http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/154048-tyottomien-armeija-uhkaa-kasvaa-suomessa-professori-kuljetusala-kuihtuu-olemattoman?ref=suosituimmat
Keskustelussa, johon linkki viittaa, monet kommentoijat tekevät AKT:stä näytelmän konnan. Nämä kommentoijat vaan eivät ole ajatelleet nenäänsä pidemmälle. Todellisuudessa AKT on tällä hetkellä lähes ainoa organisaatio Suomessa, joka pitää palkkatyöläisen puolta.
Useat kommentoijat itkevät yhteiskuntasopimuksen perään, mutta eivät tunnusta sitä kiistämätöntä tosiasiaa, että yhteiskuntasopimuksen tarkoitus on hyvitellä yrittäjiä ja työnantajia, jotka ovat loukkaantuneet siitä, että yritystoiminta Suomessa ei enää tuota yhtä paljon voittoa kuin joskus aikaisemmin. Ei yhteiskuntasopimuksen kilpailukykyä nostava vaikutus olisi suinkaan niin suuri, että suomalaisesta teollisuudesta tulisi kilpailukykyinen sellaisessa kilpailutilanteessa, missä kilpailevan yrityksen (esim. venäläisen, virolaisen tai romanialaisen kuljetusaliikkeen) kustannustaso palkka- ja erilaisten rakenteellisten erojen takia on alle puolet vastaavasta suomalaisesta.
Vuosikausia yritystoimintaa ja työtä on viety ulos Suomesta siitä syystä, että yrittäjälle jää enemmän viivan alle, kun toiminta tapahtuu halpamaissa. Onko se nyt sitten yhtäkkiä AKT:n vika, ettei nk. yhteiskuntasopimusta syntynyt eikä sillä näin ollen pystytty korjaamaan vuosikausien aikana syntynyttä vääristynyttä tilannetta? Vaikka yhteiskuntasopimus todellisuudessa kaatui EK:n kategoriseen ilmoitukseen siitä, että eivät aio jatkossa olla mukana solmimassa keskitettyjä palkkaratkaisuja.
Lisäksi yhteiskuntasopimus olisi voitu solmia ilman AKT:tä, mutta EK ei halunnut. Se näyttää olevan nimenomaan EK, joka todellisuudessa ei halua yhteiskuntasopimusta, koska sen syntymisen jälkeen olisi keksittävä kokonaan uudet selitykset sille, miksi suomalaisen teollisuuden kilpailukyky on niinkin huono kuin se on.
Keskustelussa, johon linkki viittaa, monet kommentoijat tekevät AKT:stä näytelmän konnan. Nämä kommentoijat vaan eivät ole ajatelleet nenäänsä pidemmälle. Todellisuudessa AKT on tällä hetkellä lähes ainoa organisaatio Suomessa, joka pitää palkkatyöläisen puolta.
Useat kommentoijat itkevät yhteiskuntasopimuksen perään, mutta eivät tunnusta sitä kiistämätöntä tosiasiaa, että yhteiskuntasopimuksen tarkoitus on hyvitellä yrittäjiä ja työnantajia, jotka ovat loukkaantuneet siitä, että yritystoiminta Suomessa ei enää tuota yhtä paljon voittoa kuin joskus aikaisemmin. Ei yhteiskuntasopimuksen kilpailukykyä nostava vaikutus olisi suinkaan niin suuri, että suomalaisesta teollisuudesta tulisi kilpailukykyinen sellaisessa kilpailutilanteessa, missä kilpailevan yrityksen (esim. venäläisen, virolaisen tai romanialaisen kuljetusaliikkeen) kustannustaso palkka- ja erilaisten rakenteellisten erojen takia on alle puolet vastaavasta suomalaisesta.
Vuosikausia yritystoimintaa ja työtä on viety ulos Suomesta siitä syystä, että yrittäjälle jää enemmän viivan alle, kun toiminta tapahtuu halpamaissa. Onko se nyt sitten yhtäkkiä AKT:n vika, ettei nk. yhteiskuntasopimusta syntynyt eikä sillä näin ollen pystytty korjaamaan vuosikausien aikana syntynyttä vääristynyttä tilannetta? Vaikka yhteiskuntasopimus todellisuudessa kaatui EK:n kategoriseen ilmoitukseen siitä, että eivät aio jatkossa olla mukana solmimassa keskitettyjä palkkaratkaisuja.
Lisäksi yhteiskuntasopimus olisi voitu solmia ilman AKT:tä, mutta EK ei halunnut. Se näyttää olevan nimenomaan EK, joka todellisuudessa ei halua yhteiskuntasopimusta, koska sen syntymisen jälkeen olisi keksittävä kokonaan uudet selitykset sille, miksi suomalaisen teollisuuden kilpailukyky on niinkin huono kuin se on.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pääministeri Juha Sipilän äärioikeistolainen keskusta-kokoomus-persuhallitus on vaatinut Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi yhteiskuntasopimusta. Kyse on kuitenkin siitä, että sen pitää taata kapitalistien ennestäänkin valtavien voittojen pussiin 5 %:n lisäystä, tuottavuusloikan. Sitä varten hallitus edellyttää, että työantajamaksuja halpuutetaan 330 miljoonalla eurolla. Edelleen hallitus laati luettelon pakkolaeista, joilla alennetaan työläisten palkkoja ja työehtoja 2,7 miljardilla eurolla.
Siitä nousi mekkala, jonka vuoksi Sipilä lykkäsi homman työantaja- ja työntekijäjärjestöjen niskoille. Temppu oli oveluudessaan kunnioitusta herättävä. Sillä lykätään palkkojen alennukset ja työehtojen huononnukset ammattiyhdistysliikkeen tehtäväksi. SAK ei moista hyväksynyt. Se teki oman ehdotuksen, jossa työantajamaksujen alennus kelpaa, mutta työntekijöiden palkoista saa leikata vain 2,1 miljardia euroa.
SAK oli siis valmis alentamaan palkkoja eli luopumaan vaatimuksista työläisten paremmista palkoista ja työehdoista. SAK oli valmis kääntämään työläisten edunvalvonnan kapitalistien edunvalvonnaksi. SAK oli pelkkä lammas, valmis antamaan sielunsa pirulle.
EK:n ja hallituksen taholta on toitotettu, että Suomen kilpailukyvyn vaje on 15 %. Nyt Nordean, joka on yksi todellisen suurpääoman haltija, tutkimusjohtaja Aki Kangasharju pani paremmaksi. Hänen mukaansa vaje on 17 %. He eivät voi kuitenkaan sitä millään osoittaa. Se on pelkkää juttua turkin hihasta.
http://kaikontturi.blogspot.fi/
Nykyään, globaalin ahneuden ja tehokkuus ajattelun aikana.