Apua ensimmäisen pennun kanssa

korvatpystyssä

Hei. Minulla on ensimmäinen oma koira nyt ensimmäistä viikkoa. Elämä koiran kanssa on tuttua aiemmilta elämänvaiheilta, mutta vain aikuisen koiran kanssa ja nyt olen jotenkin hukassa vaikkakin kyllä tiedän, alussa, joten kaipaisin rohkaisevia (!) ja ymmärtäväisiä (!) kommentteja ja hyviä neuvojia viisaammilta, kuinka selvitä koiranpennun kanssa kivasti. Tarkoitan tällä sitä, että en liikaa inhimillistäisi koiraa vauvaksi ja olisi koko ajan perässä ja hysteerinen vaan osaisin ottaa tarpeeksi rennosti mutta kuitenkin johdonmukaisesti ja sopivan tiukasti asiat.
Olen lukenut paljon kyllä aiheesta joten tietopuolta on, mutta kyllä se vaan on todettava tämä minkä moni on todennut ihmislapsenkin kanssa, että ei se käytäntö ei vaan mene ihan niin suoraviivaisesti.

Koira on suomen pystykorva ja asumme kaksikerroksisessa talossa joten matka ulos ei ole pitkä sisäsiisteysasioita varten.
Koira on nyt 8 viikkoa vanha ja on tyttö.

Ilmeisesti koira kärsii ikävästä vielä emoa ja sisaruksiaan kohtaan, kun itkeskelee pitkin päivää leikkiessäkin. On myös iloinen, nuolee naamaa, herkut kelpaa ja on virkeä tapaus, eli ihan normaalin ja terveen oloinen ja kuuluu varmasti ikävät asiaan.

Saatan palata eri aiheiden kanssa myöhemmin, mutta nyt kysyisin apuja siihen tärkeimpään, eli sisäsiisteyden opetteluun. Pentu on pieni ja on sitä vielä pitkään ja tiedän että asiaan menee kuukausia, mutta ongelma on nyt se, että en löydä itse johdonmukaista tapaa toimia ja siten on vaikea toimia koiran kanssa.
Syyt tulee tässä...
meillä on lattioilla suojapapereita. Pentua viedään niiden päälle aina kun pissapaikkaa etsitään, mutta yleensä etsii pikaisesti paikan jossa paperia ei ole. Papereiden siirtely ei auta. Tekee aina mieluiten paljaalle lattialle ja pissailee monta pientä merkkausta niin nopeasti ettei edes huomaa kun kyykkää ohimennen.

Lisäksi pentu pelkää olla ulkona (varmasti kova tuuli, autot ym äänet, mutta tämmöinen tämä meidän kotiympäristö on). Vapisee, vinkuu, kiljuu ja haukkuu. Ymmärrän, että sekin on normaalia kun näkee ja kuulee maailman ensimmäistä kertaa.
Ongelma tulee vaan nyt tässä, että koira oikeasti kiljuu samoin kun koirat yleensä kiljuu kun ne puree toisiaan. Koen todella noloksi seistä pihalla pienen koiran kanssa joka kuulostaa yhtä mittaan siltä kuin satuttaisin sitä. En kehtaa seistä kerrostalon pihalla niin "kivuliaasti" huutavan koiran kanssa.
Samaan aikaan kuitenkin haluaisin rampata pihalla vaikka sitten sen kerran tunnissa, jotta niitä tarpeita tulisi sinne ulos tehtyä.
Tämä tuli ehkä vähän yllätyksenä, kuvittelin nimittäin että koira on luonnostaan kiinnostunut hajuista ja asioista ulkona. Leikityskään ei auta.

Nyt en sitten tiedäkään missä järjestyksessä asioita tehdä.
Pennullahan ei tässä kohtaa alle viikon yhteiselon jälkeen ole minuun tietenkään vielä 100% luottamusta kun ei ole yhteisiä kokemuksia, joten rakennanko vaan rauhassa sitä luottamusta ja yhteistä kivaa olemista sisällä, siivoan jäljet ja keskitytään siihen ulkona ravaamiseen enemmän vaikka harvemmin? Onhan tuolla aikaa kasvaa kuukausia siistiksi, mutta olen ottanut sisäsiisteyskoulutuksesta paineita, kun joka paikassa tunnutaan olevan sitä mieltä että välittömästi ulos ja niin pian kun vaan pystyy. Kaikkien koiranpentujen kanssa se ei kuitenkaan onnistu.
Sitten tehdän ne hätäpissat ja kakat sisällä ulkoilun päätteeksi.

