On erikoista, että evoluutio näyttää usein kulkevan samaan suuntaan täysin erillään olevilla lajeilla. Vaikuttaa siltä, että kehitys ja sopeutuminen olisi johdettua tai suunniteltua eikä siis sattumanvaraisiin muutoksiin ja luonnonvalintaan perustuvaa tuhlailua. Tutkitaanpa muutamaa esimerkkiä:
1. Aitosammakoita on yli tuhat lajia ympäri maailmaa ja ne ovat sopeutuneet elämään hyvin erityyppisissä ympäristöissä. Esimerkiksi aitosammakoiden alaheimoihin kuuluvia melasammakoita (Rhacophoridae) tavataan useilla eri mantereilla ja ne muistuttavat toisiaan hämmästyttävän paljon sekä ulkoiselta olemukseltaan että ravintotottumuksiltaan. Evoluutiotermejä käyttääksemme ne vaikuttavat asettuneen samantyyppiseen ekologiseen lokeroon. Melasammakoita tavataan jopa Madagaskarilla. Sekä DNA- että mtDNA-analyysit osoittavat, että mm. Aasian ja Madagaskarin melasammakot ovat 'kehittyneet' itsenäisesti, toisistaan riippumatta. Mikä saa täysin erillään elävät melasammakkolajit sopeutumaan elinolosuhteisiin siten, että ne ovat morfologisesti lähes identtisiä ja niiden elintavat ovat hyvin samankaltaiset?
https://en.wikipedia.org/wiki/Tree_frog
2. Kirjoahvenet. Suljetuissa ekosysteemeissä, kraaterijärvissä erityisesti, elää kirjoahvenia, jotka ovat hämmästyttävän paljon samannäköisiä ja niiden elintavat ovat hyvin samantyyppiset. Nicaraguassa on vähintään kuusi kraaterijärveä, joilla ei ole vesistöyhteyttä toinen toisiinsa. Tutkijat eivät ole keksineet syytä sille, miksi jokaisessa kuudessa järvessä kirjoahvenet ovat sopeutuneet ikäänkuin samojen sääntöjen mukaisesti. Hämmästystä lisää se, että samannäköisiä kirjoahvenia tavataan myös useista Afrikan järvistä, mm. Viktorianjärvestä, Malawijärvestä sekä lukuisista kraaterijärvistä. Myös useista Etelä-Amerikan ja Aasian kraaterijärvistä löytyy hyvin samannäköisiä kirjoahvenia. Mikä saa täysin erillään elävät kirjoahvenlajit sopeutumaan elinolosuhteisiin siten, että ne ovat morfologisesti lähes identtisiä ja niiden elintavat ovat hyvin samankaltaiset?
http://www.orn.mpg.de/1827990/Meyer1
http://www.liveaquaria.com/product/aquarium-fish-supplies.cfm?c=830 831&pCatId=831
http://animal-world.com/encyclo/fresh/cichlid/cichlids.htm
3. Jokidelfiinejä on neljä eri lajia. Kolme näistä elää makeavetisissä joissa, Gangesissa ja Brahmaptura -joessa Intiassa ja Jangtse-joessa Kiinassa, sekä Amazon-joessa Etelä-Amerikassa. Yksi jokidelfiinilaji elää murtovesissä ja rannikkovesistöissä. Jokidelfiinit muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Myös niiden elintavat ovat hyvin samankaltaiset. Myös näillä nisäkkäillä tehdyt DNA-tutkimukset vahvistavat, että ne ovat 'kehittyneet' itsenäisesti, toisistaan riippumatta. Mikä saa täysin erillään elävät jokidelfiinit sopeutumaan elinolosuhteisiin siten, että ne ovat morfologisesti lähes identtisiä ja niiden elintavat ovat hyvin samankaltaiset?
https://en.wikipedia.org/wiki/River_dolphin
Vastaavia esimerkkejä on luonnossa paljon. Kasveissa löytyy vastaavaa ilmiötä. Adaptoitumisella näyttää olevan säännöt ja rajat. Luonnon biodiversiteetti ei näytä olevan sattumien varassa vaan kaikki näyttää perustuvan tarkasti suunniteltuihin mekanismeihin.
