Mistä voi johtua kausittaiset masennukset? Olen siis 24v opiskelija ja käyn siinä ohella töissä. Nytkään ei pitäisi olla mitään suurempaa ongelmaa, mutta silti vituttaa ja väsyttää jatkuvasti. Ei juuri huvita muuta tehdä kuin sulkeutua neljän seinän sisään ja tissutella kaljaa.
Kiireitä on ollut ja salilla käynti jäänyt luvattoman vähälle. Tämä on siis oikeastaan ainoa harrastus ja suorastaan vituttaa lukea kaikkien sali-Markojen ja Minnojen blogeja ja päivityksiä kuinka hyvä olo tuli treenistä yms yms. Miksi minä en saa?! Tänään, kun vihdoinkin sinne salille sain raahauduttua niin huonovointisena ja turhautuneena huonontuneisiin tuloksiin menin alkon kautta himaan. Tähän pitäisi jostain saada uutta puhtia, mutta ei nämä motivaatio burstit ole kestänyt aina kuin sen 3-4 kk.
Maanantaina herääminen töihin oli kuin olisi viety teloituskomppanian eteen. Thank god ei ollut muina päivinä töitä. Liekö seurausta viikonlopun ryypiskelystä vai mistä, mutta tämä tolkuton väsymys on oikeasti ongelma, kun meinaa rattiinkin nukahtaa ja kotona nukkuu 5h päikkäreitä. Ryyppäämistä pitäisi reilusti vähentää, mutta jonkintasoiseksi ongelmaksi sekin on mudostunut, kun koko ajan miettii, että mitä sitä tekee ilman viinaa.
Aina, kun (eli hyvin harvoin) keksii jonkun tavoitteen mihin pyrkiä niin sitten, kun siihen on päästy niin miettii, että mitä sitten ja iskee tyhjyyden tunne. Esimerkkejä oli työpaikka missä olisi saanut vakkaripaikan, mutta ei kiinnostanut enää vittujakaan ja hain kouluun. Kouluun päästyä motivaatio riitti ensimmäisen vuoden loppuun ja nyt ei enää kiinnosta sekään. Kiinnosti saada hyvä nainen ja nyt, kun sellainen olisi "saatavilla" niin nääh... Salilla jaksoi rampata ahkerasti, kun halusi penkkituloksen riittäväksi. Noh, nälkähän aina kasvaa syödessä niin olkapäät alkoivat prakaamaan ja motivaatio lopahti. Näitähän riittää...
Jotenkin sitä aina täytyy joutua ihan pohjalle mistä lähtee kiipeämään takaisin ylös. Enkä nyt tarkoita "pohjalla" mitään 50 000 pikavippejä, katkolle päätymistä tai potkujen menetystä vaan ihan henkisesti pohjalle päätymistä.
Kiireitä on ollut ja salilla käynti jäänyt luvattoman vähälle. Tämä on siis oikeastaan ainoa harrastus ja suorastaan vituttaa lukea kaikkien sali-Markojen ja Minnojen blogeja ja päivityksiä kuinka hyvä olo tuli treenistä yms yms. Miksi minä en saa?! Tänään, kun vihdoinkin sinne salille sain raahauduttua niin huonovointisena ja turhautuneena huonontuneisiin tuloksiin menin alkon kautta himaan. Tähän pitäisi jostain saada uutta puhtia, mutta ei nämä motivaatio burstit ole kestänyt aina kuin sen 3-4 kk.
Maanantaina herääminen töihin oli kuin olisi viety teloituskomppanian eteen. Thank god ei ollut muina päivinä töitä. Liekö seurausta viikonlopun ryypiskelystä vai mistä, mutta tämä tolkuton väsymys on oikeasti ongelma, kun meinaa rattiinkin nukahtaa ja kotona nukkuu 5h päikkäreitä. Ryyppäämistä pitäisi reilusti vähentää, mutta jonkintasoiseksi ongelmaksi sekin on mudostunut, kun koko ajan miettii, että mitä sitä tekee ilman viinaa.
Aina, kun (eli hyvin harvoin) keksii jonkun tavoitteen mihin pyrkiä niin sitten, kun siihen on päästy niin miettii, että mitä sitten ja iskee tyhjyyden tunne. Esimerkkejä oli työpaikka missä olisi saanut vakkaripaikan, mutta ei kiinnostanut enää vittujakaan ja hain kouluun. Kouluun päästyä motivaatio riitti ensimmäisen vuoden loppuun ja nyt ei enää kiinnosta sekään. Kiinnosti saada hyvä nainen ja nyt, kun sellainen olisi "saatavilla" niin nääh... Salilla jaksoi rampata ahkerasti, kun halusi penkkituloksen riittäväksi. Noh, nälkähän aina kasvaa syödessä niin olkapäät alkoivat prakaamaan ja motivaatio lopahti. Näitähän riittää...