Miten edetä? Välitän koirastani paljon ja yhteiset ulkoilut on niitä parhaimpia ja ihanimpia asioita joita odotan. En halua pelotella tai ahdistella sitä kuitenkaan mitenkään.
Olisiko jostain feromoneista hyötyä?
Ja sanon nyt vielä, että tiedän, että se on pieni ja olemme ihan alussa eikä pieneltä voi odottaa paljon. Tässä onkin enemmän kyse siitä, mitä minun pitää odottaa itseltäni ja kuinka toimia nimenomaan koiran parhaaksi.

17

192

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • herirosla

      Ota rauhassa vaan. Tota pissikakki-rumbaa jatkuu vuoden verran pikkuhiljaa laantuen. Puolessa välissä ensimmäistä vuottaan alkaa olla pääsääntöisesti siisti. Rakenna siis nyt ensin rauhassa se luottamus, samalla toki asioita opettaen.

    • korvatpystyssä

      Kiitos :) Tuntuipa hyvältä jo tuo kun joku sanoo että ota rauhassa.
      Hyvin me selvitään varmasti.

    • Hauvahaukku

      Nuttura auki vain! ;) Aamupala tai iltapala hetket on hyvä yhdistää pieneen tokoiluun, muutaman kuukauden ikäisenä ehdollistaa pillin ääneen myös. Itse olen opettanut liinan avulla pentuni jotta saa vapaasti mennä kuitenkin olemalla hallinnassa. Kontaktinotosta olen sujauttanut nannan suuhun ja taas antanut käskyn mennä menojaan. Tällä tavoin ennalta ehkäisyt remmirähjän ja vahvistanut luoksetuloa.
      Haihdutin on hyvä yksinoloa varten. Jotkut rajaa portilla tilaa ja jättää sinne täytetyn kongin tai väsyttää aivotyöskentelyllä ennen lähtöä jättäen tyhjään tilaan. Aivopuuhalla meinaan namin etsintää, jäljen vetoa tai vanhojen mukien alta herkkujen etsimistä.
      Kannusta,palkitse ja ohjaa hyvää käytöstä jättäen huono huomioimatta siinä se resepti :)

    • joulumussu

      Oma koirani tuli mulle yli kolmekuisena ja silti ois halunnu vaan istua omalla pihalla ihmettelemässä,joten älä pakota vielä kauemmas.Älkää olko ulkona kuin sen pissa/kakkayrityksen ajan.Kun tulee pissa niin sano se sanana että oppii yhdistämään.Onhan madotukset ok,eikä virtsiksen mahdollisuutta?Jos ei se tajua lehtien päälle,niin älä laita niitä.Jos kakkat tulee vasta kotona niin kanna se vessaan heti tullessanne.Hajujen haistelu ja ulos kakkiminen tulee iän ja kasvavan turvallisuuden tunteen myötä.Kotona älä kiinnitä huomiota pissoihin millään lailla,äläkä nostele pentua kesken pissan,pyyhkäise vaan pois.Heti herätes,syötyä,ja riekuttua ulos kuten varmaan tiesitkin.Kyllä siitä hyvä tulee,muista vaan että se on yhtä osaamaton kuin pieni ihmisvauva,ja niin sen kuuluukin olla vielä.

    • korvatpystyssä

      Kiitos tosi paljon vastauksista! :) Tänään onkin ollut aavistuksen helpompaa, johtuu ehkä juuri omasta asenteesta. Rennommin olen ollut ja antanut koiran olla enemmän rauhassa hakea itse sitä turvaa tarvittaessa minusta ennemmin kuin että olen koko ajan lässyttämässä ja ahdistamassa ehkä. En tiedä johtuuko juuri siitä vai ajan kulusta, mutta koira on alkanut enemmän hakeautua lähelle ja selvästi rauhoittua. Ihana asia, tuli ihan liikutus kun toinen on paljon rennompi ja levollisempi, kotiutuu :`)

      • Rikikoira

        Onnea mukavan koiran kanssa


    • hauvavauva

      Leiki koiran kanssa paljon ja touhua muutenkin niin että pentu väsyy silloin ei ehdi miettiä emoa. Kannattaa miettiä onko pennulla kipuja kun vinkuu leikkiessään esim.suussa.

    • tsemiäpennnunkanssa

      Ensimmäisenä kiinnitin huomiota tuohon kun sanoit että koira tekee monta pientä pissaa, tekeekö niitä siis peräkkäin? Noin pieni pentu ei vielä merkkaile, joten kannattaisi ehkä sulkea virtsatietulehduksen mahdollisuus pois eläinlääkärillä.

      Ulkoiluista voi kokeilla tehdä positiivisiä kokemuksia nameja syöttämällä. Toimii varsinkin ahneen koiran kanssa. Ulkona pitää olla tarpeeksi kauan, kyllä ne pissat sinnekin jossain vaiheessa tekee, pieni pentu ei kauaa pysty pidättämään. Ja sitten kun sinne ulos tehdään, niin suhtautuu siihen vaikka vähän liioitellun iloisesti. Kehuu, niinkuin pentu olisi juuri tehnyt maailman parhaan jutun, namipalkkaa kannattaa käyttää tässäkin.