1. Aitosammakoita on yli tuhat lajia ympäri maailmaa ja ne ovat sopeutuneet elämään hyvin erityyppisissä ympäristöissä. Esimerkiksi aitosammakoiden alaheimoihin kuuluvia melasammakoita (Rhacophoridae) tavataan useilla eri mantereilla ja ne muistuttavat toisiaan hämmästyttävän paljon sekä ulkoiselta olemukseltaan että ravintotottumuksiltaan. Evoluutiotermejä käyttääksemme ne vaikuttavat asettuneen samantyyppiseen ekologiseen lokeroon. Melasammakoita tavataan jopa Madagaskarilla. Sekä DNA- että mtDNA-analyysit osoittavat, että mm. Aasian ja Madagaskarin melasammakot ovat 'kehittyneet' itsenäisesti, toisistaan riippumatta. Mikä saa täysin erillään elävät melasammakkolajit sopeutumaan elinolosuhteisiin siten, että ne ovat morfologisesti lähes identtisiä ja niiden elintavat ovat hyvin samankaltaiset?
https://en.wikipedia.org/wiki/Tree_frog
2. Kirjoahvenet. Suljetuissa ekosysteemeissä, kraaterijärvissä erityisesti, elää kirjoahvenia, jotka ovat hämmästyttävän paljon samannäköisiä ja niiden elintavat ovat hyvin samantyyppiset. Nicaraguassa on vähintään kuusi kraaterijärveä, joilla ei ole vesistöyhteyttä toinen toisiinsa. Tutkijat eivät ole keksineet syytä sille, miksi jokaisessa kuudessa järvessä kirjoahvenet ovat sopeutuneet ikäänkuin samojen sääntöjen mukaisesti. Hämmästystä lisää se, että samannäköisiä kirjoahvenia tavataan myös useista Afrikan järvistä, mm. Viktorianjärvestä, Malawijärvestä sekä lukuisista kraaterijärvistä. Myös useista Etelä-Amerikan ja Aasian kraaterijärvistä löytyy hyvin samannäköisiä kirjoahvenia. Mikä saa täysin erillään elävät kirjoahvenlajit sopeutumaan elinolosuhteisiin siten, että ne ovat morfologisesti lähes identtisiä ja niiden elintavat ovat hyvin samankaltaiset?
http://www.orn.mpg.de/1827990/Meyer1
http://www.liveaquaria.com/product/aquarium-fish-supplies.cfm?c=830 831&pCatId=831
http://animal-world.com/encyclo/fresh/cichlid/cichlids.htm
3. Jokidelfiinejä on neljä eri lajia. Kolme näistä elää makeavetisissä joissa, Gangesissa ja Brahmaptura -joessa Intiassa ja Jangtse-joessa Kiinassa, sekä Amazon-joessa Etelä-Amerikassa. Yksi jokidelfiinilaji elää murtovesissä ja rannikkovesistöissä. Jokidelfiinit muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Myös niiden elintavat ovat hyvin samankaltaiset. Myös näillä nisäkkäillä tehdyt DNA-tutkimukset vahvistavat, että ne ovat 'kehittyneet' itsenäisesti, toisistaan riippumatta. Mikä saa täysin erillään elävät jokidelfiinit sopeutumaan elinolosuhteisiin siten, että ne ovat morfologisesti lähes identtisiä ja niiden elintavat ovat hyvin samankaltaiset?
https://en.wikipedia.org/wiki/River_dolphin
Vastaavia esimerkkejä on luonnossa paljon. Kasveissa löytyy vastaavaa ilmiötä. Adaptoitumisella näyttää olevan säännöt ja rajat. Luonnon biodiversiteetti ei näytä olevan sattumien varassa vaan kaikki näyttää perustuvan tarkasti suunniteltuihin mekanismeihin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
http://bmcevolbiol.biomedcentral.com/articles/10.1186/1471-2148-10-326
Tuossa vielä tarkempaa tietoa Nicaraguan kuudesta kraaterijärvestä.