Jotenkin sitä aina täytyy joutua ihan pohjalle mistä lähtee kiipeämään takaisin ylös. Enkä nyt tarkoita "pohjalla" mitään 50 000 pikavippejä, katkolle päätymistä tai potkujen menetystä vaan ihan henkisesti pohjalle päätymistä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Masennukseen on monia syitä. Kirjoituksesi perusteella vaikuttaa toki siltä, että runsas alkoholinkäyttö huonontaa oloasi, mutta ei se varmaan ole ainoa syy. Ehkä sinulla on heikko itseluottamus ja pelkäät onnistumista (asioiden loppuun saattamista). Tai sitten asetat itsellesi liian kovia vaatimuksia ja tavoitteita (esim. saliharrastuksessasi) ja tekemisestä tulee ilotonta. Ehkä voisit miettiä jotakin sellaista tekemistä, jossa ei olisi vertailua muihin ja josta saisit elämääsi henkistä sisältöä. Tärkeintä minusta olisi ymmärtää ajatustensa ja olotilansa johtuvan masennuksesta, joka on hoidettavissa oleva sairaus, ettei torjuisi elämästään hyviä asioita (puhut mahdollisuudesta parisuhteeseen, jota et nyt masentuneena haluakaan.) Kaikkea hyvää sinulle.
Kiitos vastauksesta, se oli mielenkiintoista luettavaa, suurelta osin oikeassa ja pisti kyllä pohtimaan. Miltei koko peruskouluajan kestänyt kiusaaminen useammalta taholta on varmasti jättänyt jälkensä useaankin asiaan, itseluottamukseen ainakin. No kuka nyt ei epäonnistumista ei pelkäisi, mutta tuo onnistumisen pelko... Mjoo o, ehkäpä. Sitä henkistä sisältöä tuovaa tekemistä miettiessä, kun ei ainakaan tähän mennessä ole sitä "omaa juttua" löytynyt.
Vastauksesi selittää paljon enkä ihmettele masentunutta oloasi enää yhtään. Kiusaaminen traumatisoi ihmisen ja aiheuttaa paljon vihan, surun ja ahdistuksen tunteita, joita nuori ihminen ei pysty käsittelemään vaan sulkee ne mielensä sopukoihin. Pahinta on se, että vihan tunteet eivät kohdistu pelkästään kiusaajaan tai kiusaajiin vaan paljon myös omaan itseen: minussa on oltava jotain vikaa, koska minua kiusataan. Olen outo, typerä, ällöttävä, huono kaikessa eikä minusta voi kukaan oikeasti pitää. Onko mitään järkeä yrittää tehdä mitään, kun kaikki päättyy kuitenkin pettymykseen?
Olen siis kokenut saman ja suosittelen sinulle terapiaa. Terapeutti ei paranna sinua mutta antaa sinulle keinoja käsitellä vaikeita tunteita ja nähdä itsesi tarpeeksi hyvänä ihmisenä ja hyvien asioiden arvoisena. En tunne sinua, joten en osaa sanoa, mikä voisi olla sinun juttusi, mutta itselleni luonto, musiikki, teatteri, kirjallisuus ja elokuvat ovat antaneet paljon. Olen myös oppinut, miten tärkeää on, että päänsisäisen puheen itselleen saisi muutettua kannustavaksi moittimisen sijaan. Se ei tarkoita mitään teennäistä positiivisuutta vaan aitoa ystävällisyyttä itseä kohtaan. Olet kokenut pahoja asioita ilman omaa syytäsi ja kadottanut elämänilon. Saat sen kyllä takaisin, mutta tarvitset siihen apua.
Mielentervysseuran sivustoilta löydät tietoa ja apua, voit soittaa myös auttavaan puhelimeen.
http://mtkl.fi/palvelut/neuvontapalvelut/
--------------------------------------------------------------
Kun on kyse koulukiusaamisesta, en suosittele maallikkoapua.
Mutta älä ala syömään masennuslääkeitä. Ne ovat tie helvettiin. Jos sinulla on koulukiusaamistausta, yritä löytää vertaisia. On silmiin osunut, että koulukiusaaminen on niin rankka juttu,että ihan kunnon terapia olisi tarpeen Lehdiss, esim. iltapävälehdissä on useinkin juttuaj koulukiusaamisista. Esim. julkkisvanhemmat ovat kertoneet lapsensa kohtalosta. Koulukiusaamien seuraukset vaativat jälkihoitoa.
Onko moisten hoitojen tehokkuudesta näyttöä?
Sinä entinen koulukiusattu. On ilmestynyt OPAS KIUSAAMISEN JÄLKIHOITOON, PS-kustannus. Tekijät Hamarus-Holmberg-Kalenius-Salmi---Tiedot saatu RAY:n Valopilkkuprojektin kokemuksista. Tuki-ja Neuvontakeskuksessa kehiteltiin vertaistukimalli
Paras keino on muuttaa Etelä-Eurooppaan ja päästä valoisaampaan ympäristöön.