    • ppcchee

      Moi! Mulla on nyt 12-viikkoinen uros collie. Pentuni on nyt todella itsevarma ja jääräpää, mutta aluksi todella arka. Pentua haettaessa minusta hän oli "hiljainen" muihin pentuihin verrattuna, oli lauman perällä ja varovaisesti tuli tervehtimään kun en liiemmin huomioinut. Ensimmäinen viikko meni niin että pentu vinkui paljon ohimennen. Pelkäsi kaikkea, ovia, käytäviä, ääniä, ihmisiä jne. Oltiin yksi päivä kotona, sitten käytiin joka päivä jossakin kun olin lomalla. Tavattiin tuttuja, kilttejä koiria ja eri rotuisia (eri tavat leikkiä), kehuin paljon ja en pakottanut mihinkään. Toisella viikolla käveli hienosti ovista ja meni jo tervehtimään ihmisiä, joka välissä annoin makupalan ja kehuin kun käveli itse eteenpäin. Uuteen paikkaan kävellessä ulkona kieltäytyi kävelemästä eteenpäin, en antanut periksi, seisoin paikallaan kunnes pentu uskaltautui eteenpäin ja sanoin "hyvä, tule". Eli tuo kaikki on normaalia, tärkeää että totutat sen heti ennen 12 viikkoa lapsiin, vanhuksiin, äänekkäisiin ihmisiin, liikkuviin autoihin mopoihin ym etkä anna pelolle valtaa etkä anna periksi, takaisin päin ei kannata lähteä vaan odottaa kärsivällisesti että pentu tulee itse. Pentuni pelkäsi myös hirveästi lapsia ja sanoinkin lapsille ettei pentua saa lähestyä, vaan antaa pennun tulla itse luokse. Nyt meillä onkin se vaihde menossa, että pennulla kiinnostaa jo ulkona olevat hajut, tekee tarpeensa oikeastaan vain ulos, vetää hihnassa ja kaamea kiire joka paikkaan. :D

    • ppcchee

      Ps. kehun aina ylitse vuotavan iloisesti pentua. Nyt kun on alkanut olla omaa tahtoa pennulla, olen vähentänyt pennulle "lässytystä" ja pikkuhiljaa pyrin ottamaan johtajan paikan. Koiraa seuraamalla huomaa kyllä, missä mennään.

    • dferdferdferer

      No pentu on siis pentu ja pennun tavat vielä pitkään. Kärsivällisyys on hyve tässäkin asiassa, hermoilu ei auta, pentu vaistoaa myös hermostuneisuuden, eläin on viisas jo pentuna. Sisäsiistiksi opettelu on niin vaihtelevaa ja takapakkia tulee ja edistystä, mutta jonain päivänä kaikki se on taaksejäänyttä elämää, kun pidätyskyky on kasvanut ja pentu oppinut sen, että uloshan se aina pitää tehdä, mikä on luonnollista sen käyttäytymistä. Pennun kanssa tulee helposti panikoitua, että tekeekö kaiken oikein, mutta kyllä pentu myös itse luonnostaan kehittyy ja yrittää. Pentu on tässä vaiheessa vielä niin pieni, ettei se varsinainen johtajuus ole ihan vielä se tärkein asia, vaan huolehtiminen sen perustarpeista ja sisäsiisteyden päivittäinen opettelu. Koira alkaa kyllä luonnostaan pitää omaa ihmistään johtajana, ei siinä niin kummallisia johtaja-oppilas-koulutuksia tarvita; koirahan kunnioittaa ihmistä, joka siitä huolehtii ja antaa sille ruokaa ja myös hellii tarvittaessa, mutta ei liikaa, sillä koira ei ole mitenkään sairaan hellyydenkipeä nalle, vaan eläin. Kaikkiin äänin totuttelu vie aikansa ja kun niitä aikojaan kuuntelee, tottuu niihin, eikä pelästy. Koirillahan on sellainen ns. mörkövaihe, jolloin ne pelkäävät vähän kaikkea erikoista, sekin menee sitten ohi ja kuuluu normaaliin kehitykseen. Kyllä se siitä...