Ei löydy Jeesusta konvergentista evoluutiostakaan.
Joskus (ei suinkaan aina) sopeutuminen samanlaisiin elinolosuhteisiin, samanlaiseen "eloonjäämisstrategiaan) ja ekolokeroon riittävän samanlaisista lähtökohdista johtaa hyvin samanlaiseen ilmiasuun vaikka geneettisesti tulos voi olla hyvin erilainen. Esimerkkinä vaikka pussihukka ja koiraeläimet.
Samankaltaistumista ei kuitenkaan tapahdu aina eikä jos lähtökohdat ovat riittävän erilaiset. Vaikkapa jotkut trooppiset pöllöt (olisiko oikea nimi pampapöllö) elävät kuten lepakot eli pyydystävät yöllä hyönteisiä, mutta ne näyttävät aivan pöllöiltä ja lepakot taas näyttävät aivan lepakoilta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Convergent_evolution
Vastasit jo itse kysymykseesi:
"Evoluutiotermejä käyttääksemme ne vaikuttavat asettuneen samantyyppiseen ekologiseen lokeroon."
Muu pouhaamisesi on vain uskontunnustuksesi osien näyte.
Samankaltaiset olosuhteet suosivat samansuuntaista evoluutiota. Eli samankaltaisissa olosuhteissa evoluutio etenee samankaltaiseen suuntaan.
>>On erikoista, että evoluutio näyttää usein kulkevan samaan suuntaan täysin erillään olevilla lajeilla.<<
Pikemminkin tavanomaista. Vrt. koiraeläimet ja pussihukka. Tai kalaliskot, hait ja delfiinit.
>>Vaikuttaa siltä, että kehitys ja sopeutuminen olisi johdettua tai suunniteltua eikä siis sattumanvaraisiin muutoksiin ja luonnonvalintaan perustuvaa tuhlailua.<<
Missään tapauksessa ei vaikuta siltä, että eliökunnan kehitys ja sopeutuminen olisi johdettua tai suunniteltua.
Mielenkiintoinen ketju samankaltaisuuksia on "kontiaismaisten" eläinten joukko. Meillä Suomessa elää kontiainen (ex-maamyyrä) ja pohjoisella pallonpuoliskolla joukko sen sukulaislajeja, joiden yhdennäköisyys johtuu yhteisestä kantamuodosta.
Etelä-Amerikassa elää kummallinen vaaleanpunainen vyötiäinen, jonka elintapa on samankaltainen kuin kontiaisilla ja niinpä sillä on hyvin samanlainen ruumiinmuoto ja lapiomaiset etujalat. Selkäpanssarin rippeet paljastaa sen vyötiäiseksi. Afrikassa elää taas kultakontiaisia, joiden samankaltaisuus kontiaisiin johtuu vain konvergentista evoluutiosta. Kun pussikontiainen löytyi Australiasta sitä luultiin kultakontiaisten lähisukulaiseksi, koska ulkomuoto oli niin samanlainen. Tarkempi tutkimus selvitti kuitenkin heti, että australialainen pussikontiainen oli pussieläin ja kultakontiaiset ovat istukallisia nisäkkäitä.
Ja jos maalataan oikein isolla pensselillä, niin muistuttavathan maamyyräsirkatkin kontiaisia, vaikka ovat hyönteisiä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kontiaiset
https://en.wikipedia.org/wiki/Pink_fairy_armadillo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultakontiaiset
https://en.wikipedia.org/wiki/Marsupial_mole
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamyyräsirkka
Konvergentti evoluutio on evoluutiota. Luonnonvalinnan aikaansaama samankaltaista sopeutumista samankaltaisiin haasteisiin.