää ja voittaa ristiriitoja eli yhdessä selviämisen malli. Mutta kyllä yleinen paatuneisuus ja kristillisistä arvoista loittonemisellakin on merkityksensä. Elämän ei kuulukaan olla helppoa, vaan kilvoittelua se vaatii. Mitään kunnollista syytä tuskin tilanteeseen on kuin oma nautinnonhalu. Juoppoutta, väkivaltaa tai tällaisia syitä ei ole. Uskottomuus nyt sitten tosin ainakin viime vaiheessa. Mitä mieltä olette, mikä osuus erojen suurella määrällä on sekularisaatiolla vaiko omien vanhempien huonoilla parisuhdemalleilla vai onko kyse näiden yhdistelmästä ?
avioero lähipiirissä
sukulainen
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.