    • korvatpystyssä

      Kiitos jälleen hyvistä vastauksista ja myös noista linkeistä. Täällä on hommat ihan kivasti. Ongelmahan olinkin siis minä itse, ei koira :) Kun on ensimmäinen niin en oikein tiennyt miten olla. Pentu on pentu, se on selvä. Paljon oli turhaa jännitystä ja kiristelyä, kummasti se koira rauhottui kun rauhotuin itse. Pissoja tehdään jo monta kertaa päivässä ulos, tuo on niin riehakas sisällä että varmasti sen takia on vähän väliä myös jano ja tulee sen mukaan niitä pissojakin, koska itse asian tekemisessä ei näytä olevan mitään kipuja tai jännityksiä. Tuntuu välillä tulevan ihan läpi. En sitten tiedä onko siinä veden säännöstelyssä järkeä, kun vettä pitäisi koko ajan kuitenkin olla, mutta onko se hyväksi jos latkii niin että tulee saman näköisenä jo uloskin kun mitä on kupissa.
      Millaisia taukoja teillä on ollut pentukoiran kanssa syömisessä, siis päivän vika ruokailu-aamuruoka?

      • Rutkuki

        Kasvattaja ainakin mulle sanoi pentujen juovan paljon ja usein (kasvuun liittyvää)
        Ruuan meillä saa 4x päivässä. Lenkin jälkeen, aamupäivällä, iltapäivä/illasta ja viimeisen ennen viimeistä iltapisua.


    • norharmhirvkoir

      Aikuisten oikeesti suomenpystykorva kerrostaloon? Kuka hullu on luovuttanut koiran kerrostaloon. Miksi olet ottanut pystykorvan kerrostaloon. Kuinka luulet selviäväsi kerrostalossa koirasi kanssa? Toivon oikeasti ettätulet onnistumaan, mutta pelkään kovasti naapureidesi hermojen mrnetystä ja suhtautumista jatkossa niin koiraan kuin sinuunkin. Anteeksi pyydän avautumistani, mutta jonkun oli nämäkin kysymykset esitettävä.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenpystykorva

      • Tottakaisopii

        Tyhmäkö oot? Tottakai suomipystis sopii kerrostaloon kuin mikä tahansa muukin koira. Meillä on sellainen, eikä naapureissa ole kuin yksi kyrpä toisella puolella taloa joka ei voi sietää sitä. Mutta ei se tule toimeen kenenkään muunkaan kanssa. Tämän lisäksi tässä lähiseudulla on ainakin kolme suomipystistä jotka asuvat kerrostaloissa eri puolilla tätä kaupunginosaa. Ei niiden omistajatkaan ole kuulleet eikä nähneet hermoraunioita naapureita.
        Pahimmat ongelmat kerrostaloissa aiheutuu noista pienten seurakoirien laumoista joita tosiaan saattaa olla yhdessä huushollissa puolikin tusinaa. Älä nyt hyvä ihminen tule tänne jauhamaan täyttä soopaa, jota joutuu äitisikin häpeämään.


      • norharmhirvkoir

        Pyydän anteeksi, mutta olen erimieltä.

        "Luonne ja käyttäytyminen"
        Rotumääritelmän mukaan suomenpystykorva on vilkas, rohkea, tarmokas ja peräänantamaton metsästyskoira. Se on hyvin uskollinen isännälleen. Vieraisiin se suhtautuu usein epäluuloisesti, mutta rodun luonne on viime aikoina kehittynyt avoimemmaksi ja sosiaalisemmaksi. Rodulla on myös melko voimakas vartioimis- ja reviirinpuolustusvietti. Suomenpystykorva haukkuu herkästi, joskus jopa häiritsevästi, mikä selittää rodun vähäisen suosion taajamissa. Suomenpystykorvia voi käyttää myös seurakoirina, mutta voimakkaan metsästysviettinsä vuoksi se voi turhautua, jos ei pääse työskentelemään metsästyksessä tai muussa rodunomaisessa toiminnassa.
        Metsästyksessä rodun valtteja ovat hyvä haju- ja kuuloaisti, nopea reagointikyky, kestävyys, metsästysinto ja hyvä yhteistyö metsästäjän kanssa. Se löytää alueen linnut tehokkaasti ja varmasti.

        Erityisesti tuo kohta kannattaa lukea.
        "Suomenpystykorva haukkuu herkästi, joskus jopa häiritsevästi, mikä selittää rodun vähäisen suosion taajamissa."


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 184
      1991
    2. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      52
      1898
    3. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      135
      1588
    4. Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!

      Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten
      Maailman menoa
      145
      1485
    5. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1324
    6. Nukkumisiin sitten

      Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny
      Ikävä
      4
      1194
    7. Muistatko komeroinnin?

      Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu
      Suhteet
      48
      1175
    8. Naisten tyypilliset...

      Naiset ei varmaan ymmärrä itse miten karmealle heidän tavara haisee. Miehet säälistä nuolevat joskus, yleensä humalassa
      Ikävä
      10
      1153
    9. Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla

      "Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"
      Suhteet
      3
      1128
    10. Syö kohtuudella niin et liho.

      Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on
      Laihdutus
      10
      1119
    Aihe