Perussuomalaisethan ovat nyt se täysin klassinen populistipuolue, joka herravihallaan lietsoo kateutta ja kaunaa. Aina kun maan taloudessa menee huonosti, populistit nostavat kannatustaan. 1930-luvulla nousivat Lapuan liike ja Isänmaallinen kansanliike. Lama ja työttömyys loivat niiden kasvupohjan aivan kuten ne tänäänkin ylläpitävät perussuomalaisten menestystä.
1960-luvulla nousi uusi populistiliike, Suomen maaseudun puolue, joka eli runsaat 20 vuotta. Sen pitempään tuskin elää SMP:n seuraajakaan, Perussuomalaiset. Sen lopun alku häämöttää jo.
Persujen ongelma ei ole sen harjoittama politiikka, vaan puolueen sisäiset ongelmat. Populistipuolueeseen kerääntyy aina luonnevikaisia änkyröitä, jotka riitelevät ja käräjöivät. Esimerkiksi Kymenlaaksossa, entisessä demarilinnakkeessa, on nykyisin persujen valta, jota he itse nyt murentavat loputtomalla keskinäisellä rettelöinnillä.
Kymenlaakson pahin rasistihan on perussuomalainen kansanedustaja, jonka ulkomaalaistaustainen vaimo otti heidän yhteisen lapsensa ja pakeni Ranskaan. Tätä lapsidraamaa joutuvat muut nyt seuraamaan. Kansanedustaja kehuu televisiossa olevansa maahanmuuttoasioiden tuntija, sillä hän on työskennellyt pakolaiskeskuksen yövartijana.
On änkyräpuolueissa jotain hyvääkin. Esimerkiksi Timo Soini on pystynyt estämään, ettei Suomeen ole syntynyt puolifasistista tai äärioikeistolaista puoluetta, jollainen melkein kaikissa Euroopan maissa on.
Yksittäinen Ku Klux Klaanin lakanamies säikäytti suomalaiset pahanpäiväisesti. Suomalainen rasismi jyllää kuitenkin ja polttopullot lentelevät pakolaiskeskuksissa. On vaikea uskoa, että suomalainen rasismi olisi kovin organisoitua. Pikemminkin se on Perussuomalaisten yksittäisten äärijäsenten ja nuorisohuligaanien aiheuttamaa.
Mielenkiintoinen ilmiö on sekin, että maahanmuuttovastaisuus on keskittynyt maaseudulle, jossa väki ei ole nähnyt mustia kuin televisiossa.
1960-luvulla nousi uusi populistiliike, Suomen maaseudun puolue, joka eli runsaat 20 vuotta. Sen pitempään tuskin elää SMP:n seuraajakaan, Perussuomalaiset. Sen lopun alku häämöttää jo.
Persujen ongelma ei ole sen harjoittama politiikka, vaan puolueen sisäiset ongelmat. Populistipuolueeseen kerääntyy aina luonnevikaisia änkyröitä, jotka riitelevät ja käräjöivät. Esimerkiksi Kymenlaaksossa, entisessä demarilinnakkeessa, on nykyisin persujen valta, jota he itse nyt murentavat loputtomalla keskinäisellä rettelöinnillä.
Kymenlaakson pahin rasistihan on perussuomalainen kansanedustaja, jonka ulkomaalaistaustainen vaimo otti heidän yhteisen lapsensa ja pakeni Ranskaan. Tätä lapsidraamaa joutuvat muut nyt seuraamaan. Kansanedustaja kehuu televisiossa olevansa maahanmuuttoasioiden tuntija, sillä hän on työskennellyt pakolaiskeskuksen yövartijana.
On änkyräpuolueissa jotain hyvääkin. Esimerkiksi Timo Soini on pystynyt estämään, ettei Suomeen ole syntynyt puolifasistista tai äärioikeistolaista puoluetta, jollainen melkein kaikissa Euroopan maissa on.
Yksittäinen Ku Klux Klaanin lakanamies säikäytti suomalaiset pahanpäiväisesti. Suomalainen rasismi jyllää kuitenkin ja polttopullot lentelevät pakolaiskeskuksissa. On vaikea uskoa, että suomalainen rasismi olisi kovin organisoitua. Pikemminkin se on Perussuomalaisten yksittäisten äärijäsenten ja nuorisohuligaanien aiheuttamaa.
Mielenkiintoinen ilmiö on sekin, että maahanmuuttovastaisuus on keskittynyt maaseudulle, jossa väki ei ole nähnyt mustia kuin televisiossa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.