Pään peittäminen palvonnassa; 1 Kor 11:2-16;

Paavalin sanat pään peittämisestä Jumalan palveluksessa. 1 Kor 11:2-16;


Osoitamme kunnioitusta eri tavoin kuin itämailla tapahtuma-aikaisessa kulttuurissa.

Raamatun kirjoittamisen kulttuurin aikana tapakäytännöt vaihtelivat. Esim. patriarkkojen prostituoidut peittivät kasvonsa verholla; 1 Moos 38:14-15.
Mutta esimerkiksi Assyrian lait 1200 eKr ei sallinut prostiuoitujen huntujen käyttöä.
Myöhemmin naisten hunnun käyttö liittyi joihinkin maagisiin riitteihin; Hes 13:17-21. Huntu saattoi olla koriste. Huntu oli toisinaan merkkinä vaatimattomuudesta ennen häitä. (Laul.4:1,3,6:7) Päähän sijoitettu huivi oli surun merkki. (2 Sam 15:30)
Tapahtuma-aikainen sosiaalinen tapa salli naisten ja miesten käyttää jotakin päähinettä tarvittaessa. Roomalainen käytäntö oli että naisten ja miesten oli käytettävä palvonnassa kunnioituksen ja hurskauden osoituksena päähinettä.
Paavali ei puhunut verhosta joka peitti kasvoja, vaan Roomalaisessa ja Kreikkalaisessa kulttuurissa naisten huivi-päähine oli yleinen tapa. Huivi ei ollut aina erillinen vaatekappale, vaan kuului kreikkalaiseen pukuun. Kreikkalainen kulttuuri ei kuitenkaan vaatinut miehiä kattamaan päätään palvonnassa. Miehiä ei juutalaisessakaan kulttuurissa vaadittu käyttämään palvonnassa päähinettä.
Roomalaisessa kulttuurissa naisten päähine oli merkki korkeista moraalisista arvoista, naisellisuus, sekä sitoutumista aviomieheen. Naisen yllä päähine toi kunniaa aviomiehelle ja perheellekin.
Paavalin sanat päähineistä liittyvät siihen että Paavali halusi huolehtia neuvollaan kristityn sosiaalisesta tavasta. Paavali ei koskaan halunnut olla tarpeettomassa ristiriidassa sosiaalisten tapojen suhteen. Pään peittäminen osana kristillisiä perusarvoja hylättiin kuitenkin, ja käytäntö vaatekappaleesta osana hengellisyyttä olisi ollut häpeäksi seurakunnalle. Vaatekappale ei voi tehdä ihmisestä hurskasta.
Kristinusko kuului moraaliseen korkeaan arvoon, -ei vaatekappale. Kaikki roomalaiset naiset peittivät päänsä. Varakkaita naisia jossakin määrin vapautettiin päähinetavoista, ja on mahdollista että roomalaisa naisia kääntyi kristinuskoon ja eivät kattaneet päätään enää palvonnassa. Paavali halusi suojella eheyttä seurakunnassa, ettei pukeutuminen aiheuttaisi tarpeetonta erimielisyyttä.

”Samoin tahdon että naisten kaunistuksena on hillitty esiintyminen, vaatimattomuus ja säädyllisyys -eivät tukkalaitteet, kultakorut, helmet tai kalliit vaatteet.” (1 Tim 2:9)

Pään kattaminen ei ollut merkityksetön asia, mutta hengellisessä palvonnassa pukeutuminen ei voinut kuitenkaan liittyä suoraan arvona hurskauteen ja hengellisyyteen. Seksuaalisten erojen ja sosiaalisen aseman, vaatimattomuuden, kunnian ei voinut liittyä seurakunnan käytäntöihin osana hengellisyyttä ja Jumalan palvelusta.

”Sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se kaikki on maailmasta, ei Isästä.” (1 Joh 2:16)


Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
452
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat
Aloittaja

Lisäys;

1800 luvulla oli turhamaista muotia monetkin epäterveelliset käytännöt;

Kysymys päälaitteista ja peruukeista 1800 luvulla;

Kysymyksessä olivat kristilliset moraaliset arvot pitäisikö naisen kantaa 7-10-15 kg painavaa päälaitetta ?

Päälaitteissa ja peruukeissa oli kysymys 1800 luvun turhamaisesta muodista.

Ihmisellä on ollut historiassa nykyajan ihmisen näkökulmasta varsin hassuja koristautumistapoja. Naisten jalkoja on kutistettu liian pienillä kengillä, korsetteja käytettiin ja miehet mahtailivat kalukukkaroissaan.

Neitoset kokivat oikeaksi asiaksi kun heidän jalkojensa kasvu estettiin tuskallisilla liian pienillä kengillä.

Naiset pitivät oikeana asiana muotojen korostusta kun eivät saaneet korseteissaan hengitettyä ja päätä käännettyä painavissa päälaitteissaan.

Kysymyksessä eivät olleet tavalliset peruukit.

Päälaitteissa oli lyijypainoja niiden paikoillaan pitämiseksi.

On selvää että verenkiertoa haittaavat koristautumiset olivat epäterveellisiä. Tuskinpa niskanikamatkaan pitävät toistakymmentäkiloa painavien päälaitteiden kantamisesta.

Turhamaisuus ja ylpeys ei ole Pyhän Hengen johtama asia.

Tällaisessa merkityksessä kyse on tietysti saatanan hallinnasta vastakohtana Jumalan Hengessä olemiselle. 1 Piet 4:6, Fil 1:17.

Raamatussa mainitaan päälaitteista. >> 1 Tim 2:9-10.

Hengessä kulkeva kristitty ei rakasta maailmaa. 1 Joh 2:15-16.

Nöyryys ja vaatimattomuus asuvat "sydämessä." Kol 3:12, Ef 4:2.

Kristityn kauneus on sisäistä. 1 Piet 3:3-4.

Hengellisyys näkyy ilona ja rakkautena joka säteilee luonnollisena ilman keinotekoisia "kaunistuksia."

Siunauksia

Jari Laurila

keskustelija

Äänestä
Aloittaja

Raamatussa lukee että hiukset on tehty naiselle hunnuksi. Siis ei kaljuna.

Äänestä
  • Aloittaja

    Hei, ja kiitos paljon hyvästä kommentistasi.


    Korjasin juuri kirjoitustani, sillä teksti ei koskaan synny samana päivänä kokonaan valmiiksi. Lukijan silmin näkee kirjoittamansa vasta seuraavana päivänä.
    Vähintään yö pitää ottaa etäisyyttä kirjoitukseen ennen kirjoituksen viimeistelyä.

    Lisäsin Sinun mainitsemasikin vielä, -käy katsomassa täällä kirjoitus valmiina;
    http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/7.14

    Palstalla kirjoittamani on yleensä viimeistelemättömänä, sillä aina voin saada jotakin hyvää lisää kirjoitukseen niin kuin Sinunkin kommenttisi nyt.


    Siunauksia
    Jari Laurila
    keskustelija

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


old_profile_78555 kirjoitti:

Paavalin sanat pään peittämisestä Jumalan palveluksessa. 1 Kor 11:2-16;


Osoitamme kunnioitusta eri tavoin kuin itämailla tapahtuma-aikaisessa kulttuurissa.

Raamatun kirjoittamisen kulttuurin aikana tapakäytännöt vaihtelivat. Esim. patriarkkojen prostituoidut peittivät kasvonsa verholla; 1 Moos 38:14-15.
Mutta esimerkiksi Assyrian lait 1200 eKr ei sallinut prostiuoitujen huntujen käyttöä.
Myöhemmin naisten hunnun käyttö liittyi joihinkin maagisiin riitteihin; Hes 13:17-21. Huntu saattoi olla koriste. Huntu oli toisinaan merkkinä vaatimattomuudesta ennen häitä. (Laul.4:1,3,6:7) Päähän sijoitettu huivi oli surun merkki. (2 Sam 15:30)
Tapahtuma-aikainen sosiaalinen tapa salli naisten ja miesten käyttää jotakin päähinettä tarvittaessa. Roomalainen käytäntö oli että naisten ja miesten oli käytettävä palvonnassa kunnioituksen ja hurskauden osoituksena päähinettä.
Paavali ei puhunut verhosta joka peitti kasvoja, vaan Roomalaisessa ja Kreikkalaisessa kulttuurissa naisten huivi-päähine oli yleinen tapa. Huivi ei ollut aina erillinen vaatekappale, vaan kuului kreikkalaiseen pukuun. Kreikkalainen kulttuuri ei kuitenkaan vaatinut miehiä kattamaan päätään palvonnassa. Miehiä ei juutalaisessakaan kulttuurissa vaadittu käyttämään palvonnassa päähinettä.
Roomalaisessa kulttuurissa naisten päähine oli merkki korkeista moraalisista arvoista, naisellisuus, sekä sitoutumista aviomieheen. Naisen yllä päähine toi kunniaa aviomiehelle ja perheellekin.
Paavalin sanat päähineistä liittyvät siihen että Paavali halusi huolehtia neuvollaan kristityn sosiaalisesta tavasta. Paavali ei koskaan halunnut olla tarpeettomassa ristiriidassa sosiaalisten tapojen suhteen. Pään peittäminen osana kristillisiä perusarvoja hylättiin kuitenkin, ja käytäntö vaatekappaleesta osana hengellisyyttä olisi ollut häpeäksi seurakunnalle. Vaatekappale ei voi tehdä ihmisestä hurskasta.
Kristinusko kuului moraaliseen korkeaan arvoon, -ei vaatekappale. Kaikki roomalaiset naiset peittivät päänsä. Varakkaita naisia jossakin määrin vapautettiin päähinetavoista, ja on mahdollista että roomalaisa naisia kääntyi kristinuskoon ja eivät kattaneet päätään enää palvonnassa. Paavali halusi suojella eheyttä seurakunnassa, ettei pukeutuminen aiheuttaisi tarpeetonta erimielisyyttä.

”Samoin tahdon että naisten kaunistuksena on hillitty esiintyminen, vaatimattomuus ja säädyllisyys -eivät tukkalaitteet, kultakorut, helmet tai kalliit vaatteet.” (1 Tim 2:9)

Pään kattaminen ei ollut merkityksetön asia, mutta hengellisessä palvonnassa pukeutuminen ei voinut kuitenkaan liittyä suoraan arvona hurskauteen ja hengellisyyteen. Seksuaalisten erojen ja sosiaalisen aseman, vaatimattomuuden, kunnian ei voinut liittyä seurakunnan käytäntöihin osana hengellisyyttä ja Jumalan palvelusta.

”Sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se kaikki on maailmasta, ei Isästä.” (1 Joh 2:16)


Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu